Mites muilla kohtalonsisarilla menee? Mulla tuli paremman jakson jälkeen taas useampi peräkkäinen päivä joissa sokerit ylittyi melkein jokaisella peräkkäisellä aterialla /paastomittauksella. Tuntui tosi turhauttavalta kun olin jotenkin niin väsynyt tsemppaamaan etten jaksanut ajatellakaan mitä vielä voisin tehdä enemmän tai paremmin. Mutta se meni aikanaan ohi, ja sunnuntai-illasta alkaen olen onnistunut pysymään taas rimaa hipoen tavoitearvoissa.
Sekä neuvolan kätilö että omalääkäri ovat nyt laittaneet uuden lähetteen diabetes-hoitajalle (edellinen tuli bumerangina takaisin, kai koska ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on kunnassani niin aliresursoitua). Kätilö sai kyllä paljon rauhoiteltua kertomalla että näillä seuduilla moni menee sokerirasitustestiin paljon minua myöhemmin, niin että hoito päästään aloittamaan vasta kuukautta myöhemmin ja silti useimmat lapset syntyvät ihan terveinä.
Oon henkisesti varautunut siihen että lääkkeet tarvitaan jossakin vaiheessa, kun nyt on kuitenkin vielä 40% jäljellä. Ja sillä voi toki olla omat seurauksensa ihan loppuraskauden sujumiselle, jos esim. päädytään siihen että parempi käynnistäö kuin odottaa pidempään kuin että vauva on nippanappa täysiaikainen. Mutta jos onnistun vielä jonkin aikaa hoitamaan tätä pelkällä ruokavaliolla ja liikunnalla, hyvä niin.
