Raskausdiabetes

[Tuikku2023]

Löytyiskö vielä vertaistukea tai osaako joku vinkata muun aktiivisen ketjun?

Diagnoosi tuli noin rv 16. Mulla ei aluksi meinannut pysyä paastot millään kurissa, ylityksiä tuli. Vaikka söin lämpimän aterian iltapalaksi ja päivälliseksi esim salaatin tai puuroa tai pienen annoksen lämmintä ruokaa. Pari viikkoa ollut äpolin seurannassa ja metformiini aloitetaan, jos ylityksiä tulee useita. Nyt oon vähentänyt energiansaantia ja paastot pysyneet hyvinä. Ainoa vaan jos syön 1800 kcal useita päiviä niin mulle tulee voimaton oli ja paha olo. Kokeilin nostaa 2000 kcal ja olo oli parempi. Pää ja keho vaan käskisi syödä enemmän... en tiedä olisko 2200 kcal vielä ok.

Mulla ei ole metformiinin aloitusta vastaan mitään, mutta en halua käynnistystä. Viime raskaudessa mulla oli metformiini ja vauva ehti ennen laskettua syntyä itsesekeen. Kaksi ekaa oli ruokavaliolla ja syntyivät vähän lasketun jälkeen, molemmat painoi yli 4kg.

Mulla on viikkoja 23 ja paino ei ole noussut yhtään. (Ennen raskautta BMI n 31).

Mulla lapsi on jo syntynyt yli vuosi sitten (2,5-kiloisena rv 38) ja oma radi oli ruokavaliohoitoinen, painoin synnärillä saman verran kuin ekassa neuvolassa. Mä sain eniten sparrausapua sopivien ruoka-aineiden etsintään 1-tyypin diabetesta sairastavalta kaveriltani kun vähäkalorisella ja pienen iltapalan sisältävällä ruokavaliolla paastosokerit ei pysyny ollenkaan hallinnassa ja olin tosi väsynyt. Rupesin syömään runsaampia & myöhäsempiä iltapaloja ja kalorimäärä oli mullakin selkeesti yli 2000 kcal päivässä. Liikuin myös paljon ihan loppuun asti.

Mulla iltapalana toimi esimerkiksi ohuen ohut ruispala sulatejuustolla, keitetyllä kananmunalla ja kurkulla ja tomaatilla plus pari pähkinää. Nää on varmasti tosi yksilöllisiä, mutta mulle toimi paremmin hiilihydraatin rajottaminen kuin kaloreiden pihtaaminen. Mä en voinut oikeastaan ollenkaan syödä minkäänlaista riisiä, perunaa tai vaaleeta (täysjyvä) leipääkään. Mä mittasin raskauden loppuun asti koko ajan sokereita ja pysy hyvin rajoissa. Iltapala mulla piti olla mahdollisimman myöhään tai paastosokerit alkoi paukkumaan, muistaakseni klo 23 söin sen.
Meillä oli muuten omassa lasketun ajan salaisessa ryhmässä aktiivista radi-keskustelua.
Tsemppiä, en tiedä oliko tästä kauheesti apua.

 

[geep<3]

Mulla lapsi on jo syntynyt yli vuosi sitten (2,5-kiloisena rv 38) ja oma radi oli ruokavaliohoitoinen, painoin synnärillä saman verran kuin ekassa neuvolassa. Mä sain eniten sparrausapua sopivien ruoka-aineiden etsintään 1-tyypin diabetesta sairastavalta kaveriltani kun vähäkalorisella ja pienen iltapalan sisältävällä ruokavaliolla paastosokerit ei pysyny ollenkaan hallinnassa ja olin tosi väsynyt. Rupesin syömään runsaampia & myöhäsempiä iltapaloja ja kalorimäärä oli mullakin selkeesti yli 2000 kcal päivässä. Liikuin myös paljon ihan loppuun asti.

Mulla iltapalana toimi esimerkiksi ohuen ohut ruispala sulatejuustolla, keitetyllä kananmunalla ja kurkulla ja tomaatilla plus pari pähkinää. Nää on varmasti tosi yksilöllisiä, mutta mulle toimi paremmin hiilihydraatin rajottaminen kuin kaloreiden pihtaaminen. Mä en voinut oikeastaan ollenkaan syödä minkäänlaista riisiä, perunaa tai vaaleeta (täysjyvä) leipääkään. Mä mittasin raskauden loppuun asti koko ajan sokereita ja pysy hyvin rajoissa. Iltapala mulla piti olla mahdollisimman myöhään tai paastosokerit alkoi paukkumaan, muistaakseni klo 23 söin sen.
Meillä oli muuten omassa lasketun ajan salaisessa ryhmässä aktiivista radi-keskustelua.
Tsemppiä, en tiedä oliko tästä kauheesti apua.

Joo mä syön iltapalan joskus 21.30 jälkeen. Tuntuu että se siirtää sit nukahtamista liikaa (kun syön ihan aterian), etenkin kun välillä oon öisinkin hereillä ja aamulla tarvii herätä töihin... Ja paras on kun syö sen about 400 kcal iltapalaksi, hiilaria pitää olla mukana mutta aterialla ei sit tarvii olla leipää.

Sit taas ei univajetta uskalla ihan hirveesti paikata viikonloppuisinkaan aamusta nukkumalla kun paasto voi nousta.

Aterian jälkeiset pysyy ihan hyvin kunhan vähän katson hiilareiden perään ja en nyt jossain buffassa syö miten huvittaa.

