Synnytyksestä palautuminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja jutsa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä oon kans huomannu ton hiustenlähdön. Ikinä ei oo ennen näin paljoo lähteny... hiustenpesulla ja -harjauksella harvakseltaan on myös varmasti osansa, lähtevät sit paljon kerrallaan ku kerranki saa harjattua ja pestyä tukan ;) terveisin, kotiäiti x)
 
eldimar, Hehe! En minäkään saa joka päivä edes harjattua hiuksia. x) Ja olen juuri niin räjähtäneen näköinen kuin vain univelkainen pikkuvauvan äiti voi olla. Tosin niin on mieskin; työkaverinsa huomautti lounastunnilla, että hänen paitansa taitaaolla väärinpäin, kun niskasta näkyy pesulaput. :D Mutta nuttu nurin onni oikein, kuten mummoni sanoo.

Hiuksia lähti tupoittain joku kolme viikkoa, pari kuukautta sitten, mutta nyt se on selvästi tasaantunut. Harmi vain, ettei minua ole siunattua paksuilla hiuksilla alunpitäenkään, joten olen hieman neuroottinen jokaisen hiussuortuvan pudotessa, varsinkin kun tunnen, että letti on paljon kapeampi kuin yleensä. Ohimoilta hiukset ovat harventuneet selvästi, mutta toisaalta uutta sänkeä puskee jo. Tuntuu myös, että hiuslaatuni on muuttunut, ja nyt se takkuuntuu selvästi enemmän ja niskaan jää sellaisia takkuja, joita hoitoaineella availen.

Kynnet ovat aivan järkyttävässä kunnossa, mutta se johtunee imetyksestä ja siitä, että olen lakannut kynsiä liikaa. Myös suupielet olivat auki pari viikkoa joku aika sitten, kun muuton aiheuttama stressi oli kovimmillaan ja syönnit vähän sitä ja tätä. Nyt sekin on korjaantunut.

Painoa on edelleen se +5 kg alkupainoon, mutta mahdun kyllä vanhoihin vaatteisiini ihan normaalisti. Kropan muoto on eri kuin ennen ja lantio on hieman leveämpi, ei paljon, mutta juuri sen verran, että tiukasti istuneet lempifarkkuni eivät aivan mene kiinni. Vatsanseutu ei ole niin timmi kuin aiemmin, vaikkei se mikään supertimmi ollut silloinkaan, mutta treenaamalla siitäkin päästään. Ja rinnat ovat aivan järjettömän suuret entisiin verrattuna. :D Olen nyt selvästi X-vartaloinen, kun aiemmin olin enemmän A - mikä ei välttämättä ole huono asia. :D

Pikkuhiljaa, kyllä se tästä. :)
 
Sama täällä, hiukset on niin takussa, että välillä tuntuu helpoimmalta ku vetäs saksilla letin pois. Ei meinaa hoitoaineetkaan auttaa. Ihan heti synnytyksen jälkeen hiustenlaatu parani hetkeksi, oli tosi helppohoitoset.
 
Sama vika.. ihan takussa, sellasia 'linnunpesiä' takaraivossa,ponnari jaa hiuksiin kiinni ihan solmuun ja kun harjaa niin juuresta rasvaret ja muuten ihan sähköset ja taaakusssaaaaaa. Vasta oli niin hyvässä kunnossa hiukset sekä kynnet.. nyt on tullu möykkyjäkin kynsiin.
 
Mulla kans on hiukset takussa joskin ovat nyt tosi paksut. Mina kylla valilla liikun niin rajahtaneen nakoisena etta...olisipa ihana ostaa uusia vaatteita talle nykyiselle kropalle. Vaikkei painoa ole kuin viitisen kiloa mutta kroppa ei ole enaa kiintea ja entiset vaatteet eivat mahdu paalle. Lauantaina menimme ulos ja vetaisin vaan pitka hihaisen paidan paalle farkkujen kanssa. Paita oli vahan kurtussakin. Mies sitten sanoi etta kaydaan lounaalla italialaisessa. Siella olikin naapuri poydassa tuore italialainen aiti mummon ja iso mummon kanssa. Tama aiti oli niin timmin nakoinen ja oikein kihartanut hiuksiansakin. Libra tiedat varmaan mita tarkoitan italialaisella naisella jolla ei ole karvakaan vinossa. Kuulin hanen kehuvan kuinka vauva nukkuu paljon. Minua oikein havetti oma olemukseni kun hiuksetkin oli vaan vedetty ponnarille. Mutta ajattelin etta niin minakin tuossa vaiheessa viela ajattelin kun vauva nukkui helposti maitohumalaan etta taa on tosi helppoo...en arvannut etta pian maidon humalluttava vaikutus loppuu ja sitten se kiire alkaa ja jatkuva nukutusrumba.
 
