Ihana kuulla teistä, monesti miettinyt miten teillä kehitytään ja jaksetaan.Hui, vauvarokko! Meillä ei sen ensimmäisen 4kk refluksihelvetin jälkeen ole ollut juuri mitään ongelmia, eka pöpö oli viime viikolla jostain mukaan tarttunut vatsavirus, joka nosti pienelle kovan kuumeen päiväksi, samalla oksenteli ja sitten meni maha ripsalle (10 löysää housuissa 24h sisään). Sain itse saman parin päivän viiveellä ilman oksuja, onneksi sekä kuume että mahavaivat meni yhtä nopeaan ohi. Kävin varmuudeksi koronatestissä, oli kiintoisa minipulloharjakokemus.
On kyllä suht haipakkaa tällä hetkellä, onneksi nukkuminen alkoi sujua samoihin aikoihin kun palasin töihin. Siirrettiin minityyppi omaan huoneeseen siinä 6kk kohdalla kun yösyöttöjä oli enää yksi, ja sitten sekin jäi parissa viikossa pois kun meidän tuhina ja maidon tuoksu ei enää herättänyt aamuyöstä.
Miten terho voi muuten? Täällä ei vielä nousta seisomaan saatika yritetä kävellä, fokus on ollut selvästi hampaiden tekemisessä ja hienomotoriikassa: 5kk kohdalla 4 hammasta ja pinsettiote.
Tää lähti myöhään liikkeelle, vasta pari viikkoa liikkunut konttauskarhukävelyä, ei aiemmin ryöminyt, pyörinyt, istui vaan tyytyväisenä
. Mä niin tykkään nukkua vauvan vieressä, täytyisi vaan se yö imetys lopettaa. Ehkä ensi vuonna Tää matkii kokoajan kuulemiaan ääniä, taitaa ihan kohta tulla jokin sana! Jotenkin parasta aikaa, niinkun ne kaikki muutkin ajat


tämä koko vuosi lisää vielä enemmän tuskaa
, ei tietoakaan joulurauhasta. Kalenterit nappasin jo mukaan poikkeuksellisen ajoissa. Jaksa yhtään keksiä mitään kikkoja tänä vuonna. Ihan vaan siitä yli missä aita on lähinnä.
Päiväkodista on tullut siitä myös palautetta. Onkohan se jokin vaihe kehityksessä? Ei nyt aina tämmöistä ole ollut, että ei-sanasta ihan mahdoton huuto tulisi. Eihän se harmistus kauaa kestä, mutta on aika voimakas reaktio kuitenkin.
Mutta iltaisin en kyllä koskekaan työläppäriin! Aamusta aloitan ajoissa kuitenkin.