Vaivat, kivut ja kolotukset!

Mä en taho päästä enää ees käveleen, kun tonne alakertaan sattuu niin maan pirusti..aina supistelee ku nousee tuolilta/sängystä..nää on nyt nää piiiiitkät viimeset viikot..terkka käski nyt olla vaan, nostelematta mitn painavaa, kuten esikoista ym. sais pojat olla viel pari vkoa mahas ni ollaan turvallisilla viikoilla...
mä voisin vain maata ssängys, mut kun on se tuo aikasempi aikaansaannoski hoidettava =) en sitte laita tyttöä hoitoon, ja toivon et me pärjätään sit tääl kotona ku kuitennii kahen vauvan kans on haasteellisempaa ku yhen.. ja kun tiiän et sen yhenki kans on ollu joskus todella voima pois... joo jos vaappuis tonne makuukammariin, huomena äitipoli..puhutaan ehkä jopa synnytyksestä, onhan se aikaki ku 35.s viikko menos..
 
Mun suurin vaiva tällä hetkellä on ihan yksinkertaisesti kauhean iso kyllästyminen!
Nyt oon jo viikon päivät, eli yöt, nukkunut oikein hyvin yhdellä ainoalla vessatauolla, eikä oo valvottanut aamuyöstä tai mitään.
Mihinkään ei oikeestaan koskekaan, vaikka tokihan olo on vähän kömpelö ja hankala aika ajoin. Välillä on ihan vähän etova olo, joskus närästää ihan hetken ja joinakin öinä tuntuu olevan vähän hankala löytää hyvää nukkuma-asentoa. Mutta nuo on ihan vaan poikkeuksia, pääsääntöisesti en voi valittaa.

Mutta kun kyllästyttää jo olla raskaana. Tympii. Kaikki on valmista, ei oo enää mitään valmisteltavaa. MINÄ olen valmis.
Toki joo, ikkunat voisin pestä ja varmaan pesenkin kun ei tässä näemmäs mitään tapahdu. Ja kukkiin vois vaihtaa multia ja ruukkuja (mutta suoraansanoen se on vähän hankalaa tän mahan kanssa, ainakin noiden isompien ruukkujen nostelu ja siirtely on hankalaa). Mutta kun ei huvita!
Minä tahdon jo synnyttämään! Älyäis nyt tuo Pätkäkin että nyt ois jo oikein erittäin hyvä aika tulla maailmaan.
Mutta tuolla se mahassa ihan tyytyväisenä hikkailee ja venyttelee ja potkii...
 
Ultimate:
niin minäkin tuun ikävöimään! :D
Tiedän sen kokemuksesta, että kun tää ihana pallomasu muuttuu tyhjäksi taikinamassaksi ja niin edelleen, niin tulee tosi äkkiä ikävä taas raskaanaoloa. Ja etenkin vauvan liikkeitä mahassa.
Mutta tämäkään tieto ei helpota sitä, että ihan oikeasti tahtoisi jo kroppansa itselleen ja vauvan syliin. :)
 
Mulla on suurin osa vaivoista kanssa loppunut tai ainakin vähentynyt. Melkein kaikki on valmista. Melkein kaikki jutut, mitä haluaisi tehdä, on mahdottomia (kuten kirjahyllyjen siirtäminen). Mies tekee pitkää päivää koululla, kun sen pitää tehdä tavaraa messuille myyntiin. Oon siis yksin (kissan kanssa) kotona 15 tuntia päivässä. Tällä viikolla on vielä pari luentoa mut eipä muuta. Ei viitsi lähteä ajelemaan autollakaan turhia, kun diesel on niin kallista ja autossa alkaa helposti supistelemaan. Sulais jo lumet niin pääsisi edes ulos pihalle! Tuolla on niin jäistä, lumista ja märkää, ettei siellä voi tehdä mitään.