Hirveesti en uskalla hiilareita rajoittaa kun ruokavalion liika rasvakin voi vauvaa kasvattaa. Ja etenkin jos huonoa rasvaa.
Maulla nyt energialähteet on ehkä 20% proteiini, 40% rasva ja 40% sit hiilihydraatit.
Ja tuntuu että vatsa tarvii toimiakseen sen puuron ja pari leipää päivässä ainakin viljatuotteita.

Herkut yritän pitää pienenä määränä jälkiruokana. Koen että helpompi rajoittaa myös syömistä kun tietää että herkkuja voi saada.

En uskalla enää nostaa kaloreita kauheasti! Pelottaa jos lihonkin.

Toki energiaa pitää jäädä liikkumiseenkin. Mä melkeen joka päivä teen jotain. Muutama jumppa ja pari salitreeniä viikossa ja sit kotona jotain päälle. Tehoja oon joutunut laskemaan ja treeni ei kehitä ja jalat kramppaa, mutta osasyy voi olla hemoglobiini joka on tipahtanut 15 yksikköä. Muuten olen valitettavan passiivinen, istumatyö... ja kyllä mua välillä sattuu kannattimiin ja liitoksiin, etenkin pystyasennosta pitää välillä lepuuttaa kun häpyliitos särkee.

 

[kyllästynyt]

Itse sain toistamiseen radi diagnoosin. Ensimmäisessä raskaudessa sain sen vasta rv 30 jolloin ei enää annettu kuin viikko aikaa saada arvot kuriin. En saanut aamupaastoa kuriin ja aloitettiin suoraan insuliini. Tämän kanssa pärjäsin loppuraskauden, mutta lapsi oli jo ehtinyt kasvaa aika isoksi ja synnytys käynnistettiin 40+1. Vauva painoi 4334g. Ainakin HUS-alueella minua hoitanut lääkäri olisi antanut mennä viikonkin yli lasketun, jos kokoarvio ei olisi ollut niin iso.

Nyt sain uudelleen diagnoosin rv 15 ja sama rumba alkaa. Edellisestä synnytyksestä on vain 8kk aikaa joten hiukan turhauttaa aloittaa uudestaan ruuan kyttääminen. Itselläni nimenomaan aamupaastot ollu ongelmana ja välillä tuntuu että on tähtien asennosta kiinni millaisen arvon saa. Yöunet myös vaikutti ainakin minulla paastoarvoon.
Itselle annettiin niin tiukat ohjeet herkutteluun että melkeen tekee mieli jättää ne kokonaan pois. Tätä itseasiassa hoitaja suosittelikin ja sanoi samalla että painoa ei tarvitsisi tulla yhtään lisää. Perään totesi että älä kuitenkaan stressaa... Olen lievästi ylipainoinen ja tiesinnettä painoa ei saisi hirveästi tulla mutta yllätti kyllä että ei ollenkaan. Viime ratdissa yritin olla tiukkana mikä sitten kostautui ahmimisena. Vaikeaa yrittää löytää semmoinen tasapaino ruokailussa minkä pystyy ylläpitämään ja vielä niin että ruokasuhde ei ihan kokonaan häiriinny

 

[Sofia_83]

Mä odotan kuudetta ja sain nyt ensimmäistä kertaa radi-diagnoosin. Rv 13+ tehtiin eka rasitus voimakkaan pahoinvoinnin takia, arvot erinomaiset. Nyt uusiksi rv 26 ja sieltähän se pamahti. Mulla ikä siis ainoa rasite, edellisessä tehtiin myös ja silloin ei mitään.

Neljä aikaisempaa raskautta, niin ei ole tehty kun ei tosiaan mitään rasitetta ollut. Vauvat olleet kuitenkin isoja, yli 4kg.

Kuopus käynnistettiin ison koon vuoksi rv 38, painoi 3,8kg. Eli pieni pelko takaraivossa miten nyt käy.

Mulla on nyt ongelma aamun paastoarvo. En saa sitä millään kuriin. Muissa arvoissa ei oo mitään ongelmaa.

Aina oon syönyt terveellisesti, urheilen. En tiiä mitä voisin illalla syödä kun tuntuu, että nyt kokeillut kaikkea kunnon ruuasta myöhään, kevyt iltapala jne. Kauhean aikasin en viittis syödä kun paasto ei saisi kuulemma olla yli 10h. Ja sit myös iskee kesken yön nälkä ja todella huono olo.

Mä en kanssa haluaisi hiilareita kauhean minimiin vetää, kun nyt jo jaksamisen kanssa ongelmia kun hb sekä ferritiini todella alhaiset...

Ma on soittoaika neuvolaan joten varmasti viisaampi silloin. Mutta kun ei itsellä oo koko asiaan kauheasti kosketuspintaa ja sitten hoetaan, että helppo saada kuriin ruokavaliolla....vähän epäonnistunut olo kun ei hajuakaan mitä ruokavaliossa voi enää olla väärin...

 

[kurjenmiekka]

Mä odotan kuudetta ja sain nyt ensimmäistä kertaa radi-diagnoosin. Rv 13+ tehtiin eka rasitus voimakkaan pahoinvoinnin takia, arvot erinomaiset. Nyt uusiksi rv 26 ja sieltähän se pamahti. Mulla ikä siis ainoa rasite, edellisessä tehtiin myös ja silloin ei mitään.

Neljä aikaisempaa raskautta, niin ei ole tehty kun ei tosiaan mitään rasitetta ollut. Vauvat olleet kuitenkin isoja, yli 4kg.

Kuopus käynnistettiin ison koon vuoksi rv 38, painoi 3,8kg. Eli pieni pelko takaraivossa miten nyt käy.

