Raskaaksi 2019

No välillä tuntuu, että tämä raskautuminen on kyllä melkoista salatiedettä ja sattumankauppaa... Mutta täällä pidetään Nipa sulle peukkuja ja varpaita pystyssä ja toivotaan parasta lopputulosta:)

Hitto näissä hoidoissa kyllä jää henkinen puoli ihan liian vähälle huomiolle kokonaisuudessaan. Sama homma keskenmenojen kanssa. Se että pahimmassa tapauksessa kukaan hoitava taho ei keskity millään tavalla siihen, miltä hoidettavasta tuntuu. Onko teille tarjottu hoitojen tai keskenmenojen yhteydessä esimerkiksi keskusteluapua yms?

Välillä tuntuu hoidoissa unohtuvan se toinen osapuolikin. Ekan kerran mies huomioitiin nyt viesteissä mitä tuli hoitopolulta. Olin ihan että häh??!! Siis positiivista kerrankin.

Meille tehtiin lähete psykalle tokan inssin jälkeen. Olin jo alun perin rastittanut niistä alkukyselykaavakkeista, että halutaan keskusteluapua. Oon käynyt siellä kahdesti, tokalla kerralla oli myös mies mukana. Kolmas aika otettiin enemmän syksyyn, kun vähän ootellaan että mitä tässä seuraavaksi sit meille tehtäiso_O on kyl ollu hyvä käydä vähän juttelemassa:thumright mut joo, hoidoissa miestä ei oo huomioitu mitenkään, muuta kun aina on kaks penkkiä siinä tyhjillään, kun astuu sisään toimenpidehuoneeseen:hilarious: eihän ne insseissä edes odota, että mies käy siellä muuta kun veivaamassa purkkiin
 
Voi, olen pahoillani tilanteistanne, Kosmos ja Sofia!

Nipanderille pidän peukkuja. :thumleft


Juu, se on ihan tieteellisesti tutkittu, että miehet "lääppii" naisiaan ovulaation aikoihin enemmän kuin yleensä. :hilarious: Ne haistaa sen, ei tietenkään tietoisesti, mutta alitajuisesti. Luonto vetää tikanpojan puuhun. :grin
 
Whaaat voi vee! Olin ihan varma että plussa :sad001 jospa ovis olikin myöhemmin?? Paljonko sun luteaali on yleensä?



Jännä et 11 miljoonaa on hyvä, siis jos vertaa tohon Nipan 40miljoonaan :hilarious: mut nyt oliki aika lyhyt pidättäytyminen..


Oli kyl niin hyviä oireita mutta ei oo kyllä luottamista mihinkään oireisiin. Mulla on ollu sen kkm jälkeen luteaali 16pv mutta ku en oo varma koska se ovis on ollu.
 
Ääh kyllä mahtaa olla ihmisen pääparka jumissa. Nyt se hedari siirtyi toiselle puolelle päätä eli sitä tapposärkyä odotellessa. :shifty:

Aina välillä mietin, että on kyllä vaikeeta olla nainen. :facepalm:
 
Mä en tiedä miten pääsisin tästä kurjasta olosta yli.. Mietin pitäiskö mennä psyk.sairaanhoitajalle juttelemaan, mutta toisaalta en näe että siitä olisi ongelmaan ratkaisua. Oon käynyt neuvolapsykologilla ja se oli ihan ok, mutta mua vähän ärsytti se, että se yritti aina suunnata mun ajatuksia muualle vaikka olisin vaan halunnut purkaa pahaa oloa. Eikä sillä ollut kauheasti kokemusta lapsettomuudesta. Tää on vaan yhtä pettymystä toisen perään ja mun on vaikea nähdä tästä ulospääsyä, kun ihan sama miten yritetään raskautua niin joku asia aina kusee.
 