Oikeesti mua vaan laiskottaa :D Enkä mä oo tottunut olemaan tällaisia pitkiä päiviä yksin ilman ketään kelle jutella!!
 
Voi halvatun vaivat... ilmavaivat!!! :D
Jotkut täällä jo aikaisemmin päivitteli, että miten voi ihminen kaasuuntua niin paljon... Mulla tää on iskenyt nyt päälle. :D

Jösses... En oikeen tykkää olla omassa seurassani tätä nykyä... :D
 

Kaasu ongelmia täälläkin! :D Hihi.
Mutta mulla on ollu nyt muutamina kertoina semmonen outo tunne alapäässä... Kun vauva alkaa liikkumaan, niin en tiedä että työntääkö se päätä niin paljon vai mitä, ku koskee tonne alas niin hirveesti. semmoselle, ihanku joku työntäis puukkoa tolla sisällä . auts. ei oo yhtää kiva tunne. ihan hiki valuu aina otsalta.

mietin et onkohan se ihan normaalia tommonen.

 
outi:
hyvin todennäköisesti se on just sitä, että vauva painaa päällään sun kohdunsuuta. Se tosiaan tuntuu ilkeeltä, mutta samallahan se on hyvä juttu: kroppa reagoi siihen vauvan liikuskeluun ja paikat alkaa pehmetä ja aueta. :)

Mulla tää tökkii päällään vaan tuota lonkkaluuta, eli suunta on vähän hakusessa... Onneksi on kuitenkin nyt vihdoinkin kuuppa oikeaan ilmansuuntaan edes. Sekään ei tässä viikkojen kuluessa ole ihan niin itsestäänselvyys ollut. :)
 
Cava: Täällä muksu painaa kans päällään mun lonkkaa :D
Luulin, jotta meillä on vaan kaheli muksu, mutta on sentäs pää oikeeseen suuntaan :)
 
Täällä kans tullu noita "sukkapuikkoja" ajoittain ts. jomottaa alapäätä ja tuntuu että vauva kaivaa siellä jo tietään ulos. Ikävä tunne, varsinkin koiria reippaammin lenkitellessä on tuntunut.

Ja ilmavaivat...uuhhh...tell me about it. Välillä helpotti, nyt kaasua taas piisaa vaikka talon lämmittämiseen. Ihan karmeeta.
 
Huh, tulipa nukuttua katkonainen yö. Pikkukaveri oli hereillä varmaan koko yön. Yleensä se ihan kiltisti nukkuu siellä öisin.. Kauhea möyrintä menossa koko ajan. Nyt tietysti, kun nousin, niin se on ihan hiljaa. Ilmeisesti pää painaa tuonne virtsarakkoon ja johonkin tuonne muuallekin, kun oli aika kivuliasta.

Ilmavaivoja mulla on ollut enemmän tai vähemmän koko ajan. Nyt ne on ehkä vähän jo helpottaneet.

Mut se on kyllä ihan käsittämätöntä, että mulla ei ole raskausaikana ollut edes nuhaa. Vähän aamuisin allergiatukkoisuutta, mut ei mitään muuta! Kyllähän tässä vielä ehtii sairastua, joten ei pidä iloita liian aikaisin :D
 
Tulipa eilen käveltyä neuvolaan ja takaisin, eli reippaat 6 km yhteensä. Sitten vielä koirien lenkitykset päälle, niin a vot! Oli kyllä illalla semmoinen olo että vähempikin kävely olisi riittänyt, alaselkää ja -päätä särki oikein urakalla...
 
Mulla on ollu noita sukkapuikkoja jo useamman kuukauden ajan ja nimen omaan tulee aina koiran kanssa lenkkeilessä, joskus harvoin muutama aamusin sängyssä makoillessa.

Mä olen sairastellut nyt muutan päivän flunssaa, alko korvakivulla ja nyt sitten kurkku kipeä ja nenä vuotaa.... sekä alaselkää jomotti eilen koko päivän, olisko jumissa kun jotenkin tuntuu et ei se ollu supistuksiakaan, mut tiedä häntä kun ei tiedä millasia noi "oikeat" supistukset oikein on?
 
