Raskausdiabetes

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Hyvä tietää tuosta rasvattomasta maidosta, @Amand4 ! Mulla toimii rasvojen luottolähteenä vinegrette-kastike (salaatille, mutta oon niin tykästynyt siihen ett voisin syödä vaikka paljaaltaan tai leivän päällä). Puoleen lusikalliseen sinappia vatkataan lusikallinen valko- tai punaviinietikkaa ja kolme lusikallista oliiviöljyä, ja maustetaan suolalla ja pippurilla

Hedelmiä oon syönyt lähinnä rasvaisen jugurtin kanssa. Niitä voisi ehkä uskaltaa syödä enemmänkin.

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Mites muilla kohtalonsisarilla menee? Mulla tuli paremman jakson jälkeen taas useampi peräkkäinen päivä joissa sokerit ylittyi melkein jokaisella peräkkäisellä aterialla /paastomittauksella. Tuntui tosi turhauttavalta kun olin jotenkin niin väsynyt tsemppaamaan etten jaksanut ajatellakaan mitä vielä voisin tehdä enemmän tai paremmin. Mutta se meni aikanaan ohi, ja sunnuntai-illasta alkaen olen onnistunut pysymään taas rimaa hipoen tavoitearvoissa.

Sekä neuvolan kätilö että omalääkäri ovat nyt laittaneet uuden lähetteen diabetes-hoitajalle (edellinen tuli bumerangina takaisin, kai koska ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on kunnassani niin aliresursoitua). Kätilö sai kyllä paljon rauhoiteltua kertomalla että näillä seuduilla moni menee sokerirasitustestiin paljon minua myöhemmin, niin että hoito päästään aloittamaan vasta kuukautta myöhemmin ja silti useimmat lapset syntyvät ihan terveinä.

Oon henkisesti varautunut siihen että lääkkeet tarvitaan jossakin vaiheessa, kun nyt on kuitenkin vielä 40% jäljellä. Ja sillä voi toki olla omat seurauksensa ihan loppuraskauden sujumiselle, jos esim. päädytään siihen että parempi käynnistäö kuin odottaa pidempään kuin että vauva on nippanappa täysiaikainen. Mutta jos onnistun vielä jonkin aikaa hoitamaan tätä pelkällä ruokavaliolla ja liikunnalla, hyvä niin.

 

[Saaruski]

Mites muilla kohtalonsisarilla menee? Mulla tuli paremman jakson jälkeen taas useampi peräkkäinen päivä joissa sokerit ylittyi melkein jokaisella peräkkäisellä aterialla /paastomittauksella. Tuntui tosi turhauttavalta kun olin jotenkin niin väsynyt tsemppaamaan etten jaksanut ajatellakaan mitä vielä voisin tehdä enemmän tai paremmin. Mutta se meni aikanaan ohi, ja sunnuntai-illasta alkaen olen onnistunut pysymään taas rimaa hipoen tavoitearvoissa.

Sekä neuvolan kätilö että omalääkäri ovat nyt laittaneet uuden lähetteen diabetes-hoitajalle (edellinen tuli bumerangina takaisin, kai koska ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on kunnassani niin aliresursoitua). Kätilö sai kyllä paljon rauhoiteltua kertomalla että näillä seuduilla moni menee sokerirasitustestiin paljon minua myöhemmin, niin että hoito päästään aloittamaan vasta kuukautta myöhemmin ja silti useimmat lapset syntyvät ihan terveinä.

Oon henkisesti varautunut siihen että lääkkeet tarvitaan jossakin vaiheessa, kun nyt on kuitenkin vielä 40% jäljellä. Ja sillä voi toki olla omat seurauksensa ihan loppuraskauden sujumiselle, jos esim. päädytään siihen että parempi käynnistäö kuin odottaa pidempään kuin että vauva on nippanappa täysiaikainen. Mutta jos onnistun vielä jonkin aikaa hoitamaan tätä pelkällä ruokavaliolla ja liikunnalla, hyvä niin.

