Raskausdiabetes

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Hyvä tietää tuosta rasvattomasta maidosta, @Amand4 ! Mulla toimii rasvojen luottolähteenä vinegrette-kastike (salaatille, mutta oon niin tykästynyt siihen ett voisin syödä vaikka paljaaltaan tai leivän päällä). Puoleen lusikalliseen sinappia vatkataan lusikallinen valko- tai punaviinietikkaa ja kolme lusikallista oliiviöljyä, ja maustetaan suolalla ja pippurilla

Hedelmiä oon syönyt lähinnä rasvaisen jugurtin kanssa. Niitä voisi ehkä uskaltaa syödä enemmänkin.

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Mites muilla kohtalonsisarilla menee? Mulla tuli paremman jakson jälkeen taas useampi peräkkäinen päivä joissa sokerit ylittyi melkein jokaisella peräkkäisellä aterialla /paastomittauksella. Tuntui tosi turhauttavalta kun olin jotenkin niin väsynyt tsemppaamaan etten jaksanut ajatellakaan mitä vielä voisin tehdä enemmän tai paremmin. Mutta se meni aikanaan ohi, ja sunnuntai-illasta alkaen olen onnistunut pysymään taas rimaa hipoen tavoitearvoissa.

Sekä neuvolan kätilö että omalääkäri ovat nyt laittaneet uuden lähetteen diabetes-hoitajalle (edellinen tuli bumerangina takaisin, kai koska ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on kunnassani niin aliresursoitua). Kätilö sai kyllä paljon rauhoiteltua kertomalla että näillä seuduilla moni menee sokerirasitustestiin paljon minua myöhemmin, niin että hoito päästään aloittamaan vasta kuukautta myöhemmin ja silti useimmat lapset syntyvät ihan terveinä.

Oon henkisesti varautunut siihen että lääkkeet tarvitaan jossakin vaiheessa, kun nyt on kuitenkin vielä 40% jäljellä. Ja sillä voi toki olla omat seurauksensa ihan loppuraskauden sujumiselle, jos esim. päädytään siihen että parempi käynnistäö kuin odottaa pidempään kuin että vauva on nippanappa täysiaikainen. Mutta jos onnistun vielä jonkin aikaa hoitamaan tätä pelkällä ruokavaliolla ja liikunnalla, hyvä niin.

 

[Saaruski]

Mites muilla kohtalonsisarilla menee? Mulla tuli paremman jakson jälkeen taas useampi peräkkäinen päivä joissa sokerit ylittyi melkein jokaisella peräkkäisellä aterialla /paastomittauksella. Tuntui tosi turhauttavalta kun olin jotenkin niin väsynyt tsemppaamaan etten jaksanut ajatellakaan mitä vielä voisin tehdä enemmän tai paremmin. Mutta se meni aikanaan ohi, ja sunnuntai-illasta alkaen olen onnistunut pysymään taas rimaa hipoen tavoitearvoissa.

Sekä neuvolan kätilö että omalääkäri ovat nyt laittaneet uuden lähetteen diabetes-hoitajalle (edellinen tuli bumerangina takaisin, kai koska ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on kunnassani niin aliresursoitua). Kätilö sai kyllä paljon rauhoiteltua kertomalla että näillä seuduilla moni menee sokerirasitustestiin paljon minua myöhemmin, niin että hoito päästään aloittamaan vasta kuukautta myöhemmin ja silti useimmat lapset syntyvät ihan terveinä.

Oon henkisesti varautunut siihen että lääkkeet tarvitaan jossakin vaiheessa, kun nyt on kuitenkin vielä 40% jäljellä. Ja sillä voi toki olla omat seurauksensa ihan loppuraskauden sujumiselle, jos esim. päädytään siihen että parempi käynnistäö kuin odottaa pidempään kuin että vauva on nippanappa täysiaikainen. Mutta jos onnistun vielä jonkin aikaa hoitamaan tätä pelkällä ruokavaliolla ja liikunnalla, hyvä niin.