Meille tehtiin lähete psykalle tokan inssin jälkeen. Olin jo alun perin rastittanut niistä alkukyselykaavakkeista, että halutaan keskusteluapua. Oon käynyt siellä kahdesti, tokalla kerralla oli myös mies mukana. Kolmas aika otettiin enemmän syksyyn, kun vähän ootellaan että mitä tässä seuraavaksi sit meille tehtäiso_O on kyl ollu hyvä käydä vähän juttelemassa:thumright mut joo, hoidoissa miestä ei oo huomioitu mitenkään, muuta kun aina on kaks penkkiä siinä tyhjillään, kun astuu sisään toimenpidehuoneeseen:hilarious: eihän ne insseissä edes odota, että mies käy siellä muuta kun veivaamassa purkkiin

Hienoa, että teille on tarjottu tukea! Meille ei kyllä tietääkseni ole mitään kysytty. En muista oliko lomakkeissakaan mitään. Ehkä pitäisi ottaa itse asia esille. En oo oikein kokenut edes aikaisemmin tarpeellisena, mutta nyt semmoinen ulkopuolinen henkilö, jolle avautua tuntuisi kyllä hyvältä. No täytyy katsoa:)
 
Ei ne menkat alkanukkaan ihme tuhrua ja kipua (nyt kun se on julkista niin ne voi alkaa,kiitos) ja parina aamuna on ollu vähän äklö olo aamupala ei maistu eikä oikein jaksais mutta tyylipuhdas nega...
 
Sen sinä senkin! Minkä menit tekemään :woot: Onnea sticky beanille!

Kosmos. Eihän tohon nyt löydy edes sanoja. Mä olen niin bat shit crazy, että suunnittelisin varmaan parhaillaan jotain polttopulloiskua :angry7

Täällä eletään kp 12 ja toinen kierto peräjälkeen kun tiputtelu loistaa poissaolollaan. En tiedä sitten onko stressittömällä kesälomalla vielä kauaskantoisia vaikutuksia. Todennäköisempää on, että johtuu tulevan perjantain Naistenklinikka ajasta. Eihän se nyt tietenkään tiputa kun pitäisi mennä johonkin näytille :shifty: Tai sitten pelottelin jo limakalvonkin pysymään sisällä :hilarious:

Poissaolollaan loistaa myös ovulaatio. Vähän toivoin, että olisi tullut taas ajoissa, ennen tuota Naikkarin aikaa, sen jälkeen nimittäin satavarmasti tiputtaa. Voisin kokeilla pyytää josko jättäisivät edes papan ottamatta, ja otatan sen sitten oviksen jälkeen siellä seulonnassa. En nyt usko, että alkavat taas koepalojakaan ottaa kun ne pari vuotta sitten otettiin... Teen kaikkeni estääkseni seksikiellon nyt oviksen nurkilla :nailbiting:
 
Sen sinä senkin! Minkä menit tekemään :woot: Onnea sticky beanille!

Kosmos. Eihän tohon nyt löydy edes sanoja. Mä olen niin bat shit crazy, että suunnittelisin varmaan parhaillaan jotain polttopulloiskua :angry7

Täällä eletään kp 12 ja toinen kierto peräjälkeen kun tiputtelu loistaa poissaolollaan. En tiedä sitten onko stressittömällä kesälomalla vielä kauaskantoisia vaikutuksia. Todennäköisempää on, että johtuu tulevan perjantain Naistenklinikka ajasta. Eihän se nyt tietenkään tiputa kun pitäisi mennä johonkin näytille :shifty: Tai sitten pelottelin jo limakalvonkin pysymään sisällä :hilarious:

Poissaolollaan loistaa myös ovulaatio. Vähän toivoin, että olisi tullut taas ajoissa, ennen tuota Naikkarin aikaa, sen jälkeen nimittäin satavarmasti tiputtaa. Voisin kokeilla pyytää josko jättäisivät edes papan ottamatta, ja otatan sen sitten oviksen jälkeen siellä seulonnassa. En nyt usko, että alkavat taas koepalojakaan ottaa kun ne pari vuotta sitten otettiin... Teen kaikkeni estääkseni seksikiellon nyt oviksen nurkilla :nailbiting:

Kiitos :grin Josko tää olisi tarttuvaa :wink tsempit naikkarille!
 
Meille ei oo tarjottu keskusteluapua tai kysytty mitään että miten ootte jaksanu.

Mua ärsyttää koko ajan enemmän se suunnittelukäynti keskussairaalassa. Oli pakollinen molemmille, mutta siellä käytiin vaan läpi mitä ivf hoidossa tapahtuu, eli semmoset asiat jotka saa selville vaikkapa wikipediasta. Eivät osanneet kertoa mitään oysin käytännöistä tai mitä esim. punktiopäivänä tapahtuu. Kaikki ultrat tehdään paikallisessa eli en ehkä nää sitä hoitavaa lääkäriä muuten ku pöllyssä punktiopäivänä, enkä pääse puhumaan huolista tiputteluun liittyen. Olisin mielelläni ajanut Ouluun suunnittelukäynnille, että siitä ois oikeesti saanu jotain irti ja ois voitu allekirjottaa paperit (edelleen matkalla) saman tien. Vali vali.
 