Mulla on nyt ongelma aamun paastoarvo. En saa sitä millään kuriin. Muissa arvoissa ei oo mitään ongelmaa.

Aina oon syönyt terveellisesti, urheilen. En tiiä mitä voisin illalla syödä kun tuntuu, että nyt kokeillut kaikkea kunnon ruuasta myöhään, kevyt iltapala jne. Kauhean aikasin en viittis syödä kun paasto ei saisi kuulemma olla yli 10h. Ja sit myös iskee kesken yön nälkä ja todella huono olo.

Mä en kanssa haluaisi hiilareita kauhean minimiin vetää, kun nyt jo jaksamisen kanssa ongelmia kun hb sekä ferritiini todella alhaiset...

Ma on soittoaika neuvolaan joten varmasti viisaampi silloin. Mutta kun ei itsellä oo koko asiaan kauheasti kosketuspintaa ja sitten hoetaan, että helppo saada kuriin ruokavaliolla....vähän epäonnistunut olo kun ei hajuakaan mitä ruokavaliossa voi enää olla väärin...

Mulle on nyt tolkutettu äitiyspolilla että välttämättä en itse voikaan arvoihin vaikuttaa, koska hormonit vaan yksinkertaisesti ajaa niitä arvoja ylemmäs! Mulla ei meinaa pysyä kurissa paastot edes insuliinilla, eikä syömiset tai syömättömyydet vaikuta siihen, kun hormonit määrää. Toi ajatus lohduttaa ainakin mua, kun ruokaa on kuitenkin pakko syödä enkä mäkään jaksaisi täysin hiilarittomana raskausaikaa. Kätilön ohje on ollut että ei mitään hätää, lisää inskaa vaan.

Toivottavasti neuvolasta osaavat ohjata sut eteenpäin pian, jos eivät pysty auttamaan! Mulle siellä hoettiin lähinnä ruokavalioasioita, ja ne puheet loppui heti äitipolilla, kun todettiin sen puolen olevan kunnossa. Tsemppiä!

 

[Pikkupikkupikkunen]

Mulla oli kans aamupaastossa haasteita. Se oli aina just alle sallitun, muissa ei mitään hätää. Yritin kysyä neuvolasta apua ja mullekin lääkäri vaan sano et yrittää erilaisia asioita, mutta hyvin voi olla että mikään ei auta. Musta tuntuu et teki miten vaan nii ei mitään vaikutusta. Yritin tosi erilaisia iltapaloja, ruokailu aikoja yms. En muista et ois ollu suurta muutosta mistään. Mut sit ku lääkärikin sano et ei sille välttämättä mitään voi niin aattelin et samapa se, lääkkeet siihen saa jos näyttää siltä. Seurasin loppu raskaudesta lähinnä sitä aamun arvoa ja hyvin satunnaisesti ruokailun jälkeisiä, kun niissä ei koskaan ollu mitään.

Tsemppiä @Sofia_83

 

[geep<3]

Itse sain toistamiseen radi diagnoosin. Ensimmäisessä raskaudessa sain sen vasta rv 30 jolloin ei enää annettu kuin viikko aikaa saada arvot kuriin. En saanut aamupaastoa kuriin ja aloitettiin suoraan insuliini. Tämän kanssa pärjäsin loppuraskauden, mutta lapsi oli jo ehtinyt kasvaa aika isoksi ja synnytys käynnistettiin 40+1. Vauva painoi 4334g. Ainakin HUS-alueella minua hoitanut lääkäri olisi antanut mennä viikonkin yli lasketun, jos kokoarvio ei olisi ollut niin iso.

Nyt sain uudelleen diagnoosin rv 15 ja sama rumba alkaa. Edellisestä synnytyksestä on vain 8kk aikaa joten hiukan turhauttaa aloittaa uudestaan ruuan kyttääminen. Itselläni nimenomaan aamupaastot ollu ongelmana ja välillä tuntuu että on tähtien asennosta kiinni millaisen arvon saa. Yöunet myös vaikutti ainakin minulla paastoarvoon.
Itselle annettiin niin tiukat ohjeet herkutteluun että melkeen tekee mieli jättää ne kokonaan pois. Tätä itseasiassa hoitaja suosittelikin ja sanoi samalla että painoa ei tarvitsisi tulla yhtään lisää. Perään totesi että älä kuitenkaan stressaa... Olen lievästi ylipainoinen ja tiesinnettä painoa ei saisi hirveästi tulla mutta yllätti kyllä että ei ollenkaan. Viime ratdissa yritin olla tiukkana mikä sitten kostautui ahmimisena. Vaikeaa yrittää löytää semmoinen tasapaino ruokailussa minkä pystyy ylläpitämään ja vielä niin että ruokasuhde ei ihan kokonaan häiriinny

Joo mulla on kans ongelma jos olen tiukka ruokavalion kanssa nii helposti tulee syömähaluja ja jopa ahmimispainetta!