Muokattu viimeksi:
Juu, tiedän kyseisen naistyypin. Oli varmasti korot jalassa ja kaikki viimesen päälle. :) Heidän seurassaan tulee aina sellainen olo, että on ihan nuhjaantunut, kun heillä kaikki vaatteet ovat niin viimeisen päälle ja koko olemus muutenkin tyylitelty - vaikka siis todella sydämellisiä tyyppejä olisivatkin. Itsehän olen se tyyppi, joka on kiireessä tyyliin unohtanut laittaa ripsiväriä toiseen silmään, jonka yksikään vaate ei soinnu toiseen, kun niitä on pimeässä valittu, jottei vauva herää, ja jonka kynsilakka on tietenkin rullalla oikean käden etu- ja keskisormen kynnessä. Minun saavutukseni ei ole se huoliteltu lookki, vaan se, että ylipäätään pääsin talosta ulos, ennen kuin nukahdin sohvalle. :D Meitä on niin moneen junaan.

Viime viikon mammakerhossa oli kyllä virkistävää tavata toinen mamma, jonka poika on pari viikkoa meidän tyttöämme vanhempi, ja huomata, että olimme molemmat kyllä yhtä nuhjuisia ja valvoneen näköisiä. Hetken juteltuamme, huomasimme myös, että meillä on samat ongelmat ja että vauvat ovat samassa kehitysvaiheessa. Vertaistuki :Heartpink
 
Täällä myös muutenkin hennot ja ohuet hiukset ohenee entisestään! Etenkin ohimoilta huomaa harvennuksen. Noh, uutta pukkaa jo onneksi tilalle mutta kestäähän niiden kasvaminen. Silmänaluset on mustemmat kuin yö. Luojan kiitos peitevoiteille!

Paino on takaisin ennen raskautta lukemissa, wuhuu! Ja muutenkin kroppa sillä mallilla että voisin jo suunnata biitsille :)
Syynä tähän varmasti ennen kaikkea se, että olen päässyt taas treeniin hyvin kiinni. Se on mun rakas harrastus ja antaa kyllä voimaa arjen pyörityksessä. Liikunnasta saa energiaa ja samalla tulee sen tunnin-parin aikana tuuletettua pää. Iskä ja poitsu nauttii silloin yhteisestä laatuajasta. Toki vauvelinkin kanssa liikutaan vaunutellen ja leikitään. Ja ihanan täydellinen sää ollut muutaman päivän. Voi tuota aurinkoa!!! :D
 
Hienoa Villivadelma! Mä olen saanut käytyä tanssitunneilla ja pilateksessa vähän, mutta salille paluu on saanut odottaa väsymyksen vuoksi. Mutta jospa sitä taas kohta... Harmittaa niin vietävästi kun lihaskunto on tässä tietty mennyt roimasti huonommaksi, vaan eiköhän se siitä kun vaan alkaa tehdä ja tosiaan, energiaakin siitä saa kummasti kun tuntee, että kehossa on voimaa.
 
JaneDoe, ihan sama pössis! Olen niin väsynyt, etten ole aikeistani huolimatta päässyt salille lähtemään, vaikka mieli tekisi. Muutenkin päivästä tuntuu tunnit loppuvan kesken, kun täällä ei ole salia, jossa on päivähoito samassa. Miten se on edes mahdollista?! Eli pääsisin salille siis vain iltaisin joko miehen tultua töistä, mutta silloin täytyy laittaa illallista tai tuutoroin, tai illallisen jälkeen, mutta silloin olen jo liian väsynyt ja kuka nyt täydellä vatsalla mihinkään menee. Täytyy tässä tsemppailla. Mutta olen ottanut sen asenteen, että hiljaa hyvä tulee, sinne salille pääsee myöhemminkin. Nyt kävelen lähes päivittäin ja uin, että edes jotenkin pysyisin kunnossa.
 
Mulla vaikuttaa kunnon liikunta tosi herkästi maidon tuloon, tai ainakin itsestä tuntuu siltä. Netistä yritin penkoa kokemuksia ja toiset oli sitä mieltä, että vaikuttaa ja toiset että ihan höpöhöpöä koko juttu. Mutta ilmeisesti on ihan henkilökohtaista, kunkin kroppa tavallaan.

Pitkiä vaunulenkkejä tehdään ja kotona jotain pikkujumppaa, mutta hikilenkit ja kunnon lihasrääkit jääköön vielä imetyksen jälkeiseen aikaan. Ehtii sitä sittenkin, pitää nauttia nyt imetyksestä, kun voi.
 