Mä en tiedä miten pääsisin tästä kurjasta olosta yli.. Mietin pitäiskö mennä psyk.sairaanhoitajalle juttelemaan, mutta toisaalta en näe että siitä olisi ongelmaan ratkaisua. Oon käynyt neuvolapsykologilla ja se oli ihan ok, mutta mua vähän ärsytti se, että se yritti aina suunnata mun ajatuksia muualle vaikka olisin vaan halunnut purkaa pahaa oloa. Eikä sillä ollut kauheasti kokemusta lapsettomuudesta. Tää on vaan yhtä pettymystä toisen perään ja mun on vaikea nähdä tästä ulospääsyä, kun ihan sama miten yritetään raskautua niin joku asia aina kusee.

Voi Kosmos, oon niin pahoillani teidän puolesta :sorry: :Heartred On tää kyllä sellasta tunteiden vuoristorataa, ettei tottakaan. Mulla on vähän samanlaisia kokemuksia täällä päin mm. psyk. alan ammattilaisista. Harmillisen vähäistä on heidän tietotaito näiden lapsettomuutta ja keskenmenoa koskevien aiheiden äärellä :sad001Siksi juuri lapsettomuuteen erikoistuneet terapeutit tms, ovat varmaan just niitä, jotka parhaiten ymmärtäisivät tilannetta.. Toisaalta eihän se vaatisi kuin ihmisen, joka oikeasti ymmärtää ja tahtoo aidosti kuunnella.
Voimanrutistuksia :Heartred
Ei tää oo aina kovin helppoa, on ihan ookoo itkee ne silmät päästä näiden pettymysten äärellä. :Heartpink
 
Sen sinä senkin! Minkä menit tekemään :woot: Onnea sticky beanille!

Kosmos. Eihän tohon nyt löydy edes sanoja. Mä olen niin bat shit crazy, että suunnittelisin varmaan parhaillaan jotain polttopulloiskua :angry7

Täällä eletään kp 12 ja toinen kierto peräjälkeen kun tiputtelu loistaa poissaolollaan. En tiedä sitten onko stressittömällä kesälomalla vielä kauaskantoisia vaikutuksia. Todennäköisempää on, että johtuu tulevan perjantain Naistenklinikka ajasta. Eihän se nyt tietenkään tiputa kun pitäisi mennä johonkin näytille :shifty: Tai sitten pelottelin jo limakalvonkin pysymään sisällä :hilarious:

Poissaolollaan loistaa myös ovulaatio. Vähän toivoin, että olisi tullut taas ajoissa, ennen tuota Naikkarin aikaa, sen jälkeen nimittäin satavarmasti tiputtaa. Voisin kokeilla pyytää josko jättäisivät edes papan ottamatta, ja otatan sen sitten oviksen jälkeen siellä seulonnassa. En nyt usko, että alkavat taas koepalojakaan ottaa kun ne pari vuotta sitten otettiin... Teen kaikkeni estääkseni seksikiellon nyt oviksen nurkilla :nailbiting:

Ihan polttopullon kanssa en oo vielä lähtenyt liikkeelle, mutta muistutuksen ja korvausvaatimuksen teen.
 
Voi Kosmos, oon niin pahoillani teidän puolesta :sorry: :Heartred On tää kyllä sellasta tunteiden vuoristorataa, ettei tottakaan. Mulla on vähän samanlaisia kokemuksia täällä päin mm. psyk. alan ammattilaisista. Harmillisen vähäistä on heidän tietotaito näiden lapsettomuutta ja keskenmenoa koskevien aiheiden äärellä :sad001Siksi juuri lapsettomuuteen erikoistuneet terapeutit tms, ovat varmaan just niitä, jotka parhaiten ymmärtäisivät tilannetta.. Toisaalta eihän se vaatisi kuin ihmisen, joka oikeasti ymmärtää ja tahtoo aidosti kuunnella.
Voimanrutistuksia :Heartred
Ei tää oo aina kovin helppoa, on ihan ookoo itkee ne silmät päästä näiden pettymysten äärellä. :Heartpink

