Vaivat, kivut ja kolotukset!

Mä en usko kenenkään olevan niin naivi/tietämätön et luulis paskomisen sujuvan ihan normaalisti synnytyksen jälkeen...emoticon

Kyllähän sen nyt varmaan jokainen tajuaa että alapää turpoo, alapää ja peräaukon seutu voi olla ja onkin tod näk haavaumilla, sit miettii minkä puserrustyön ne lihakset on tehnyt niin ne lihaksetkin on maitohapoilla, pehmytkudokset turvoksissa, täynnä kudosnestettä..

Loppuraskautta kohden ummetus lisääntyy, voi laskimot olla muutenkin vähä laajentuneita siinä peräaukon seudulla joka tekee kakkimisesta ilman synnyttämistäkin kipeää, varsinkin jos pitää kauheesti pinnistellä.

Sitten mua huvittaa kanssa kun jotkut jossain on kirjottaneet siitä miten pelkäävät paskovansa kesken synnytyksen ja ovat ihan hysteerisiä sen asian kanssa etukäteen, suurin piirtein itkevät kun se on ihan maailmanloppu jos vaikka sattuukin paskomaan.

ÄH. Tehkää itse himassa tai pyytäkää että hoitaja tekee suolihuuhtelun/suolentyhjennyksen siinä synnytyksen alussa. Tai kuolkaa sitten siihen paskahäpeäänne kun ette tajua sen olevan luonnollinen asia.........
Joka tapauksessa jos se paska sieltä sattuu tulemaan, on lähellä hoitaja joka sen hyvin nopsaan siitä siivoaa pois, en usko että kukaan siihen kuolee. Eihän se nyt varmaan kenestäkään ihanaa oo, mutta tosi asiassa pikkujuttu.

Anteeks, mä oon taas pahalla päällä ja tekee mieli raivota kaikesta. :D


Mulla luumut kovettaa vatsaa, en tiiä miksi...

Mutta ihan normaali suht hellävaraista laksaa kuten lactulosea kannattaa käyttää, jos vähäkin on maha kovalla, se pehmentää ulosmassaa mutta ei sekaannuta suolen peristaltiikkaa.

Niin ja oliko se Ultimate jolla oli sitä vaivaa että ennen hätää tulee saakelinmoinen kipu, mutta ei varsinaista hädän tunnetta. No, mulla on ollu lähes koko raskauden ajan sama juttu; helkatinmoinen vihlominen ja kouristelu, sit kun menee vessaan niin johan auttaa..... vaikka siis ei ollut varsinaista tunnetta.

On tää elämä outoa!
 
Mulla on nyt muutaman kerran koskenut alamahaan. Tuntuu samalle ku menkka kivut, mut erittäin lieviä kipuja on, mutta ei ole mitään taukoja, vaan koskee koko ajan.
Ja koskee siis ihan ihan tuonne ala mahaan. Kaippa se on normaalia, jos paikat venyy jne. Mut eihän tuo mitenkään mukavallekaan tunnu. :D
Vauva kyllä liikkuu tosi paljon. Välillä on semmonen olo että voisi vähän rauhoittua. :)
 
Täällä on aina aika-ajoin koskenu menkkamaisesti alamahaan, ei muuten.
Lisäksi oon alkanu saada lisälyöntejä pumppuun emoticon  mikä ei tunnu yhtään kivalta! Muljahtaa ikävästi. Ja verenpaineet vaan ei laske, p...kele! Lisää lääkitystä vaan, sano lääkäri tänään äitipolilla kun soitin!!
Mut reumaa ei sen sijaan löydetty viime viikolla, se lienee ainut hyvä asia?.
 
No se on hyvä, että tähän löyty ihan järjellinen selitys. Ei vaan kovin taia uskaltaa lähtee kovin pitkälle, ettei yhtäkkiä ala vääntää vattaa ku sit pitäis päästä vessaan melko heti :D
Tänään kyllä itseasiassa alko taas käymään mahaan, menin sitte vessaan, mut ei mitään. Ei ollu hätä. Kuitenkin vähän ajan päästä kipi hellitti. Jaa'a, tää raskaus on kyllä mystistä aikaa. :D
 
pikkuenkeli:

sydänmen lisälyönnit ja se kummallinen muljahtava tunne on ihan normaalia raskauden aikana. Liittyy jotenkin siihen, että verivolyymi on lisääntynyt niin hurjasti ja sydän joutuu tekemään enemmän töitä.
En tosin tiedä, mitä se tarkoittaa yhdessä korkean verenpaineen kanssa, mutta tuo sydämen ylimääräinen pamppailu on sinällään kyllä normaalia.

