Vaivat, kivut ja kolotukset!

Napa on pienentynyt ja kohta sitä ei enää ole emoticon
Toivotaan ettei sentään ulospäin pullahda.
 
Mun napa on vielä muutaman millin verran "sisäpuolella". Mulla on aina ollut hirmu arka napa ja nyt se on välillä ihan kipeä. Suihkussakin se sattui, kun vesi osui sopivasti. Pahimmassa venymisvaiheessa koko navan ympärys oli ihan punainen ja arka. Oon kyllä koittanut joka ilta rasvata mahani. Ainakin tuo rasvaaminen on helpottanut julmettua kutinaa.
 
Mun napa on ihan pullahtamaisillaan tuosta yläosastaan. :) Hauskan tuntuinen, ja vauva tykkää kun sitä rapsuttelee. Alkaa pöyrimään villisti. :D
 
Mun napa on vissiin normaalistikin aika syvä, edelleen on siellä sisuksissa varmaan ainaki sentin :D Mut on se "lyhentynyt." Jos ei hirveen iso maha tule niin tuskin sitten pullahtaakaan esille :D
 
nyt sitten piti hakea saikkua, 2 iltavuoroa tehtynä, ja selkä on kyllä niin juntturassa.
ja eilen supistuksia tuli normaalia enemmän, ei toki onneksi kipeitä.
Muta lääkäri kirjoitti koko loppuviikon sairaslomaa, jotta varmasti lepää riittävästi...

Se on vain niin huono kun ei oikein vanhustyössä pysty välttämään tuota nostelua oikein mitenkään..
No maanantain töihin ja katsoa mitäs selkä siitä tuumailee..
 
Huoh... Nyt tänne on iskeny ilmeisestikkin joku pirun iskias. Ei oo ennen ollut mutta enpä keksi muutakaan mitä tää ois.. Päivän päätteeks meikäläisen molemmat jalat meinaa lähtee alta kun alaselästä alkava ihme kipu menee joka askelmalla pakaran yli takareiteen emoticon Seinistä on tullut mun kavereita joihin voi nojailla aina tarvittaessa ja näytän varmaa sellaselta vääräselkäseltä mummelilta kun täällä hoipertelen. Inhottavaa tästä tekee se, että kipu ei hellitä levätessä. Se inhottava kipu on tuolla alaselässä vaikka kuinka makaisin paikallani.

Sitten, mun maha on laskeutunut! Tää on aivan järjettömän alhaalla :O Ja kävely ei tunnu kivalta senkään takia. Ja kahtena päivänä on supistellu jatkuvalla syötöllä, mutta epäsäännöllisesti. Onko teijän muiden mahat laskeutunut? Tuntuu et mun alapää on kans turvonnut!!! Ihmettelen... Tää maha roikkuu tossa mukana. Noh, perjantaina on sit neuvolalääkäri mutta kiinnostais tietää teijän muiden masuista ja niiden muodoista yms emoticon
 
Annik@ kirjoitti:
Napa on pienentynyt ja kohta sitä ei enää ole emoticon
Toivotaan ettei sentään ulospäin pullahda.

Mun napa on kääntynyt ympäri. emoticon
 
Voi Enkuli, toi ei kuulosta hyvältä... Iskias osaa olla helvetillinen...
Toivottavasti vatsan laskeutuminen ei tarkoita vauvan pään kiinnittymistä synnytyskanavaan...

Mulla ajoittain supistelee aikamoisen säännöllisesti ja napakastikin, joskis kivuttomasti... En ole kamalan huolissani osannut olla, kun vauveliini tykkää olla masussa poikittain vielä. 

Suurin ongelmani on pirun nuha! Päätä särkee, nenä vuotaa ja ääni alkaa kuulostaa tukkoiselta.  Onneksi tänään on vain 3 tunnin päivä töissä. Saikulle en viitsis jäädä kun on palkatonta :(
- Enkä ole varsinaisesti työkyvytön...
 
Ja mullei oo tainnu olla yhtään supistustakaan vielä. Ois ehkä kiva tietää etukäteen miltä ne oikeesti tuntuu. Tai sit ei..