Olispa rahaa mennä yksityiselle johonkin terapeutille :sorry:
 
P*rskeleen HUS ja Naikkari :mad:

Mulla piti tänään olla hysteroskopia/kaavinta, että saadaan istukanpalanen pois kohdusta. Piti olla, vaan ei ole. Soittivat eilen ja siirsivät silloin ensin toimenpiteen kellonaikaa myöhemmäksi, ja tuossa äsken kun olin juuri lähdössä sairaalalle, niin soittivat uudestaan ja peruivat koko operaation henkilökuntapulan vuoksi. Ei riitä sanat kertomaan tätä raivon määrää. :angry4 Taas tulee ilmi tämä, ettei naisten lisääntymisterveydellä tunnu olevan mitään väliä. Jouduin ottamaan valmiiksi vahvat antibiootitkin minkä vuoksi on jäätävä päänsärky ja vatsa todella kipeänä, ja aivan turhaan. :arghh:

Ihana jonohoitaja antoi mulle uuden ajan perjantaiaamulle, toivottavasti nyt ei sitäkin peruta. Oman kokemuksen mukaan henkilökunta Naikkarilla on todella mukavaa ja eiväthän he sille mitään voi, jos on liian vähän työntekijöitä paikalla. Kaikki sympatiani heille, ei varmasti ole kivaa tehdä töitä siinä paineessa ja soitella potilaille ikäviä uutisia. Myönnän kyllä että itsellä itku pääsi, kun keskeytyksestä on jo 8 viikkoa enkä tiedä milloin kroppa pääsee toipumaan tästä koettelemuksesta. En vaan jaksaisi enää. :sad001

Asiasta toiseen, olen saanut keskeytyksen jälkeen keskusteluapua, mutta kyllä sekin on tiukassa julkisella puolella. Sote-alan työntekijöillä on vahva halu auttaa, mutta tähänkään ei ole tarpeeksi henkilökuntaa. Kävin ensin psyk.sh:lla terveysasemalla, mutta nyt keskusteluapu jatkuu järjestösektorilla, koska sh lähti opiskelemaan ja sijaista ei palkattu. Olen käynyt myös sairaalapastorin juttusilla, eikä keskustelu siellä ole tunnustuksellista, ellei itse halua.

Maksutonta keskusteluapua saa ilman lähetettä Mieli ry:n kriisikeskuksista, jossa on osaava ja koulutettu henkilökunta https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto sekä seurakuntien diakoneilta (tunnustuksetonta) terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien ja mielenterveyshoitajien lisäksi. Se on toki sitten ihan ammattilaisesta kiinni, miten ymmärtää juuri lapsettomuutta, mutta ammatti-ihmisiä ovat kuitenkin. Mulle on suositeltu myös Simpukka ry:n toimintaa, mutta en ihan vielä koe sitä ajankohtaiseksi.
 
Voi ei Alcyone, toivotaan että maanantain aika nyt ei enää siirry ja pääset toipumaan.:Heartred

Kurjaa, että HUSilla on tuommoinen tilanne.:sad001
 
No voi hemmetti Alcyone että siirtyy, toivotaan että perjantaina kaikki sujuisi kuten suunniteltu!

ON:
Oviksen jälkeinen aika on alkanut - kaikesta päätellen (ens kierron kyllä tikutan!) ja fiilis on taas kuin yö ja päivä kun vertaa ennen ovista olevaan aikaan. Mä en ymmärrä miten voi ennen ovista ja sen aikana suhtautua niin leppoisasti ja sit kun ovis on ohi niin sit tää sekoilu alkaa. Se on hullua, että muutaman päivän sisään osaa ajatella "noo, kyl tää tästä vielä ja tulee sitten kuin on tarkoitettu" ja sit myöhemmin tuntuu et sielu pakahtuu tyhjästä sylistä... asiaa ei auttanut se, että vein lapsen tänään ekaa kertaa kerhoon, jonne se meni oikein reippaasti ja kävelin kotiin haikeana. Toki ikää on reilu 2v vasta, mutta yhä nopeampaa tahtia sitä älyää miten aika kuluu ja toinen kasvaa. Sit vielä kun vertasin itseäni toisiin kerhoon lapsensa tuoneissiin, heillä kaikilla oli pikkuiset vaunuissa. Tuli semmonen olo, että mitä mä tänne lasta kerhoon tuon, kun se voisi olla yhtähyvin tarhassa ja minä töissä tai jos nyt vielä edelleenkin mietitään, niin voisihan mullakin olla huhtikuussa syntynyt tai joulukuussa syntyvä. Pläh...
 