kakka-asiaa:
Ja tuosta synnytyksenjälkeisestä suolentyhjennyksestä:
minä ainakin myönnän, että en ennen esikoisen synnytystä ollut tullut edes ajatelleeksi koko asiaa! Sitä keskittyy niin siihen raskauteen ja valmistautumaan itse synnytykseen. Synnytyksen jälkeisestä ajasta osasi ajatella vaan, että sitten meitä on kolme, toivottavasti en ole ihan tikattu kasaan.
Ehkäpä sitten oon naiivi, mutta ei mulla käynyt mielessäkään, ihan ei vaan tullut ajateltua, että synnytyksen jälkeen saattaa tommoset perustoiminnot hieman vaikeutua. Eli kyllä ne vähän yllätyksenä tuli. :D

Ja juu, tuo kakkaaminen sinne synnytyspöydälle: voin kokemuksesta kertoa, että EI KANNATA STRESSATA etukäteen! Se tapahtuu jos tapahtuu, ja mikäli itse toimituksen suoritin, niin ei oo kyllä mitään käsitystä koko asiasta.
Eli ne kätilöt ei siellä todella ala päivittelemään, että "noh, paska tuli mutta lapsi antaa vielä odottaa itseään!". Eli todellakin: jos jotakuta asia huolettaa, niin huihai. Siitä asiasta ei vaan oikeesti ole mitään käsitystä siinä synnytyksen keskellä. Miehelle toki voi kertoa, että noin 80% tekee myös se kakan, että jos näin käy, ni älä järkyty. :D

Sitä paitsi se ponnistusvaihe tuntuu melkeen siltä kun yrittäis pukata ulos jotain maailman isointa jöötiä. Että ei se niin kaukana todellisuudesta edes ole. :D


No niin. Tässähän ollaan hyvin kakka-asioiden ytimessä jo ENNEN niitä pieniä sinappikoneitakin. <3
 
Eilen kävin vierailulla puolentoista kuukauden ikäistä poikavauvaa kurkkaamassa. Hänellä on nuita kakkimisvaikeuksia ollut ja neuvolasta oli vinkattu antamaan mallasuutetta puoli tl kerran päivässä jos on muutaman päivän ollut ummetusta. Näin poju kakkii sitten joka kolmas päivä ja tilanne on rauhoittunut. Tämä sama kikkakolmonen toimii kuulemma aikuisellekin ummetukseen joten sitä kannattanee kokeilla.
Itseä ei kyllä ole alkanut tuo pöydällekakkiminen ahistaa tai edes askarruttaa. Uskoakseni kätilöt ja lekurit on kyllä nähneet "kaiken", joten mitäpä sitä häpeämään. Ja kuten aiempana Cava sanoi ihan siinä samoilla alueilla se homma kuitenkin liikkuu, eikä varmaan tuota kerkeä sitten tositilanteessa todellakaan miettiä...
 
Joissain synnytyssairaaloissa on on kai tapana antaa ihan rutiinisti kaikille peräruiske synnyttämään tullessa jos kohdunsuu ei ole vielä paljoa auennut.  Niin on pienempi riski kakkia pöydälle kun homma on toimitettu pois alta. Ja helpottaa varmaan seuraavaa päivääkin. 
Ajoittain on täälläkin suolehitautta ja kyllä, silloin vatsaan sattuu vaikka ei kunnon ummetusta vielä (siis enää...) ollut. siinä 20 vkon kohdalla meinasin olla pulassa asian kanssa, mut sit helpotti ihan itsestään. 

  
 
Samoin satunnaista ummetusta on ollut täälläkin, pahimmillaan kun oli, niin mietin vain, että kuinka moninkertaista se synnytyskipu tähän kivikovan jöötin vääntöön on... :)

Ja nyt kun siirryttiin keskustelussa tuonne alapäähän, niin en tiedä onko muilla, mutta itselläni on kyllä alapää jo sen verran turvoksissa, että pissasuihkun suuntaa ei pysty säätelemään. Tai ei ole pystynyt pariin kuukauteen. On aika ikävää, kun sitä lorottelee suoraan sinne pöntön pohjalle veden päälle niin että ihan järkky lorina käy... Miehelle aina sanon, että ohjaa se pissas vähän sinne seinämään niin ei kaikkien tarvii kuunnella sun lorinoitas, ja nyt itsellä on ihan sama homma. Mutta kun ei vaan auta vaikka kuinka vääntelehtis siinä pöntöllä, niin kaamee lorina käy :)

Tää taas niitä vaivoja, jotka oikeesti ei nyt niin suuria ole, mutta sellaisia, joista kukaan ei puhu mitään! Yhdestä kirjasta luin (Tyttökavereiden opas odottajalle) että näin voi käydä ja itseni sieltä tunnistin. Joten jos jossain naistenvessassa kuulee järkyn lorinan, niin se voin olla MINÄ! emoticon
 
KYLLÄ! :D

Kait se on turvotusta ja sitten ihan yksinkertaisesti myös lantionpohjanlihasten löystymistä. Niillähän sitä virtsasuihkuakin säädellään. Siinäpä oiva muistutus, että vois aina treenailla!