Kävin lääkärillä viime viikolla ja hän oli huolissaan kun en oikein syö ja sanoi että yritetään vielä ruokavaliolla. Kertoi että aika radi-hoitajalle menee 3 viikon päähän. Sit ultrattiin ja vauva oli paikallaan poikittain kohdussa mutta hyvät virtaukset.
Ja sit samana päivänä oli kätilön aina KAKS:illa ja hän oli jotenkin tympeä, ihan erilainen kuin maaliskuussa, kun valitsin siis synnytystavaksi sektion ja se sit kertoi siitä jotenkin mekaanisen oloisesti. Yritti kai suostutella alatie synnytykseen ja kertoi kuinka ihmeellistä on kun naisen keho omaa valmistaa juuri oikeanlaista maitoa juuri sinun vauvalle jne. Jotenkin suloista, että ne ajattelee mun kropan toimivan oikein mutta ei se. Jotenkin jäi pelottava olo siitä ja olen ajatellut vaihtavani synnytyssairaalaa.
Mulle soitettiin, että saan radi-hoitajan ajan nyt tälle viikolle perjantaille ja kävinkin siellä eilen. Olivat tosi yllättyneitä kuinka tarkkaan olen kaiken syödyn laskenut paperille (17 kpl kuponkia ) ja sanoivat, että tämä varmaan lisää mun ahdistusta kun pitää koko ajan miettiä mitä syö ja paljonko syö. Arvot oli hyvät mutta pitäisi syödä enemmän ja kannustivat syömään 5 krt päivässä nyt viikon ajan ja mittaamaan. Kirjaan omasoteen tulokset ja sit soittavat perjantaina. Sain hiilihydraatti-oppaan ja ravintosuositus listan, että pitäs 2000 kcal syödä päivässä ja että kun paino on laskenut 2 kg, niin se ei ole tarkoitus, että minä ja vauva tarvitaan ravintoa. Sit ne jotain yritti, että yritä nauttia tästä raskaudesta jne mutta en jotenkin ole päässyt sellaiseen fiilikseen.

On toki hetkiä, jolloin jaksaa olla iloisempi ja ajatella positiivisesti jne mutta pääosin olen enemmänkin masentuneella tuulella ja huolestunut. En ole oikein jaksanut täällä foorumillakaan jutella ja vaunuja, sängyn patjaa, vaipparoskista tai mitään hoitotarvikkeita ei ole hankittuna...en tiedä pitäisikö itkeä vaiko nauraa. Vaan kaipa ne tässä ehtii. Jotenkin suloista kun jotkut tuttavat ovat niin innoissaan tästä ja onnittelevat ja haluavat auttaa. Olisin varmaan itsekin samanlainen jos joku muu odottaisi vaan kun on tässä tilassa itse niin ei oikein jaksa innostua.

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Tsemppiä @Saaruski ! Mulla pysähtyi ensin painon nousu diagnoosin jälkeen (tai itse asiassa pari kiloa laskikin), kun varmaan turvotus väheni kropasta, mutta nyt osoittaa painokäyrä taas varovaisesti yläviistoon ja hyvä niin. Kvinoa on ollut hyvää hiilarilisäkettä syödä iltaisin, kun se nostaa verensokereita niin hitaasti etten yleensä mee rajan yli ilta- tai seuraavalla aamumittauksella. Välillä turhauttaa kun varmaan stressi tai huonommin nukutut yöt vaikuttaa insuliiniin niin, ettei arvot pysy hyvinä vaikka mitä söisi, mutta oon alkanut oppia ottamaan sen vähemmän henkilökohtaisesti.

Ensi viikolla radi-hoitaja jonka kanssa katsotaan mahdollista lääkitystä.