Mulla on syömishäiriötaustaa ja ne ajatukset välillä aktivoituu

 

[zar_]

Tulen tänne kärkkymään kun minullakin todettiin radi rv 27+3. Rasituksessa paasto 5,4 ja 1h arvo 10,3 ja 2h arvo normaali. Olen täysin piikkikammoinen ja mukana kulkee muutenkin maidoton, gluteeniton ja munaton erityisruokavalio. Muutamia kasviksia myös näiden allergioiden vuoksi pois. Ekassa raskaudessa ei radia, mutta lihoin paljon ja vauva syntyi laskettuna aikana 4kg painavana. Tässä raskaudessa painoa on tullut vain 5kg. Olen vasta menossa hakemaan mittarit ja saamaan ruokavalio-ohjeistuksen neuvolaan, mutta oon nyt jo ihan rikki.
Mulla pco muuttui nyt tän osalta pcos ja se on varmaan se syy tähän heikentyneeseen sokerinsietoon. Mitä enemmän tätä mietin sen masentuneemmaksi tulen. Kaikki riskit kaikkeen kasvaa ja toitotetaan pelistä riskeistä ja siitä, miten voi sairastua raskauden jälkeenkin.
En mielestäni ole mitenkään armottoman ylipainoinen, esikoisesta jäi 10kg eli olin valmiiksi hieman painavampi kuin esikoisesta. Mahakin on paljon pienempi kuin ekan kanssa. Söin jo valmiiksi normaalisti ja olen nyt siirtynyt vhh. En usko, että pystyn palaamaan töihin ihan hetkeen, mulla epäsäännöllinen työ ja en pysty ajoittamaan ruokailuja ja pistämisiä työn oheen kovin hyvin. Pienikin stressi, jota mulla tulee töistä nostaa sokereita. Tietääkö kukaan saako tämän vuoksi sairaslomaa? On kuitenkin aika yleinen raskausajan sairaus/häiriö.

Otin tän tosi raskaasti, ekan päivän vaan itkin silmät päästä. Kaikki yritti lohdutella, että ruokavalio auttaa ja ei ole loppuelämän tuomio. Siltä minusta nyt kuitenkin tuntuu, että tämä on loppuraskauteen ihan maailmanloppu. Olin ensin kuukauden hengitystieinfektiossa ja sitten tuli tämä diagnoosi. En yhtään pysty nauttimaan tästä raskaudesta tän takia. Tunnen kehoni taas kerran pettäneen minut ja syytän itseäni. Ja jos ruokavalio ei auta niin sitten lääkitys, mutta pelkään jo valmiiksi niitäkin ja sitä, että lääkärit syyllistää vaan minua tästä tilasta. Synnytyskin tuntuu käsittämättömän vaikealta tämän asian vuoksi, vaikka viimeksi kaikki meni hyvin.

 

[Sofia_83]

Mä sain lääkityksen nyt kun aamupaasto tosiaan jatkuvasti yli. Kätilö kyllä lohdutti juurikin, että ruokavalio voi olla kuinka täydellinen tahansa, niin silti ei vaan onnistu. Ensi viikolla mulla on jo käynti äitiyspolilla jossa kaiketi tsekataan vauvan koko sekä miten lääkitys auttanut.

Mäkin siis tunsin itseni todella epäonnistuneeksi kun kaikki hoki, että hyvin hoituu ruokavaliolla. Mutta vähän huojensi mieltä kätilön sanat, sanoi myös, että ei sitä ruokavaliota voi loputtomiin muokata ja esim unirytmiä jne. Mä joudun muutenkin keskittymään tuohon ruokavalioon kun rautavarastot tosi alhaiset (lähete infuusioon on jo) ja nyt oksennustaudin myötä palasi aivan jäätävä närästys. Että ihan tarpeeksi joutuu kyttäämään muutenkin ja mun ruokavalio on kuitenkin jo pohjimmiltaan terveellinen.

 

[kurjenmiekka]

Tulen tänne kärkkymään kun minullakin todettiin radi rv 27+3. Rasituksessa paasto 5,4 ja 1h arvo 10,3 ja 2h arvo normaali. Olen täysin piikkikammoinen ja mukana kulkee muutenkin maidoton, gluteeniton ja munaton erityisruokavalio. Muutamia kasviksia myös näiden allergioiden vuoksi pois. Ekassa raskaudessa ei radia, mutta lihoin paljon ja vauva syntyi laskettuna aikana 4kg painavana. Tässä raskaudessa painoa on tullut vain 5kg. Olen vasta menossa hakemaan mittarit ja saamaan ruokavalio-ohjeistuksen neuvolaan, mutta oon nyt jo ihan rikki.
Mulla pco muuttui nyt tän osalta pcos ja se on varmaan se syy tähän heikentyneeseen sokerinsietoon. Mitä enemmän tätä mietin sen masentuneemmaksi tulen. Kaikki riskit kaikkeen kasvaa ja toitotetaan pelistä riskeistä ja siitä, miten voi sairastua raskauden jälkeenkin.
En mielestäni ole mitenkään armottoman ylipainoinen, esikoisesta jäi 10kg eli olin valmiiksi hieman painavampi kuin esikoisesta. Mahakin on paljon pienempi kuin ekan kanssa. Söin jo valmiiksi normaalisti ja olen nyt siirtynyt vhh. En usko, että pystyn palaamaan töihin ihan hetkeen, mulla epäsäännöllinen työ ja en pysty ajoittamaan ruokailuja ja pistämisiä työn oheen kovin hyvin. Pienikin stressi, jota mulla tulee töistä nostaa sokereita. Tietääkö kukaan saako tämän vuoksi sairaslomaa? On kuitenkin aika yleinen raskausajan sairaus/häiriö.

Otin tän tosi raskaasti, ekan päivän vaan itkin silmät päästä. Kaikki yritti lohdutella, että ruokavalio auttaa ja ei ole loppuelämän tuomio. Siltä minusta nyt kuitenkin tuntuu, että tämä on loppuraskauteen ihan maailmanloppu. Olin ensin kuukauden hengitystieinfektiossa ja sitten tuli tämä diagnoosi. En yhtään pysty nauttimaan tästä raskaudesta tän takia. Tunnen kehoni taas kerran pettäneen minut ja syytän itseäni. Ja jos ruokavalio ei auta niin sitten lääkitys, mutta pelkään jo valmiiksi niitäkin ja sitä, että lääkärit syyllistää vaan minua tästä tilasta. Synnytyskin tuntuu käsittämättömän vaikealta tämän asian vuoksi, vaikka viimeksi kaikki meni hyvin.