Meillä on pikkunen ollut jo pitemmän aikaa pää alaspäin. Oottelee varmaan millon pääsee ulos :D
Niin paitsi, että kohtu senkun nousee.
 
Ultimate:

Kyllä sen sitten tietää, kun oikeasti supistaa! :D
Ei ne ensimmäiset synnytyksen aloittaneet supistukset ainakaan mulla mitenkään kivuliaita ollut, ihan hengittämällä ja panadolilla kuuntelin niitä kotona 15h ennen laitokselle menoa. 
Mutta siis ei mullakaan ollut viime raskaudessa yhtään oikeaa supistusta ennen synnytyksen käynnistymistä, ihan vaan noita Braxton-Hicks -harkkasuppareita. Ja nehän ei koske ollenkaan, kunhan vaan vatsa menee kovaksi.

Enkuli:
alapää turvoksissa, check! Samaa vaivaa löytyy. Mutta se on täysin normaalia tässä vaiheessa. Huomaa vaan, että silleen ihmeellisesti alkaa "särkemään" sinne jos on pitkiä aikoja jaloillaan. :D
Tsemppiä selän kanssa, ei oo kivaa :(


Pätkäkin oleilee vielä poikittain. Jalat alaspäin ja kohti mun selkärankaa, eli potkii suoraan virtsarakkoon ja suolistoon <3
Mutta kyllä kait se siitä älyää kääntyäkin vielä.

Se, että vauvan pää laskeutuu lantioon ja vatsa putoaa alemmaksi ei vielä onneksi tarkoita kiinnitymistä. :)
Esikko oli vielä ihan "irti" rv36, eli pari viikkoa ennen syntymäänsä, eikä se pääkään kiinnittynyt ollenkaan. Lääkäri pompotteli sen päätä tuolla rv36 käynnillä :D

Vasta sitten synnytyksen käynnistyttyä hän meni ihan lähtökuoppiinsa. Ja tämä on kuulemma varsin tavallista - aina mitään selvää laskeutumista ei todella edes tapahdu ennenkun vasta ihan synnytyksen äärellä. Joillakin se taas tapahtuu siinä vaiheessa kun vauva kääntyy pää alaspäin - siellä lantion sisällä on paremmin tilaa.

Minä näköjään kannan vatsani ihan koko raskauden ajan melko alhaalla. Ja kun oon pitkä, niin sekin vissiin vaikuttaa siihen jotenkin. Missään vaiheessa en huomannut ekassa raskaudessa mitään varsinaista laskeutumista, saas nähdä miten tällä kertaa. :)
 
Mulla on kyllä ollut noita suppareita jo useamman viikon. Jotenkin vaan olen ollut niin hölmö etten ole sisäistänyt että se kun maha menee kovaksi on supistus! Blondi olo... Nuo ei siis todellakaan ole mitenkään kivuliaita ja useasti mies huomaa mun kovan mahan, ilman että mulla on mitään tietoa asiasta ennen kuin kokeilen!
Alavatsa on alkanut vähän "tuntumaan". En oikein tiedä mikä siellä mättää, mutta vähän on arka. Kaveri kyllä myllää siellä ilmeisesti sekä käsin että jaloin, kun ultrassakin oli isovarvas otsassa, eikä mitään liikettä oikeastaan kovin usein tunnu yläkerrassa. Tosin tuohan mahtuu vielä kääntyilemään miten huvittaa enkä itse todistetusti teidä miten päin kaveri on.
 
Mun pikkuinen on ollut joka neuvolakäynnillä pää alaspäin. Myös nuo kovemmat potkut tulee selvästi nyt jo navan yläpuolelle, joten ei se varmaan ole paljoa kääntyillyt. Kaiken lisäksi valtaosa potkuista tulee oikealle puolelle, vasemmalla tuntuu vain muljahteluita. Kyllä vatsassa välillä kyllä muljuu niin, että pakko sen on siellä vaihtaa asentoa.. Nyt nuo potkut alkavat mullakin tuntua välillä jo pallean seutuvilla. Kylkiluihin ne ei vielä ylety, eikä oikeastaan mihinkään, minne tekisi kipeää.