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Kas niin, aterian yhteydessä otettava metformiini-reseptihän se sieltä tuli. Olen kuulema luultavasti syönyt liian vähän hiilihydraatteja, kun paino ei ole vajaaseen kuukauteen juuri noussut. Toivottavasti lääkitys korjaa arvot niin että voi syödä pikkuisen normaalimmin. Diabeteshoitaja sanoi että diagnoosista huolimatta saa ja kannattaakin nauttia elämästä ja siihen kuuluvista iloista, ja näillä viikoilla hoidettuna on suuri todennäköisyys (jos hyvä hoitotasapaino löytyy) ettei radi vaikuta vauvan tai omaan terveyteen loppuraskauden/synnytyksen yhteydessä juuri lainkaan.

 

[Kesäsade1]

Mulle napsahti radi-diagnoosi eilen, nyt vasta 13+2. Paastoarvo oli 5,7 (10 tunnin paaston jälkeen) ja muut arvot oikein hyvät. 11.6 olisi radiohjaus ja nyt oli avattu digihoitopolku raskausdiabeteksesta. Harmittaa että joudun luopumaan mun joka aamuisesta appelsiinituoremehusta mikä on ollut koko alkuraskauden suuri himo ja aamujen pelastus. Enkä myöskään voi sietää sormenpäihin pistelyä.

Jotenkin tulee epäonnistunut olo muutenkin kun tässä vaiheessa maha on jo aika selkeä vaikka eka raskaus kyseessä, radi-diagnoosi taskussa ja miniasa jo käytössä. Terveydenhoitaja oli kyllä positiivinen että välttämättä paljonkaan muutoksia ei edes tarvitsisi tehdä, mutta jotenkin tämä tuli kyllä aikamoisena pettymyksenä.

 

[Taateli88]

Mulle napsahti radi-diagnoosi eilen, nyt vasta 13+2. Paastoarvo oli 5,7 (10 tunnin paaston jälkeen) ja muut arvot oikein hyvät. 11.6 olisi radiohjaus ja nyt oli avattu digihoitopolku raskausdiabeteksesta. Harmittaa että joudun luopumaan mun joka aamuisesta appelsiinituoremehusta mikä on ollut koko alkuraskauden suuri himo ja aamujen pelastus. Enkä myöskään voi sietää sormenpäihin pistelyä.

Jotenkin tulee epäonnistunut olo muutenkin kun tässä vaiheessa maha on jo aika selkeä vaikka eka raskaus kyseessä, radi-diagnoosi taskussa ja miniasa jo käytössä. Terveydenhoitaja oli kyllä positiivinen että välttämättä paljonkaan muutoksia ei edes tarvitsisi tehdä, mutta jotenkin tämä tuli kyllä aikamoisena pettymyksenä.

Ei kai tuommoisista kannata tuntea epäonnistumista, asioista joihin ei voi itse vaikuttaa Jos kohtu on eteen kallellaan, niin se on ja raskaus alkaa nökyä aiemmin. Radille ei itse voi mitään, vaikka päällä seisoisi ja söisi pelkkiä porkkanoita, niin elimistö vaan nyt reagoi noin. Ja miniasa, sehän on tukemaan raskauden onnistumista turvallisesti. Eikä siitä tuoremehusta välttämättä tarvitse täysin luopua, katsoo miten sokerit sen kestää, määrän vähentäminen saattaa auttaa tai muun samaanaikaan syötävän säätäminen sellaiseksi, että imeytyy hitaasti.

Itse olen ollut samassa tilanteessa ja voin kertoa, ettei niitä miniasoja tai sokerinmittauksia tai insuliinin pistoja mieti enää tässä kohtaa, kun vauva tuhisee kainalossa. Sitä on vaan kiitollinen keholle, että se pystyi kasvattamaan jotain näin ihanaa tähän maailmaan, lääkkeet olivat vain pieni apu siihen, että kaikki meni maaliin saakka hyvin.