No voi hemmetti Alcyone että siirtyy, toivotaan että perjantaina kaikki sujuisi kuten suunniteltu!

ON:
Oviksen jälkeinen aika on alkanut - kaikesta päätellen (ens kierron kyllä tikutan!) ja fiilis on taas kuin yö ja päivä kun vertaa ennen ovista olevaan aikaan. Mä en ymmärrä miten voi ennen ovista ja sen aikana suhtautua niin leppoisasti ja sit kun ovis on ohi niin sit tää sekoilu alkaa. Se on hullua, että muutaman päivän sisään osaa ajatella "noo, kyl tää tästä vielä ja tulee sitten kuin on tarkoitettu" ja sit myöhemmin tuntuu et sielu pakahtuu tyhjästä sylistä... asiaa ei auttanut se, että vein lapsen tänään ekaa kertaa kerhoon, jonne se meni oikein reippaasti ja kävelin kotiin haikeana. Toki ikää on reilu 2v vasta, mutta yhä nopeampaa tahtia sitä älyää miten aika kuluu ja toinen kasvaa. Sit vielä kun vertasin itseäni toisiin kerhoon lapsensa tuoneissiin, heillä kaikilla oli pikkuiset vaunuissa. Tuli semmonen olo, että mitä mä tänne lasta kerhoon tuon, kun se voisi olla yhtähyvin tarhassa ja minä töissä tai jos nyt vielä edelleenkin mietitään, niin voisihan mullakin olla huhtikuussa syntynyt tai joulukuussa syntyvä. Pläh...

Tsemppiä ajatuksien ja olojen kanssa olemiseen :Heartred
Mulla, niin kuin näköjään muillakin meillä täällä :smiley-ashamed008 on harmillisen surkea päivä taas tänään. Mullakin meni ovis ja voin niin samaistua tohon, että se sekoilu taas alkaa. En mäkään ymmärrä tätä (oon tänään esim. Itkenyt muuttolaatikoita pakatessa, ettei meille vauvaa tuu varmaan ikinä ja kaikki maailman paska kaadetaan ämpärillä juuri meidän perheeseen) :facepalm: Joopa joo, sit kesken etäluennon tuli melkein tippa linssiin, koska oon muita opiskelijoita niin paljon jäljessä, eikä mua huolittu opparikurssille, koska en oo suorittanut tutkimusosaamista vielä, vaikka gradun aihekin on jo mielessä. Ja fiilis oli vaan et oon yksin maailmassa, eikä täst tuu mitään. Ihan niin kun aikuisten oikeesti, tää on jo lapsellista, raju mielialan heittely tekee mut hulluksi. :finger:
Ennen luteaalivaihetta pystyn kans ajattelemaan ihan järkevästi, oon maltillinen ja mielestäni moni asia fine, mut tässä luteaalivaiheessa kaikki ärsyttää, itkettää ja ja masentaa, en pysty keskittymään mihinkään ja tekis mieli vaan hautautua sängyn pohjalle. :bag: Tasainen vaihe on vaan hetken ennen ovulaatiota tai sen tienoilla, sen jälkeen kaikki yhtä alamäkeä. Hoh hoijaa. :meh:
 
P*rskeleen HUS ja Naikkari :mad:

Mulla piti tänään olla hysteroskopia/kaavinta, että saadaan istukanpalanen pois kohdusta. Piti olla, vaan ei ole. Soittivat eilen ja siirsivät silloin ensin toimenpiteen kellonaikaa myöhemmäksi, ja tuossa äsken kun olin juuri lähdössä sairaalalle, niin soittivat uudestaan ja peruivat koko operaation henkilökuntapulan vuoksi. Ei riitä sanat kertomaan tätä raivon määrää. :angry4 Taas tulee ilmi tämä, ettei naisten lisääntymisterveydellä tunnu olevan mitään väliä. Jouduin ottamaan valmiiksi vahvat antibiootitkin minkä vuoksi on jäätävä päänsärky ja vatsa todella kipeänä, ja aivan turhaan. :arghh:

Ihana jonohoitaja antoi mulle uuden ajan perjantaiaamulle, toivottavasti nyt ei sitäkin peruta. Oman kokemuksen mukaan henkilökunta Naikkarilla on todella mukavaa ja eiväthän he sille mitään voi, jos on liian vähän työntekijöitä paikalla. Kaikki sympatiani heille, ei varmasti ole kivaa tehdä töitä siinä paineessa ja soitella potilaille ikäviä uutisia. Myönnän kyllä että itsellä itku pääsi, kun keskeytyksestä on jo 8 viikkoa enkä tiedä milloin kroppa pääsee toipumaan tästä koettelemuksesta. En vaan jaksaisi enää. :sad001

Asiasta toiseen, olen saanut keskeytyksen jälkeen keskusteluapua, mutta kyllä sekin on tiukassa julkisella puolella. Sote-alan työntekijöillä on vahva halu auttaa, mutta tähänkään ei ole tarpeeksi henkilökuntaa. Kävin ensin psyk.sh:lla terveysasemalla, mutta nyt keskusteluapu jatkuu järjestösektorilla, koska sh lähti opiskelemaan ja sijaista ei palkattu. Olen käynyt myös sairaalapastorin juttusilla, eikä keskustelu siellä ole tunnustuksellista, ellei itse halua.

Maksutonta keskusteluapua saa ilman lähetettä Mieli ry:n kriisikeskuksista, jossa on osaava ja koulutettu henkilökunta https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto sekä seurakuntien diakoneilta (tunnustuksetonta) terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien ja mielenterveyshoitajien lisäksi. Se on toki sitten ihan ammattilaisesta kiinni, miten ymmärtää juuri lapsettomuutta, mutta ammatti-ihmisiä ovat kuitenkin. Mulle on suositeltu myös Simpukka ry:n toimintaa, mutta en ihan vielä koe sitä ajankohtaiseksi.

voi ei Alcyone<3 ihan kauheaa, että toimenpide peruttiin. Toivottavasti pääset perjantaina ja saa asian kuntoon. Ihan kauheaa tuollainen poukkoilu. Ymmärrän kyllä henkilökuntaa ja eihän se heidän vikansa ole. Resursseja pitäisi ehdottomasti vaan olla enemmän.

kiitos noista vinkeistä keskusteluapuun liittyen. Täytyy painaa mieleen, jos tulee jatkossa tarvetta
 
No voi hemmetti Alcyone että siirtyy, toivotaan että perjantaina kaikki sujuisi kuten suunniteltu!

ON:
Oviksen jälkeinen aika on alkanut - kaikesta päätellen (ens kierron kyllä tikutan!) ja fiilis on taas kuin yö ja päivä kun vertaa ennen ovista olevaan aikaan. Mä en ymmärrä miten voi ennen ovista ja sen aikana suhtautua niin leppoisasti ja sit kun ovis on ohi niin sit tää sekoilu alkaa. Se on hullua, että muutaman päivän sisään osaa ajatella "noo, kyl tää tästä vielä ja tulee sitten kuin on tarkoitettu" ja sit myöhemmin tuntuu et sielu pakahtuu tyhjästä sylistä... asiaa ei auttanut se, että vein lapsen tänään ekaa kertaa kerhoon, jonne se meni oikein reippaasti ja kävelin kotiin haikeana. Toki ikää on reilu 2v vasta, mutta yhä nopeampaa tahtia sitä älyää miten aika kuluu ja toinen kasvaa. Sit vielä kun vertasin itseäni toisiin kerhoon lapsensa tuoneissiin, heillä kaikilla oli pikkuiset vaunuissa. Tuli semmonen olo, että mitä mä tänne lasta kerhoon tuon, kun se voisi olla yhtähyvin tarhassa ja minä töissä tai jos nyt vielä edelleenkin mietitään, niin voisihan mullakin olla huhtikuussa syntynyt tai joulukuussa syntyvä. Pläh...

Samaistun niin näihin ajatuksiin.

Toivottavasti tämä kierros tuottaa teille parhaimman lopputuloksen:) ja tietysti kaikille muillekin.
 
Takaisin
Top