Uuh, nivelkivut on alkaneet oikein urakalla. Vasemman käden niveliä särki oikeen kunnolla aamuyöstä ja aamusta. Nyt rupeaa jo pikkuhiljaa hellittämään kun oon vetreyttänyt sormia koko aamun. Ylösnoustessa huomasin myös että vasenta nivusta kolotti kunnolla. No, ei ole enää montaa viikkoa "kärsittävää" jäljellä.
 
Huh!

Isosti sympatiaa teille jotka elätte nivelkipujen kanssa (lähes) jatkuvasti!!!

Tänä aamuna sängystä noustessa vihlaisi oikein todella häpyluusta, hyvä ettei huuto päässyt! Tiedän kyllä ettei mitään ole "vialla" - kyse on todellakin siitä että nivelet vaan vähän pehmenee ja joustaa.
Mutta en oo ekassakaan raskaudessa kärsinyt mistään nivelkivuista, enkä tässäkään raskaudessa mistään muusta kuin tuosta tämänaamuisesta... Tuli vähän yllätyksenä, eikä todellakaan tuntunut kivalta! Kyllä se vihlonta siitä lakkasi kun sain itseni liikkeille, onneksi.
Mutta tosiaan: isosti sympatiaa teille, joilla kiukuttelee lonkat ja kädet ja jalat ja kaikki ja vielä kellon ympäri... 

Mutta aika moni on sanonut, että ne liitoskivut jää sinne laitokselle ja olo alkaa normalisoitua ihan heti synnytyksen jälkeen. (Joskin sana "normaali" on kyllä vähän koetuksella siinä synnytyksenjälkeisessä kropan palautumisessa ja mielen myllerryksessä... :P)
 
Yääh...mua närästää nyt joka päivä, ja koko ajan enenevässä määrin emoticon
Syön sitten paljon tai vähän, usein tai harvoin - mitä tahansa.
Damn, kunhan ei jää tavaksi. Ennen raskautta mua ei ollut nimittäin närästänyt koskaan ikinä eläissäni. Otan osaa kaikki te, jotka kärsitte ko.vaivasta ilman raskauttakin.

Ja kun valittamisen vauhtiin pääsee, niin aion amputoida pian lonkkani jos aamuyöinen jomotus ei ota helpottaakseen. Mutta että särkee sit polvia ja nilkkojakin??? Ja sängystä ylösnoustessa käy sellanen pauke nivelissä että oksat pois.

Juu, nyt vois saada "oman kropan" jo takas ja nyytin käsiin!
 
Annik@: mulle ei ole onneksi ilmaantunut tuota närästystä. Voin siis syödä ihan hyvällä ruokahalulla mitä mieli tekee eikä tarvitse sen kummemmin miettiä mikä närästää ja mikä ei.
Muita vaivoja sen sijaan on. Mulla tuli viikonloppuna toiseen pakaraan paikallinen ihotulehdus. Iho oli punaisena jaa kuumotti ja keskelle tuli ihan pikkuruisten rakkuloiden tapaisia näppyjä. Vaiva alkoi perjantaina ja oli pahimmillaan la-su. Päivystykseen en kuitenkaan lähtenyt vaikka googlen kuvahaun perusteella olisi voinut kuvitella mitä karmeempia sairauksia. Aina ei kannattaisi etsiä netistä tietoa... Istuminen oli viikonloppuna hankalaa kun tulehdus oli juuri pakarassa. Maanantaihin mennessä osa rakkuloista oli jo tyhjentynyt ja neuvolantäti kertoi että osalle tulee tämmöistäkin vaivaa raskauden aikana. Koska mulle oli varattu lääkäri keskiviikoksi niin en erikseen lähtenyt neuvolaan näytille. Jos kuumetta olisi tulkut niin olisi tullut päivystyskeikka. Nyt vaiva on jo suht koht parantunut eikä tämän päiväinen lääkäri uskonut olevan aihetta jatkotutkimuksiin. Hyvä niin. Nyt sitten kun tuo vaiva on parantunut niin aiemmin mainitsemieni nivelkipujen lisäksi kävely on tuottanut tänään kipua alaselkään. Mutta minkäs teet, koirien kanssa on ulkona käytävä, koska mies ei ole kotona.
 