Kuulostaa niin tutulta niin moni asia tässä! Mulla pyörii niin moni sama kela päässä. Kysy neuvolasta, voisitko saada myös jotain keskusteluapua, joko terkan kanssa tai jonkun muun? Mä pääsin radi-parkumiseni myötä pikkulapsiperheiden psykologille ja hänestä on ollut kyllä ihan tosi paljon apua mun kehosuhteen työstämisessä (mulla on radin lisäks taustalla perinnöllinen sairaus, äkillinen sairaus ennen raskautumista, lihavuus JA lapsettomuus - ei oo paljon kehorakkautta jäljellä!) Mä myös pelkäsin tota syyllistämistä, mutta oon rehellisesti sanonu kaikille terkoille, kätilöille ja lääkäreille, että tää on mulle aivan maailmanlopun hirveä asia, ja kaikki on olleet ihan tosi kilttejä ja herkkiä puheissaan. Ja ihan varmasti saat saikkua, jos nyt ei suoraan radin takia niin ahdistuksen. Tsemppiä

 

[zar_]

Kuulostaa niin tutulta niin moni asia tässä! Mulla pyörii niin moni sama kela päässä. Kysy neuvolasta, voisitko saada myös jotain keskusteluapua, joko terkan kanssa tai jonkun muun? Mä pääsin radi-parkumiseni myötä pikkulapsiperheiden psykologille ja hänestä on ollut kyllä ihan tosi paljon apua mun kehosuhteen työstämisessä (mulla on radin lisäks taustalla perinnöllinen sairaus, äkillinen sairaus ennen raskautumista, lihavuus JA lapsettomuus - ei oo paljon kehorakkautta jäljellä!) Mä myös pelkäsin tota syyllistämistä, mutta oon rehellisesti sanonu kaikille terkoille, kätilöille ja lääkäreille, että tää on mulle aivan maailmanlopun hirveä asia, ja kaikki on olleet ihan tosi kilttejä ja herkkiä puheissaan. Ja ihan varmasti saat saikkua, jos nyt ei suoraan radin takia niin ahdistuksen. Tsemppiä

Kiitos sulle

Mulla ei edes sairaalloista lihavuutta tai mitään reipasta ylipainoa. Jäi raskaudesta 10kg lisäkiloja, jotka ei selitä kyllä radia. Mutta mulla on pco niin se altistaa ja diabetestä suvussa. Vihaan pcos niin paljon, että tän jälkeen oisin valmis poistamaan koko munasarjat. Kun ei ne toimi ja aiheuttaa vaan lisäharmia, meilläkin oli taustalla ennen esikoista melkein 2v lapsettomuus ja tämä toinen tuli nopeasti, mutta pco oireet oli pahempia. Silti tunnen itseni niin sairaaksi ja epäonnistuneeksi, just erityisesti kun olen vasta 28v. eli nuori ja sitten tulee tämmöinen diabetes diagnoosi..
Mä kävin esikoisen koko raskauden juttelemassa vauvaperhetiimissä psykologin ja terveydenhoitajan kanssa, kun mulla oli ahdistuneisuutta. Olen miettinyt kyllä asiaa..

Mittaaminen onneksi sujuu, kun laitteesta ei näe neulaa. Mutta verta meinaa usein tulla liian vähän ja sormet on osin sitten mustelmilla ja kipeät.. Minulla herkät sormenpäät muutenkin. Vaikeuksia mulla näköjään aamupaastossa, joka on aina vähintään 5,5 ja aamupalan jälkeinen arvo 7, 9. Muut arvot tosi matalia 4 pinnassa.

 

[Pilkki24]

@zar_ tuo radi kai liittyy vahvasti geneettiseen tyypin2 diabetesriskiin. Sille ei määräänsä enempää voi itse tehdä. Sain ekassa raskaudessa diagnoosin ja kaikki meni aivan päin kettua. Jos mahdollisessa seuraavassa viitteitä niin aion suoraan vaatia lääkityksen, kun tulee vähänkään ylityksiä. Miulla oli viime raskaudessa umpisurkea terkka ja hoito vähän katkesi, kun muutin välissä toiselle paikkakunnalle eikä sitten niin loppuvaiheessa viitsineet aloittaa lääkitystä. Lihoin ihan älyttömästi lopussa. Mutta vaikka ylipainoa jäi niin sokerit ovat synnytyksen jälkeen pysyneet hyvinä nyt yli kaksi vuotta.

 

[zar_]

@zar_ tuo radi kai liittyy vahvasti geneettiseen tyypin2 diabetesriskiin. Sille ei määräänsä enempää voi itse tehdä. Sain ekassa raskaudessa diagnoosin ja kaikki meni aivan päin kettua. Jos mahdollisessa seuraavassa viitteitä niin aion suoraan vaatia lääkityksen, kun tulee vähänkään ylityksiä. Miulla oli viime raskaudessa umpisurkea terkka ja hoito vähän katkesi, kun muutin välissä toiselle paikkakunnalle eikä sitten niin loppuvaiheessa viitsineet aloittaa lääkitystä. Lihoin ihan älyttömästi lopussa. Mutta vaikka ylipainoa jäi niin sokerit ovat synnytyksen jälkeen pysyneet hyvinä nyt yli kaksi vuotta.