 

[Kesäsade1]

Ei kai tuommoisista kannata tuntea epäonnistumista, asioista joihin ei voi itse vaikuttaa Jos kohtu on eteen kallellaan, niin se on ja raskaus alkaa nökyä aiemmin. Radille ei itse voi mitään, vaikka päällä seisoisi ja söisi pelkkiä porkkanoita, niin elimistö vaan nyt reagoi noin. Ja miniasa, sehän on tukemaan raskauden onnistumista turvallisesti. Eikä siitä tuoremehusta välttämättä tarvitse täysin luopua, katsoo miten sokerit sen kestää, määrän vähentäminen saattaa auttaa tai muun samaanaikaan syötävän säätäminen sellaiseksi, että imeytyy hitaasti.

Itse olen ollut samassa tilanteessa ja voin kertoa, ettei niitä miniasoja tai sokerinmittauksia tai insuliinin pistoja mieti enää tässä kohtaa, kun vauva tuhisee kainalossa. Sitä on vaan kiitollinen keholle, että se pystyi kasvattamaan jotain näin ihanaa tähän maailmaan, lääkkeet olivat vain pieni apu siihen, että kaikki meni maaliin saakka hyvin.

Lohdullisia sanoja, kiitos. Lääkkeet ja lääketiede ovat olleet tämän raskauden alkuun saattamisessa jo todella vahvasti läsnä, joten nyt vaan sitten jatketaan samalla linjalla. Varmasti niin että nuo eivät myöhemmin enää harmita yhtään.

Ärsyynnyin vain radin digihoitopolkuun perehtyessäni siitä että tämäkin vielä tuli tähän kirsikkana kakkuun. Mutta täytyy nyt malttaa mielensä ja alkaa seuraamaan miten sokerit mihinkin reagoi. Välineet saan vasta 9.6.

 

[Taateli88]

Lohdullisia sanoja, kiitos. Lääkkeet ja lääketiede ovat olleet tämän raskauden alkuun saattamisessa jo todella vahvasti läsnä, joten nyt vaan sitten jatketaan samalla linjalla. Varmasti niin että nuo eivät myöhemmin enää harmita yhtään.

Ärsyynnyin vain radin digihoitopolkuun perehtyessäni siitä että tämäkin vielä tuli tähän kirsikkana kakkuun. Mutta täytyy nyt malttaa mielensä ja alkaa seuraamaan miten sokerit mihinkin reagoi. Välineet saan vasta 9.6.

Katsoinkin, että lääketieteen apuja on jo alkumetreillä ollut Nopeasti siitä sokerien seurannasta tulee rutiinia. Ja jos se sormeen pistäminen on ihan ylitsepääsemätöntä, niin jotkut ovat hankkineet verensorisensorin, mutta ne ovat aika kalliita omakustanteisesti (ja muutenhan niitä ei radiin saa kuin itse ostamalla).

Ja kuten itselleni hoitaja sanoi, niin radin aikana ei ole tarkoitus kituuttaa ja kärsiä, vaan välillä voi herkutella hyvällä omallatunnolla. Ei ne satunnaiset korkeammat arvot haittaa, kunhan peruslinja on kunnossa.

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

No niin, metformiinihoitoa puolitoista viikkoa takana. On kyllä paljon helpompaa saada arvot pysymään hyvinä, ja rentouttavaa kun ei tunnu että jokaista suupalaa pitää syynätä niin tarkkaan. Korotin ohjeistetusti aloitusannoksen (2x 500mg /päivä) viikon käytön jälkeen kolmeen tablettiin päivässä, eikä sen jälkeen ole tullut ylityksiä muuten kuin sellaisista aterioista joista niitä osasin odottaakin.

(Annoin yhtenä iltana periksi kiusaukselle kun tarjolla oli muurinpohjalettuja jauheliha-/sienitäytteellä. Lettuseoksessa oli tavallinen vehnäjauho joten osasin ounastella että 2.5 isoa lettua oli liikaa, ainakin nyt kun en jaksanut alkaa säätämään ja lisämään ateriaan kuituja ja kasviksia.)