Mä olen nyt käynyt jonkin aikaa 3 kertaa viikossa salilla ja voin kertoa, että kyllä se melkoista hakemista on taas painojen kanssa.. Ei jaksakaan ihan samanlailla, kuin ennen mutta onneksi se tieto lohduttaa, että aika äkkiä sitä lihasmuisti taas palautuu :) Ja sinne salille lähtö...vielä ei ole syttynyt sitä himoa, että pakko päästä. On semmoista pakkopullaa kyllä se meneminen mutta voi vitsit, miten hyvä fiilis on jälkeenpäin. Aika paljon kiukkua saa jättää sinne salille ja oma aika tekee kyllä hyvää. Mä en ole vielä huomannut, että vaikuttasi maidon tuloon mutta olenkin ihan tietoisesti lisännyt syömistä, ettei kalorimäärät tippuisi liian alas ja vähentäisi maidon määrää. Muutenkin sen jälkeen, kun taas alkanut treenaan niin ihan kamala nälkä koko ajan.. protskua olen yrittänyt lisätä vähän joka aterialle raejuuston ym. sellaisen muodossa.
 
Mulla oli jo tosi hyvä flow tanssin ja lenkkeilyn suhteen. Mutta sitten alkoi uusi raskaus ja PUFFF liikunnan into hävisi väsymyksen ja huonon olon sekaan. Ja kiloja tulee. Äh.
 
Vastavirrassa, mulla sama juttu. En tosin usko, että minulla se maidon väheneminen johtuu suoraan liikunnasta, vaan enemmänkin siitä, että muutenkin kipuilen sen kanssa, että saanko syötyä riittävästi päivän aikana, kun on niin kaikenlaista. Ja kunnon hikiliikunta vielä polttaa lisää kaloreita, mikä vain pahentaa jo olemassa olevaa ongelmaa. Jos ehtisin kunnolla kokata, niin ongelmaa tuskin olisi.

Triina, ole itsellesi armollinen. :) Minulla oli alkuraskaudesta niiiiiiin väsy ja hirveä pahoinvointi, ettei liikunnasta tullut kertakaikkiaan mitään. Huimasi ja oksetti niin, että oli pakko lopettaa, vaikka ahdisti se, ettei päässyt liikkumaan.

Mutta ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa uudelleen. Ja olen vähän siitäkin vitsaillut, että ainakin tulee tulosta nopeasti, kun aloittaa rapakunnosta. ;)
 
Mulla taas on riittävän juomisen kanssa haasteita ja liikunta pahentaa sitä kautta maitotilannetta. Ne tutkimukset joita mä olen lukenut sanoo, että liikunta ei itsessään vaikuta maidon tuloon, mutta toki jos nestetasapaino tai energian saanti siitä kärsii niin se voi vaikuttaakin.

Mä olen menossa huomenna lääkäriin näyttämään mun arpikudosta kun edelleen haittaa selvästi makuuhuoneessa eikä mitkään liukuvoiteet tms auta. Tai no ei me olla montaa kertaa testattu, muttei tee mielikään kun joku pistää niin ikävästi vastaan. Saa nähdä tuleeko avuksi muuta kuin kannustuspuheita. Jotain voiteita tai pistoksia kai olisi periaatteessa olemassa, joilla sitä kudosta voisi pehmittää. Mutta saa nähdä :)
 
Janedoe, mullakin haittaa vielä jonku verran! Kerroppa sit mitä ne sanoo. :) Oon vaan aatellu, että kyllä se tästä ajan kanssa..
 
Mulla oli esikoisen aikaan eppari ja just muistelin, että mullakin tais olla alkuun aika pitkään sitä arven jomotusta joka kyllä helpottui liukkarilla. Imetin tuolloinkin ja silloin paikat on luonnostaan myös aika kuivat, mikä puolestaan pahentaa puuhaillessa sen arvenkin jomotusta. Tai näin minä sen pähkäilin kun helpotti kyllä sitten ajan kanssa ilman liukkareitakin :)
 
Mulla ongelmana on se, että jossain syvemmällä emättimessä on selvästi alue, joka ei jousta niin kuin muu ympärillä oleva kudos. Ja tuntuu varsin ikävältä vaikka olisi runsaasti lisäliukastetta. Lääkäri varoitteli jälkitarkastuksessa, että arpikudos voi olla ikävän tiukka, mutta ei sanonut silloin mitään siitä, voisiko asialle tehdä jotain. Mutta ilmoittelen kun selviää!
 
Mul ei nyt täl kertaa tullu arpia mut siltikään ei oikee tunnu samalta ku ennen... En tiä mikä jossain tuolla tekee kipeetä
 
Genyn mielipide oli, että joo on arpikudosta, mutta suurempi tekijä on imetys. Nyt kun muutenkin ajattelin lopetella niin sanoi, että kun se on loppu niin jonkin ajan kuluttua jos ei ole parempi niin voi jotain miettiä. On vaan ohuet ja arat limakalvot ja etenkin siitä, missä oli ne repeämät. Lisäksi vuoden verran kuulemma palautuu paikat monella tapaa synnytyksestä, kudokset ja muut. Eli vielä ei tehdä mitään. Paitsi tosiaan aletaan lopettaa imetystä. Ei siis tosiaan tästä syystä vaan muutenkin.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top