Itse olen ottanut semmosen mentaalisen sidoksen, että aina kun odotan jotain, treenailen lantionpohjaa. Siis odotan bussia, oon kaupan jonossa, odotan, että mikro kilahtaa tai teevesi kiehuu jne.
Sitä muuten huomaa odottavansa tai jonottavansa jos jonkinlaista juttua ja monesti päivässä. Mutta samalla kun muistaa tehdä vähän lantionpohjatreeniä, ni ei jää hunningolle sekään asia. 

Ja sitten yritän muistaa myös tässä työpöytäni takana istuessa pitkin päivää välillä työstää niitä. 
 
Mulla taas virtsasuihku on nykyään niin hidas ja pieni ettei lorina ole todellakaan ongelma. Olen naureskellut että tällaisiako ne miesten eturauhasvaivat on ;)
 
Noista alavatsa kivuista vielä. Äitini kanssa juttelin ja hän sanoi että ne on ihan normaaleja tässä vaiheessa jo (rv 28). Että kun vauva kasvaa ja paikat venyy. Äitillänikin oli kuulemma paljonkin alavatsa kipuja kun oli raskaana.
Mutta minäkin säikähdin niitä kipuja. Olen aika herkkä, ja heti aloin miettimään että onhan vauvalla kaikki hyvin. Mutta ei siis syytä huoleen. :)

Niin ja nuista kakka jutuista.. En minäkään ole miettinyt sitä synnytyksen jälkeistä kakkimista, että mitenkähän tuo sujuu.
Siskoni synnytti pari kuukautta sitten ja hänelle ainakin annettiin peräruiske ennen synnytystä. Mutta eikös se nyt ole ihan sama kakkiiko sinne pöydälle? Tuskin itse tuskailen tätä asiaa kun olen synnyttämässä, siinä on kyllä ihan muut asiat silloin mielessä.
Ja totta, että varmasti ne lääkärit ja kätilöt on nähny kaikenlaista! Ja varmasti joka päivä näkevätkin, normaaliahan se on. :) Turha hävetä semmosta.
 
Juu, kaiken maailman vatsan ja lantion seudun kivut kuuluu tähän raskauteen... Mulla on ollut jotain venymiskipuja lantionpohjassa ihan heti alkuraskaudesta asti.

Mut nyt pitää myöntää että olen ihan kuutamolla siitä kun puhutte virtsasuihkun ohjailusta, siis tarkotatteko että pystyis ohjaamaan mihin SUUNTAAN se suihku menee?? WHAAT... :D Mä ainakin aina lorotan ihan täysillä ja se pissa nyt menee ihan minne se on mennäkseen! En mä oo koskaan ajatellutkaan että sen suuntaa pystyis mitenkään ohjaamaan, vai onkohan se naiskohtaisesta anatomiasta kiinni (meinaan että vaikuttaako häpyhuulien koko jotenkin asiaan) koska mun lahtionpohjalihakset pitäs kyllä olla timmissä kunnossa, ku oon geishakuulia käyttänyt ja muutenkin niitä jumpataan tässä taloudessa aika ahkeraan. :D

Meneekö tää meidän keskustelu nyt ihan vallan pissa- kakka- ja alapääjutuiks??? emoticon  No, hyvä että asioista voi avautua!! :)
 
Tää on kyllä tosi huippu juttu, että tosiaan ihmiset avautuu ja kertoo "ongelmistaan," koska ei noista oikeesti kukaan puhu. Tosiaankin, en olis itsekään osannut ajatella ettei kakkiminen onnistu synnytyksen jälkeen.. Ei vaan käynyt mielessä. Tosin sen kuulin jo kaverilta, että pissalla käyminen oli yhtä helvettiä, kun oli tikkejä ja paikat kipeet.
Justiinki ihan normaaleja asioita ja sellaisia joita jokainen kokee, mut miks niistä ei voi puhua jo esim neuvolassa?
Välttämättä monellakaan ensi synnyttäjällä ei välttämättä ole ystäviä, jotka olis olleet raskaana ja osais näistä kertoa, tai eivät viihdy foorumeilla tms.. Se on ikävä kun kaikki tuleekin yllätyksenä.
Hyvä et meillä on täällä avoimia ja positiivisia odottajia, varmasti helpottaa monen raskautta! Mun on ainakin helpottanut. :) Tanks juu teille!
 
