Pulinaketju
- Ketjun aloittaja Yölento
- Aloituspäivämäärä
Marcipa
Piirimestaruustason postaaja
Jotenkin tuntuisi hassulta pyytää apua, kun lapset ovat kuitenkin aika isoja ja auttavat myös kotihommissa. Mulla isoimpana painaa tämä yksinäinen vastuu kaiken hoitamista ja organisoimisesta. Että lapset ehtivät kouluun, tavarat on mukana, tarvittavat vaatteet ja tarvikkeet olemassa, ehtivät harrastuksiin, syövät kunnolla, kaapissa on ruokaa, nukkumaan meno ja iltatoimet ajoissa yms. Ollaan kuitenkin yleensä jaettu vastuuta miehen kanssa esim.että hän on hoitanut aamut ja kaupassakäynnin, mä päivällisen ja nukkumaanmenot.
Onnitteluja häistä, synttäreistä, plussasta ja tuottoisasta sadosta alkioiden suhteen 
Sympatiat epäonnistumisista ja pettymyksistä ja voimia uupuneille
Kyllä se elämä aina loppujen lopuks tuppaa järjestymään parhain päin.
Meillä oli mahtava viikonloppu miehen kans, haikee paluu arkeen tänään
Aloitin työharjoittelun päiväkodissa ja siellä meneekin seuraavat neljä viikkoa. Opiskelen varhaiskasvatuksen opettajaksi nyt toista vuotta, eli vaikka meille ei enää lasta tulisikaan, saan olla pienten kanssa kyllä tekemisissä tulevaisuudessakin Pidämme kuitenkin vielä peukut pystyssä 
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Sympatiat epäonnistumisista ja pettymyksistä ja voimia uupuneille
Kyllä se elämä aina loppujen lopuks tuppaa järjestymään parhain päin.Meillä oli mahtava viikonloppu miehen kans, haikee paluu arkeen tänään
Aloitin työharjoittelun päiväkodissa ja siellä meneekin seuraavat neljä viikkoa. Opiskelen varhaiskasvatuksen opettajaksi nyt toista vuotta, eli vaikka meille ei enää lasta tulisikaan, saan olla pienten kanssa kyllä tekemisissä tulevaisuudessakin Pidämme kuitenkin vielä peukut pystyssä Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
hemulix
Näppärä viestien naputtelija
Tsemppiä ja jaksamista @Marcipa tähän raskaampaan ajanjaksoon!
Ja niinhän sitä sanotaan, että eivät ne kotityöt itsellään välttämättä uuvuta, vaan kaikki se metatyö, jota tehdään ennen ja jälkeen: https://kotiliesi.fi/koti/kodinhoit...i-minut-lopetin-sen-tama-paatoksesta-seurasi/
Alcyone
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Peppipupulle, Äitykälle, HentoHaaveelle ja Helenalle onnittelut! 
Ihanaa kun on mukavia uutisia! :)
Marcipalle voimiakuulostaa kovin rankalta tuo, kun kannat isoimman vastuun perheen arjen pyörityksestä. Toivottavasti tilanne tasaantuu pian ja miehen vointi kohenee. 
Olen ollut niin uuvuksissa töistä, etten ole edes foorumille jaksanut kirjautua. Täällä elämä sujuu entiseen malliin, ei ole mitään ihmeempiä meneillään. Ovis näyttäisi olevan tuloillaan ja tikut tummenee, ellei sitten jää stressin takia välistä tässä kierrossa. Tsemppiä kaikille omiin tilanteisiin!
Ihanaa kun on mukavia uutisia! :)Marcipalle voimia
kuulostaa kovin rankalta tuo, kun kannat isoimman vastuun perheen arjen pyörityksestä. Toivottavasti tilanne tasaantuu pian ja miehen vointi kohenee. Olen ollut niin uuvuksissa töistä, etten ole edes foorumille jaksanut kirjautua. Täällä elämä sujuu entiseen malliin, ei ole mitään ihmeempiä meneillään. Ovis näyttäisi olevan tuloillaan ja tikut tummenee, ellei sitten jää stressin takia välistä tässä kierrossa. Tsemppiä kaikille omiin tilanteisiin!
Pikkuvarpaat
Piirimestaruustason postaaja
Marcipa ei koskaan ole väärin pyytää apua jos ihtestä siltä tuntuu oli lapset isoja tai ei kyllä oma vointi ja jaksaminen on tärkeää sillä täytyyhän sinunkin voida hyvin.. Voimia
Pikkuvarpaat
Piirimestaruustason postaaja
Muistan sen yhden vuoden jolloin koko maailma kaatu päälle...veli kuoli.. Äitin veli kuoli.. Äiti sarastu syöpään.. Mun ja miehen välit oli kuollu ja lapset oli pienii nuorin sillon just syntynyt.. Sillon aattelin että voiko ihminen tästä selvitä ja jos voi niin miten onneks oli yks rakas ihminen joka haki mulle apua kotiin ja kaikkeen kun lopulta tajusin tilanteen kuinka syvässä kuopassa olin niin itkin monta viikkoa olin ihan loppu vaikka en sitä ite myöntänyt tai tajunnu... Veljen hautajaisten jälkeen olin shokissa kuukausia sitten tajusin että nyt on pakko tehdä jotain tain olen laitoksessa ja tosiaan ilman apujoukkoja en tiedä missä tällä hetkellä olisin mutta loppu hyvin kaikki hyvin vaikka kyllä senkin jälkeen on koeteltu... Pyytäkää oikeesti ajoissa apua jos vähänkään siltä tuntuu ei se ole noloa tai tartte syyllistää itseään..
hemulix
Näppärä viestien naputtelija
Otan osaa @Pikkuvarpaat, aika koettelemusten vuosi ollut sinulla aikanaan!
Itsellä vähän samantyyppinen sattui vuosia sitten. Puolen vuoden sisällä ensin rikoin nilkkani leikkauskuntoon, siitä vähän ajan päästä alkoi firmassa yt:t ja "loppuhuipennuksena" oma äitini kuoli. Ensin meni fysiikka, sitten talous ja lopuksi vielä rakkaan menetys. Silloin mietin, että mitä nyt vielä voi tapahtua, eikö tässä nyt ole yhdelle ihmiselle riittävästi taakkaa kannettavaksi, mutta ystävien voimalla siitäkin koettelemusten sarjasta tuli selvittyä. Uskalsin pyytää apua ja sain sitä. 
Me käytiin kans.
Meillä isot pojat altistui isällään koronalle, kun exällä todettiin se 3 päivää poikien lähdön jälkeen ja hän oli kipeänä kun pojat sinne meni. Me tultiin kaikki kipeeks, mutta ei oo koronaa.. Kumma homma. Mut pojat karanteenissa vielä sunnuntaihin saakka..
Nyt ei taida auttaa muu kuin toivoa parasta onnea jatkoon 
Pikkuvarpaat
Piirimestaruustason postaaja
Mahtovaa peppipupu
Onko kellään tietoa mistä moinen johtuu kun tyttö aina yhtä äkkiä sanoo että taas sumeni silmissä.. Verensokeri hyvä.. Verenpaineet hyvät.. Näkö hyvä.. Ikää 4 vee
Onko kellään tietoa mistä moinen johtuu kun tyttö aina yhtä äkkiä sanoo että taas sumeni silmissä.. Verensokeri hyvä.. Verenpaineet hyvät.. Näkö hyvä.. Ikää 4 vee
Hento Haave
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mahtavia uutisia!!!