Kävin lääkärillä viime viikolla ja hän oli huolissaan kun en oikein syö ja sanoi että yritetään vielä ruokavaliolla. Kertoi että aika radi-hoitajalle menee 3 viikon päähän. Sit ultrattiin ja vauva oli paikallaan poikittain kohdussa mutta hyvät virtaukset.
Ja sit samana päivänä oli kätilön aina KAKS:illa ja hän oli jotenkin tympeä, ihan erilainen kuin maaliskuussa, kun valitsin siis synnytystavaksi sektion ja se sit kertoi siitä jotenkin mekaanisen oloisesti. Yritti kai suostutella alatie synnytykseen ja kertoi kuinka ihmeellistä on kun naisen keho omaa valmistaa juuri oikeanlaista maitoa juuri sinun vauvalle jne. Jotenkin suloista, että ne ajattelee mun kropan toimivan oikein mutta ei se. Jotenkin jäi pelottava olo siitä ja olen ajatellut vaihtavani synnytyssairaalaa.
Mulle soitettiin, että saan radi-hoitajan ajan nyt tälle viikolle perjantaille ja kävinkin siellä eilen. Olivat tosi yllättyneitä kuinka tarkkaan olen kaiken syödyn laskenut paperille (17 kpl kuponkia ) ja sanoivat, että tämä varmaan lisää mun ahdistusta kun pitää koko ajan miettiä mitä syö ja paljonko syö. Arvot oli hyvät mutta pitäisi syödä enemmän ja kannustivat syömään 5 krt päivässä nyt viikon ajan ja mittaamaan. Kirjaan omasoteen tulokset ja sit soittavat perjantaina. Sain hiilihydraatti-oppaan ja ravintosuositus listan, että pitäs 2000 kcal syödä päivässä ja että kun paino on laskenut 2 kg, niin se ei ole tarkoitus, että minä ja vauva tarvitaan ravintoa. Sit ne jotain yritti, että yritä nauttia tästä raskaudesta jne mutta en jotenkin ole päässyt sellaiseen fiilikseen.

On toki hetkiä, jolloin jaksaa olla iloisempi ja ajatella positiivisesti jne mutta pääosin olen enemmänkin masentuneella tuulella ja huolestunut. En ole oikein jaksanut täällä foorumillakaan jutella ja vaunuja, sängyn patjaa, vaipparoskista tai mitään hoitotarvikkeita ei ole hankittuna...en tiedä pitäisikö itkeä vaiko nauraa. Vaan kaipa ne tässä ehtii. Jotenkin suloista kun jotkut tuttavat ovat niin innoissaan tästä ja onnittelevat ja haluavat auttaa. Olisin varmaan itsekin samanlainen jos joku muu odottaisi vaan kun on tässä tilassa itse niin ei oikein jaksa innostua.

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Tsemppiä @Saaruski ! Mulla pysähtyi ensin painon nousu diagnoosin jälkeen (tai itse asiassa pari kiloa laskikin), kun varmaan turvotus väheni kropasta, mutta nyt osoittaa painokäyrä taas varovaisesti yläviistoon ja hyvä niin. Kvinoa on ollut hyvää hiilarilisäkettä syödä iltaisin, kun se nostaa verensokereita niin hitaasti etten yleensä mee rajan yli ilta- tai seuraavalla aamumittauksella. Välillä turhauttaa kun varmaan stressi tai huonommin nukutut yöt vaikuttaa insuliiniin niin, ettei arvot pysy hyvinä vaikka mitä söisi, mutta oon alkanut oppia ottamaan sen vähemmän henkilökohtaisesti.

Ensi viikolla radi-hoitaja jonka kanssa katsotaan mahdollista lääkitystä.

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Kas niin, aterian yhteydessä otettava metformiini-reseptihän se sieltä tuli. Olen kuulema luultavasti syönyt liian vähän hiilihydraatteja, kun paino ei ole vajaaseen kuukauteen juuri noussut. Toivottavasti lääkitys korjaa arvot niin että voi syödä pikkuisen normaalimmin. Diabeteshoitaja sanoi että diagnoosista huolimatta saa ja kannattaakin nauttia elämästä ja siihen kuuluvista iloista, ja näillä viikoilla hoidettuna on suuri todennäköisyys (jos hyvä hoitotasapaino löytyy) ettei radi vaikuta vauvan tai omaan terveyteen loppuraskauden/synnytyksen yhteydessä juuri lainkaan.