Mä oon vaan laihtunut... Tällä rv:llä ei kyllä liho Mutta siis, epäilen et mulla oli ekassa raskaudessa jo näitä ylityksiä, vaikka sokerirasitukset oli normaaleja. Lapsi syntyi 40+0 ja painoi 4kg. Yliajalla ois voinut kasvaa reippaasti isommaksikin. Nykyään kun mulla tulee ylitys, olo on todella huono ja sitä samaa oloa oli esikoisen raskaudessa usein. Lihoin myös 20kg. Mut tässä raskaudessa oon vaan laihtunut/paino ei ole noussut. Kokonaispaino nousi 5kg ja rupesi nyt laskemaan. Pco/pcos on tutkitusti liitetty tohon insuliiniresistenssiin ja raskausdiabetekseen sekä tyypin2 diabeteksen puhkeamiseen. On kyllä oltu eri mieltä siitä onko hoikilla ja ylipainoisilla se insuliiniresistenssi sama asia, ja ilmeisesti tähänkin pystyis jatkossa vaikuttamaan terveillä elämäntavoilla. Mutta silti tuntuu ihan maailmanlopulta. En pysty ottamaan asiaa yhtään rauhallisesti.

 

[Pilkki24]

Mä oon vaan laihtunut... Tällä rv:llä ei kyllä liho Mutta siis, epäilen et mulla oli ekassa raskaudessa jo näitä ylityksiä, vaikka sokerirasitukset oli normaaleja. Lapsi syntyi 40+0 ja painoi 4kg. Yliajalla ois voinut kasvaa reippaasti isommaksikin. Nykyään kun mulla tulee ylitys, olo on todella huono ja sitä samaa oloa oli esikoisen raskaudessa usein. Lihoin myös 20kg. Mut tässä raskaudessa oon vaan laihtunut/paino ei ole noussut. Kokonaispaino nousi 5kg ja rupesi nyt laskemaan. Pco/pcos on tutkitusti liitetty tohon insuliiniresistenssiin ja raskausdiabetekseen sekä tyypin2 diabeteksen puhkeamiseen. On kyllä oltu eri mieltä siitä onko hoikilla ja ylipainoisilla se insuliiniresistenssi sama asia, ja ilmeisesti tähänkin pystyis jatkossa vaikuttamaan terveillä elämäntavoilla. Mutta silti tuntuu ihan maailmanlopulta. En pysty ottamaan asiaa yhtään rauhallisesti.

Mie olin tosi hoikka/urheilullinen, mutta sitten tosiaan raskausaikana lihoin ihan tuhottomasti. Miulla oli viikkoihin nähden myös iso lapsi syntyessään. Raskaus ei miulla ollut mitään nautintoa (käytännössä pelkkää kakkaa alusta loppuun), mutta niin se on vaan elämä voittanut. Olin itsekin alusta loppuun asti huolissani kaikesta mahdollisesta, mutta niin se vaan helpotti lapsen synnyttyä. Tuohon radiin saa tosiaan yleensä lääkkeet, jos ruokavalio ei pure ja olo menee tosi huonoksi. Miun terkka vaan sattui olemaan joku puupökkelö ilman aivoja (käski syödä lisää hiilaria ettei sikiö kärsi ja väitti raudan syönnin miun hempalla tekevän sikiölle huonoa ja mitähän muuta höpöhöpöä mitä en sitten uskaltanut tyhmänä kyseenalaistaa, kun oli eka raskaus kyseessä).

Ja käsittääkseni se, että lisää myöhemmän tyypin2 diabeteksen riskiä liittyy siihen, että se geneettinen taipumus insuliiniresistenssille on olemassa ja ikäänkuin tulee esille siinä, kun tulee radi. Mie tiesin jo etukäteen riskin olevan iso joten ei ollut mikään yllätys, että sain diagnoosin, vaikka söin sitä radiruokavaliota vähähiilarisemmin. Liikuntaa harrastin, mutta jouduin pitämään itselleni todella kevyenä huimaamisen ja aikaisin alkaneiden kipeiden supistusten takia. Liikunnan jouduin jättämään sitten kokonaan pois vikalla kolmanneksella niiden suppareiden takia ja viimeisen kuukauden olin vuodelevossa ettei syntyisi liian aikaisin (syntyi lopulta rv37).

Mutta yritän vain lohduttaa, että tuostakin on selvitty ja vaikka nyt on ollut muita terveyshaasteita milloin mitäkin niin nyt on sokeriarvot priimaa ja lapsi on yksi terveimmistä mitä tunnen. Ei ole pahemmin sairastellut ja on muutenkin fiksu ja ihana.

Ei siitä radista tarvitse riemuita, mutta ei se maailmanloppukaan ole.

 

[Pingviiniemo]