Luulis että nää on niitä juttuja jotka jokainen äiti kertoo tyttärelle.... Mua ihan oikeesti ihmetyttää jos joku ei Suomessa TIEDÄ että paskominen sattuu synnytyksen jälkeen.. Se oikeesti kertoo että täällä on suuri puute sivistyksen jakamisessa. En siis tarkota että on tyhmä jos ei tiedä vaan ihmettelen että miten on mahdollista että tällaset asiat ei tuu kaikkien korviin...

Mua ihmetyttää kun jotkut kaverit on puhunu ettei niiden äiti oo puhunu niille kuukautisista, alapään hygienian hoidosta tai seksistä koskaan. Mun mielestä se on jokaisen äidin/kasvattajan velvollisuus huolehtii lastensa seksuaaliterveydestä. Koska koulu tekee sen huonosti, ellei ala opiskeleen jotain alaan liittyvää...
 
Mä olin 17-vuotias kun sain Leevin eikä mulla ollut sillon hajuakaan mistään kakkaamisjutuista tai edes siitä että synnytyksessä suoli tyhjenee.. Ei kukaan ollut puhunut mulle asiasta mutta en mä miettinytkään raskaana ollessa mitään synnytyksen jälkeistä aikaa ja siitä tulevia pikkuvaivoja vaan sitä, minkälaista elämä on vauvan kanssa. Mun mies sano pari päivää synnytyksen jälkeen vaan mulle että kakkasit johonkin astiaan samalla kun Leevi synty :) Ja mua niin hävetti! Mutta miestä se ei mitenkään liikuttanut :D Cassun kohdalla otin sit peräruiskeen kun päätin edellisen synnytyksen jälkeen et perkele mähän en pasko sinne pöydälle enää emoticon  Ja tulen ottamaan nytkin. Cassun synnytyksen jälkeen oli kauheeta käydä vessassa kyllä juu, mulla ei leikattu välilihaa ja alapää tuli täyteen semmosia mukavia limakalvorepeämiä, mitä lie, jotka oli sen verran pieniä että niitä ei voitu tikata. Ja tietenkin virtsaputken suulle myös. Aijai, sitä kirvelyn määrää kun kävin pissalla! Aina piti ottaa käsisuihku ja suihkutella samaan aikaan lämpimällä vedellä kun pissas. Oli se tuskaa. Ja sitä tein kotona vielä pari viikkoa ennen kuin parani. Ja sitten vatsa oli ihan superkovalla kun en uskaltanut lähteä pinnistelemään sitä niiden repeämisten takia kun aina lorahti vähän pissaa sitten kun yritti sitä kakkaa vääntää :D Lantionpohjalihakset pääs kyllä hyvin treenin makuun heti synnytyksen jälkeen kun niillä piti pidätellä pissaa ja samalla vääntää kivikovaa torttua emoticon

Tässä mun paskastooreja ;)
 
Hehe, täällähän on villit jutut emoticon ei vaan, hyvä että asioista puhutaan eikä sievistellä :)
Mä olen tajunnut, että synnytyksen jälkeen tarpeiden tekeminen ei varmaan ole mitään herkkua,vaikka siitä ei mitään kokemusta ole saatikka että mua olisi valistettu siitä mitenkään.
Täytyy ottaa vinkistä vaarin ja ottaa niitä luumuja vaikka mukaan sairaalaan jo.
Mulla ei kyllä mutsi ole antanut minkäänlaista seksivalistusta aikanaan vaikka on ihan nuori tapaus, 27 kun mä synnyin. Se vaan ei ole sen tyylistä yhtään. En mä edes muista mistä mä
valistukset sain, koulusta varmaan :D
Ihanaa kun on perjantai, alkaa tää väsymys painamaan aina loppuviikkoa kohden.
 
Ja minä elän niin "hetkessä" etten ole tätä ennen edes miettinyt kakkasessioita synnytyksen aikana tai sen jälkeen emoticon

Se on sitten sen ajan murhe. Eli en mieti sitä sen enempää nytkään!

 
Mites teiän NAPA? emoticon

Kun mun napa on vaan pienentyny ja silottunu... Ei varmaan kauheen kauaa mee niin se pullahtaa ulos... Ja navan seutu tuntuu aralle jos sen johonkin töksäyttää!
 
Mun napa olis jo pullahtanu ulos jos se pullahtas. Siitä ei ole oikeestaan mitään jäljellä, vain pienen pieni aukko. Navanpohja on siis ihan pinnassa.

Ja linea negrakin näkyy jo aika selväti tuosta olemattomasta navasta ylös- ja alaspäin.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top