Oon koko talven nukkunut selällään tai oikealla kyljellä. Nyt, kun tuo lonkka ei juuri enää särje, oon välillä mennyt nukkumaan vasemmalle kyljelle. Ilmeisesti pikkuinen ei siitä tykkää, koska heti alkaa kauhea potkiminen sinne alas vasempaan kylkeen :D Sit kun kääntyy oikealle kyljelle, niin mahassa tulee taas rauhallista :) Ihme tyyppi :D
 
Mä en pysty kyllä enää kovin pitkään olemaan selällään, tuli ultrassakin silloin viime perjantaina oikein tuskan hiki. Kylkiasennot on ok ja myös vatsallaan, weird emoticon luulis ettei tän mahan kanssa enää, mutta onnistuu se uskokaa tai älkää ;)
 
Minua kielsi neuvolatäti nukkumasta enää selällään, vauva kuulemma painaa alaonttolaskimoa ja estää verta pääsemästä aivoihin. Olen kyllä silti nukkunut ihan tyytyväisenä selällään, se kun on mukavin asento enkä ole huomannut että se aiheuttaisi mitään huimausta tai muutakaan. Kyljellään sen sijaan jomottaa milloin mihinkin, ja kääntyminen on ihan kamalaa. Tuntuu että repeän häpylyyn kohdalta kahtia. emoticon

Muutenkin tuo lantionseutu vihloo tosi ikävästi välillä, varsinkin jos on tullut yhtään kauppaa kauemmaksi käveltyä. Ja luennoilla istuminen on aika tuskallista myös, kun istuessa alkaa tuo alaselkäkin vihoittelemaan. Onneksi meillä ei ole luennoilla läsnäolopakkoa ja luentomonisteet voi opiskella kotona netistä. Muuten varmaan olisin jo joutunut hakemaan sairaslomaa (saakohan opiskelija edes sellaista?) ajat sitten.

Meidän vauva on ollut jo jonkin aikaa pää alaspäin ja kohtukin on jo sen verran korkealla että hyvin yltää potkimaan minua kylkiluihin. :) Erityisesti tuo tykkää tunkea jalkansa tuonne kylkiluiden alle ja parkkeerata kantapäänsä (tai jonkun muun terävähkön osan, mikä sitten lieneekään) palleaani. Auts. :D
 
Itseasiassa tuo vena cava -syndrooma, eli se kun kohtu ja vauva painaa kohdun takana menevää laskimoa, joka sitten aiheuttaa hapenkulun vaikeutumisen, ei välittämättä tule kaikille.

Ite olin ihan paniikissa esikon loppuraskaudessa, kun aina vaan pyörähdin selälleni nukkumaan ihan vikoja viikkoja myöten ja silleen oli hyvä nukkua. Sanoin siitä neuvolassa, niin sieltä sanottiin vaan, että no sitten ei mitään hätää, että jos se paina, niin hyvä niin.

Rauhotteli vielä, että siitä tulee kuulemma niin huono olo, että ihan varmasti herää ennenkun mitään pahaa ehtii tapahtua.
Nytkin nukun selälläni aina toisinaan, en tietoisesti käy silleen nukkumaan mutta selältäni aina joskus itteni löydän.
 
Niin no mietin kun sillon joskus aiemmin heräsin kerran yöllä hirveeseen kipuun. En sitten ajatellut oliko vatsa kova, mutta meni hetken päästä ohi. Kerkesin siinä ajassa käydä vessassa (ajattelin johtuvan pissahädästä) ja vähän aikaa makoilla sängyssä ja sit loppu.

Enkä oikeen ole ajatellut onko vatsa ollut kova, kun tää pikkunen on täällä pylly ylöspäin niin että selkä menee pitkin tota mun vatsaa alaspäin, joten se valtaa aika ison osan tosta ja tuntuu kovana. En kumminkaan ole sivuilta hirveästi tökkinyt. Mutten mä mitään kipuja tms ole tuntenutkaan. :D

Ihan mukava vain.

Niin ja viime yönä/aamuna taidettiin olla hereillä ainakin se 3h ennen kuin tuli uni uudestaan. Siinähän se meni pyöriessä.
Toissa yönä ei ihan niin kauaa, mutta kumminkin. Huomenna ja perjantaina onneks voi jo herätä aikasten kun on menoa (ei tuu tylsää :D) niin jos sitä sen jälkeen taas nukkuis yöt hyvin. Toiv!
 