Tulen tänne kärkkymään kun minullakin todettiin radi rv 27+3. Rasituksessa paasto 5,4 ja 1h arvo 10,3 ja 2h arvo normaali. Olen täysin piikkikammoinen ja mukana kulkee muutenkin maidoton, gluteeniton ja munaton erityisruokavalio. Muutamia kasviksia myös näiden allergioiden vuoksi pois. Ekassa raskaudessa ei radia, mutta lihoin paljon ja vauva syntyi laskettuna aikana 4kg painavana. Tässä raskaudessa painoa on tullut vain 5kg. Olen vasta menossa hakemaan mittarit ja saamaan ruokavalio-ohjeistuksen neuvolaan, mutta oon nyt jo ihan rikki.
Mulla pco muuttui nyt tän osalta pcos ja se on varmaan se syy tähän heikentyneeseen sokerinsietoon. Mitä enemmän tätä mietin sen masentuneemmaksi tulen. Kaikki riskit kaikkeen kasvaa ja toitotetaan pelistä riskeistä ja siitä, miten voi sairastua raskauden jälkeenkin.
En mielestäni ole mitenkään armottoman ylipainoinen, esikoisesta jäi 10kg eli olin valmiiksi hieman painavampi kuin esikoisesta. Mahakin on paljon pienempi kuin ekan kanssa. Söin jo valmiiksi normaalisti ja olen nyt siirtynyt vhh. En usko, että pystyn palaamaan töihin ihan hetkeen, mulla epäsäännöllinen työ ja en pysty ajoittamaan ruokailuja ja pistämisiä työn oheen kovin hyvin. Pienikin stressi, jota mulla tulee töistä nostaa sokereita. Tietääkö kukaan saako tämän vuoksi sairaslomaa? On kuitenkin aika yleinen raskausajan sairaus/häiriö.

Otin tän tosi raskaasti, ekan päivän vaan itkin silmät päästä. Kaikki yritti lohdutella, että ruokavalio auttaa ja ei ole loppuelämän tuomio. Siltä minusta nyt kuitenkin tuntuu, että tämä on loppuraskauteen ihan maailmanloppu. Olin ensin kuukauden hengitystieinfektiossa ja sitten tuli tämä diagnoosi. En yhtään pysty nauttimaan tästä raskaudesta tän takia. Tunnen kehoni taas kerran pettäneen minut ja syytän itseäni. Ja jos ruokavalio ei auta niin sitten lääkitys, mutta pelkään jo valmiiksi niitäkin ja sitä, että lääkärit syyllistää vaan minua tästä tilasta. Synnytyskin tuntuu käsittämättömän vaikealta tämän asian vuoksi, vaikka viimeksi kaikki meni hyvin.

Jos yhtään auttaa, niin minun anopillani oli raskaana sokerirasitusarvoista ruokailun jälkeinen 11.0. Lääkäri sanoi, että varmasti tulee 2 tyypin diabetes. Hän on nyt 58 vuotias ja ei merkkiäkään diabeteksestä vaikka painoa tullut raskausaikaan nähden reilusti lisää. ☺

Mulla oli arvot pahasti pielessä kuopuksen sokerirasituksessa ja lääkäri sanoi, että insuliini tulee, mutta kokeillaan nyt metformiinia. Metformiini riitti loppuraskauteen vaikka mun todennäköisyys insuliiniin oli joidenkin tutukimusten mukaan yli 90 prosenttia. Eli näinkin voi käydä. Kuopus syntyi 3190g painoisena eli ei ollut sokerivauva.

 

[litranmitta]

Mä oon vaan laihtunut... Tällä rv:llä ei kyllä liho Mutta siis, epäilen et mulla oli ekassa raskaudessa jo näitä ylityksiä, vaikka sokerirasitukset oli normaaleja. Lapsi syntyi 40+0 ja painoi 4kg. Yliajalla ois voinut kasvaa reippaasti isommaksikin. Nykyään kun mulla tulee ylitys, olo on todella huono ja sitä samaa oloa oli esikoisen raskaudessa usein. Lihoin myös 20kg. Mut tässä raskaudessa oon vaan laihtunut/paino ei ole noussut. Kokonaispaino nousi 5kg ja rupesi nyt laskemaan. Pco/pcos on tutkitusti liitetty tohon insuliiniresistenssiin ja raskausdiabetekseen sekä tyypin2 diabeteksen puhkeamiseen. On kyllä oltu eri mieltä siitä onko hoikilla ja ylipainoisilla se insuliiniresistenssi sama asia, ja ilmeisesti tähänkin pystyis jatkossa vaikuttamaan terveillä elämäntavoilla. Mutta silti tuntuu ihan maailmanlopulta. En pysty ottamaan asiaa yhtään rauhallisesti.

Mä otin oman diagnoosin tämän toisen raskaudessa tosi rankasti. Se käynnisti jopa häiriintyneet ajatusmallit syömisen suhteen, pelkäsin ihan kaiken syömistä.

Laihduin ruoan rajoittamisen takia monta kiloa (6-7?) viimeisellä raskauskolmanneksella. Ylityksiä sokereissa ei ollut yhden yhtäkään, mutta tuskin olisi ollut normaalisti syödenkään. Silti vauva oli isokokoinen. Terkkarin sanoin, jos mä haluaisin saada pienempiä vauvoja, pitäis pistää isä vaihtoon syy on siis geneettinen, sen tämä ruoalla pelleily todisti.

Sitten se synkempi asia. Pelkään, että ruoan rajoittaminen on vaikuttanut vauvaan. Meidän synnytyshän ei käynnistynyt, ja ballongin laitossa tuli komplikaatio joka johti hätäsektioon. Komplikaation varmaa syytä ei tiedetä, mutta omakantaa selatessa löysin vasta hiljattain patologin lausunnon istukasta. Istukka on ollut normaalin rajoissa koolta, mutta vauvan kokoon nähden alikehittynyt. Napanuora on ollut liian lyhyt. Englanniksi olen koittanut googlata liian lyhyen napanuoran syitä, ja yhdeksi syyksi epäillään että jos vauva liikkuu kohdussa liian vähän tai pienesti. Niin nyt pelkään että tuolla täysin alimitoitetulla ruokailulla (en edes viitsi kirjoittaa miten alas kaloreita välillä vedin) olen rajoittanut sikiön liikkumiseen tarvitsemaa ravintoa.