Tänään oli niin upea ilma, että piti lähteä kävelylle. Supistuksia ei yllättäen tullut juuri lainkaan, vaikka pidin ihan reipasta vauhtia. Alaselkä jomotti jo alkumatkasta ja loppumatka olikin jo aika tuskallinen, kun selkä- ja lonkkasärky voimistuivat. Valtavan hyvä mieli siitä kuitenkin tuli, kun en oo voinut juuri mitään liikkua viime aikoina. Aika erilaisia nämä päivät tosiaan ovat. Yhtenä päivänä supistelee ja toisena taas ei. Vihlovat kivut tuolla alapäässä on ilmeisesti tulleet nyt jäädäkseen. Niitä tulee onneksi vielä aika satunnaisesti. Tänään tosin pikkukaveri tuolla mahassakin on ollut ihan hissukseen. Vähän liikuskellut silloin tällöin. Toisaalta hän on kyllä selkä mun mahaa vasten, joten ei nuo liikkeet tunnu varmaan siksi kovin voimakkaasti.
 
En enää muista kuka mainitsi niistä nivelkivuista, mutta täällä on kohtalotoveri. Voi että minun käsiä kolottaa ihan jatkuvasti, siis kellon ympäri. Sit on varmaan joku hermopinne kun oikean käden sormet, etenkin keski- ja etusormi on niin puutuneet ja ihan koko ajan nekin. Semmonen inhottava kihelmöinti käy koko ajan. Ajoittain myös muut sormet ja jalat puutuu. huoh.. 
Alaselkää juilii inhottavasti aina aamuisin ja nukkuminen onnistuu vain kyljellään, mutta vas. kyljellä alkaa lonkkaa särkeä ja oik. kyljellä olkapäätä, että ooppa siinä sitten.. 
Mua närästää, on närästäny jo jonkin aikaa, mutta vauva on varmaankin laskeutunut, kun viime päivinä närästystä ollut selvästi vähemmän. 

Ja kuorsaus, onko kellään muulla alkanu tätä varsinkin mieheni mielestä niinkin ihanaa vaivaa kuin kuorsaus? Siis mä en oo aiemmin kuorsannu, mut nyt saa mies herättää asentoa vaihtamaan joka yö kun kuorsaan sen korvaan emoticon Oon sanonu että aja sohvalle tai pikkuhuoneeseen nukkumaan, mutta kun toinen ei raaski.. Lohduttelin sitä että tää yleensä loppuu synnytyksen jälkeen, mut sit sen sisko pamautti sille, että ei hänellä ainakaan loppunu, eiku yltyi vaan.. Voi miesraukkaa.. Ja mikä oli kyllä huvittavaa, oltiin juurikin tämän siskon luona viikonloppuna yökylässä ja heräsin yöllä vessaan ja jäin sit kuuntelee, niin se miehen sisko kuorsas siis oikeesti ihan tosi kovaa ja sen mies jutteli unissaan, ai että mulla oli hauskaa hiippailla siellä ja kuunnella niitten "yöelämää" emoticon
 
Mulla on verenpaine nousussa... emoticon  Nyt pitää mitata aamuin/illoin kotona ja jos nousee vielä niin heti ottaa yhteyttä neuvolaan/synnärille. Turvotusta on myös, mutta ei muita raskausmyrkytyksen oireita. 
 
Takaisin
Top