En oikein tiedä, onko kyseessä vaiva, kipu vai kolotus... Ehkä ei VIELÄ mikään noista, mutta merkit pahempaan on kyllä aika lupaavat.

Kun yöllä nousen ottamaan sen raudan ja käymään vessassa, kuuluu jalkoja nostaessa aika komea *pokspoks* molemmista lonkkanivelistä! Eli ihan selvästi paikat alkaa löystymään. Ja kun aamulla nousee sängystä, on tuo häpyliitos selvästikin vähän kipeä. Onneksi se siitä kyllä katoaa se kipu.
En muista tuota lonkkien paukkumista ekasta raskaudesta ollenkaan, että näinköhän tällä kertaa käydään lenkillä enää synnytykseen saakka... 
Toivottavasti nivelet ei kuitenkaan kipene ihan saman tien kun mammaloma alkaa, ois niin tylsää olla kotona kipujensa vankina. Ja siis kun en oo tehnyt mitään valmisteluja vauvaa varten vielä, vaan oon ihan suosiolla lykännyt kaiken äitiyslomalle, sillon ehtii ajatella paremmin ja tehdä ja keskittyä.

Kattelin tossa mun neuvolakorttia ja laskin, että mulle on tullut painoa nyt 9kg, kun 32 viikkoa alkaa olla täynnä. Siis VAAN! Esikoista odottaessa tässä vaiheessa oli näemmäs +16kg. (omg)
Mutta mitään en tee toisin: syön ja liikun ihan saman verran ja samassa suhteessa. Kroppa vaan tekee ihan mitä tahtoo, näköjään.
 
Mua kans välillä supistelee ja se yleensä liittyy just pissahätään ja kun käy pissalla ja vaan on vähän aikaa niin kohtukin pehmenee. Välillä on sit sellasia että pitää olla etukumarassa supistuksen ajan, kun suoristautuminen tuntuu epämukavalta. Ei satu eikä mitään mut tuntuu pahalle. 

Mutta tämä närästyksen pirulainen. Ai että korventaa välillä ja pahasti. Pari yötä menny pyöriessä kun mitenkään päin ei ole hyvä.. Kahvia ei näköjään passaa juoda eikä syödä mitään rasvaista :( se niistä herkuista, mut olo on ihan järkky jos noita syö/juo.. 

Mulla on kans toi iskiasongelma. Joskus tossa puolen välin tietämillä se oli tosi pahana ja mies joutu raahaa mut vessasta pois ku en voinu liikkua. Nyt se on taas tullu takas mutta sain apuvälinelainaamosta on SI-nivelen tukivyön ja ai että siitä on ollu apua. Lisäks fyssari neuvo liikkeitä, millä saa rentoutettua noita alaselän niveliä.

Enää olis kuukaus töitä, toivon niin että kykenisin olemaan loppuun saakka eikä tarvis saikulle jäädä.. 

Ai niin meillä on yks toinenkin työntekijä raskaana, se on nyt 10 viikolla ja ai elämä on vaikeeta.. Mitään ei voi tehdä, kun on raskaana, ei voi nostella, ei saunottaa eikä varsinkaan tehdä yövuoroja.. Hohhoijjaa, kyllä sille on naureskeltu. Siis ykskin päivä se sano mulle että voisinko mä mennä saunottamaan kun hän ei ton raskauden takia uskalla. Sit se nielas ja tajus vissiin että minä oon pikkasen pidemmällä kun se ja periaatteessa oisin voinu olla saunottamatta. Mutta, menin saunaan ja hyvin pärjäsin.. Ja siis oikeesti hänellä ei ole mitään estettä näille, tekee vaan elämästään tooooosi hankalan :D
 
Täällä toinen jonka lonkat naksuu ja paukkuu. Ajoittain herään yöllä kun jomottelee eikä kyljen vaihtaminen juuri helpota asiaa.
Nukun tyyny polvien välissä ja uskoisin että siitä pieni apu...
Ens viikko enää töitä ja sitten vuosilomien kautta mammalomalle!! Ihanaa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top