Jos on itselle osunut paska tuuri geneettisesti ja radi napsahtaa, niin mun neuvo tältä omalta kokemukselta on, että jatka syömistä ravitsemussuositusten mukaisesti ja monipuolisesti. Älä ala rajoittaa, älä laihduta. Ettei tarvitse jossitella näin jälkikäteen siitä, onko rajoittanut omalla toiminnalla sikiötä kasvamasta. Ja jos sokerit ei pysy perusterveellisellä ruokavaliolla, ota vastaan lääketieteen apu.

Maailman isoimmat tsempit, muistan täysin miten paskalta tuo diagnoosi tuntui!!!

 

[geep<3]

Mulle oli ekassa raskaudessa radi järkytys ja tosi kova paikka. Olisin tarvinnut henkistä tukea.

Kakkosraskaudessa ei paljoa tuntunut ja muissa tiennyt että se varmana tulee. Ei mahda mitään.

Mulla on toisella vanhemmalla ja hänen molemmilla vanhemmillaan ollut tyypin 2 diabetes. Jos se mulle iskee, ei mahda mitään. Ainakin tietää että säännöllisesti pitää tilannetta seurata ja testata.

Diabeteslääkitykset on hyviä nykyisin ja sitten samalla pitää verenpaineet ja kolesterolit hoitaa ehdottoman tiukasti.

Elän muuten terveellisesti, mutta ylipainoa on n 15 kg ja herkkuja syön liikaa

 

[geep<3]

Mulle oli ekassa raskaudessa radi järkytys ja tosi kova paikka. Olisin tarvinnut henkistä tukea.

Kakkosraskaudessa ei paljoa tuntunut ja muissa tiennyt että se varmana tulee. Ei mahda mitään.

Mulla on toisella vanhemmalla ja hänen molemmilla vanhemmillaan ollut tyypin 2 diabetes. Jos se mulle iskee, ei mahda mitään. Ainakin tietää että säännöllisesti pitää tilannetta seurata ja testata.

Diabeteslääkitykset on hyviä nykyisin ja sitten samalla pitää verenpaineet ja kolesterolit hoitaa ehdottoman tiukasti.

Elän muuten terveellisesti, mutta ylipainoa on n 15 kg ja herkkuja syön liikaa

Mulla oli nuorimman odotuksessa metformiini ja saa nähdä että saanko sen nytkin.

Kaksi ekaa raskautta pärjäsin ruokavaliolla, ekassa paino nousi n 15 kg ja toisessa 3 kg. Kolmosraskaus jäi miinukselle. Nyt toivon että paino nousisi max 5 kg.

Lapset on olleet terveitä ja 3,7 -4,2 kg, vanhin isoin ja nuorin pienin, syntyi vähän aiemmin kuin aikaisemmat. Eka oli pullukampi kuin muut ja kaksi on ollut harteikkaita. Ponnistusvaiheet olleet kuitenkin suht nopeita, 5-15min.

Olen kyllä syönyt raskausaikana monipuolisesti, mutta kolme raskautta olen rajoittanut kalorimäärää jonkin verran.

Mielestäni lääkitys ei ole mikään maailmanloppu. Pitää kuunnella myös omaa jaksamistaan ja pystyä syömään muutakin kun rahkaa.
Ravinnon rasvan laatu on vauvalle myös tärkeää.

 

[Rytökärppä]

Heippa!
Onko kellään kokemusta, että pyytää itse metformiinin kun radi on todettu?
Mulla oli ed. raskaudessa ruokavaliohoitoinen ja nyt luulen, että tulee taas diagnoosi. Koin syömiset tosi vaikeiksi ja oma paino ei noussut välissä pariin kuukauteen. Vauvan sokerit heitteli päiväkausia syntymän jälkeen, enkä halua kokea samaa enää. Ystävällä oli radi juuri tuolla metformiinilla hoidossa ja vauvalla ei mitään sokeriongelmaa synnyttyään. Stressaa jo valmiiksi kaikki mikä diagnoosiin liittyy, enkä halua joutua kikkailemaan ruoan kanssa.

 

[Pingviiniemo]

Heippa!
Onko kellään kokemusta, että pyytää itse metformiinin kun radi on todettu?
Mulla oli ed. raskaudessa ruokavaliohoitoinen ja nyt luulen, että tulee taas diagnoosi. Koin syömiset tosi vaikeiksi ja oma paino ei noussut välissä pariin kuukauteen. Vauvan sokerit heitteli päiväkausia syntymän jälkeen, enkä halua kokea samaa enää. Ystävällä oli radi juuri tuolla metformiinilla hoidossa ja vauvalla ei mitään sokeriongelmaa synnyttyään. Stressaa jo valmiiksi kaikki mikä diagnoosiin liittyy, enkä halua joutua kikkailemaan ruoan kanssa.

Mulle myönnettiin metformiini helposti. Syynä juurikin se, että vaikka sokeriarvot pysyi kurissa siihen asti ruokavaliolla, niin lääkäri itsekkin totesi että noilla arvoilla et varmaan pysty kunnolla syödä…

Omalla kohdalla koen, että metformiini oli todella helppo saada ja siitä ei ole tutkimusten mukaan mitään haittaa. Kannattaa kysyä ja sanoa, että se helpottaisi tota sokereiden hallintaa ja ettei syömisen kanssa ois niin vaikeeta.

Munkin esikoisen arvot heitteli synnärillä, mutta kun sain kuopuksen metformiinin niin hänen arvonsa eivät heitelleet ollenkaan.

Sanon suoraan että ihme jos et sitä metformiinia pyytämällä saa.