Pulinaketju

Harkkahousut on hyviä harjoitteluvaiheessa ja helpompi laskea alas kuin vaipat eikä hoista ja on ohuemmat.

Monet lapset eivät tahtoisi keskeyttää leikkiä eikä käyttää aikaa vessassa käymiseen. Yksi vaihtoehto on vaatia, että siellä istutaan joka tapauksessa oli hätä tai ei. Minä vaadin aina ennen pidempää reissua, että vessassa pitää käydä edes kokeilemassa, tiriseekö tippa vai ei. Toinen vaihtoehto on tehdä vessakäynneistä niin mukavia, ettei se tunnu kurjalta keskeytykseltä. Vähän niin kuin vanhoissa huusseissa on vessakirjallisuutta & taidetta seinillä. Meillä poika pyytää vielä vessaseuralaisen, yleensä isän mukaan.
Vanhoissa huusseissa oli usein kaksi tai useampia reikiä.

Joskus historiasta löytyy tuoreita ratkaisuja.
 
Meillä tuohon vessahaluttomuuteen auttaa se, että minä sanon meneväni itse pisulle, ja kysyn, kumpi pissii nopeammin. Meillä lapsi on niin kilpailuhenkinen, että tarttuu tuohon aina ja haluaa näyttää voittavansa. Lapsi pystyy aina tiristämään pienen lammikon pottaan, jotta voi sanoa voittaneensa. :laughing021
 
Minä kysyn lapselta "menetkö vessaan yksin vai minun kanssani". Vaihtoehtona ei ole, että en mene. Meillä kilpailuvietti loistaa poissaolollaan, mutta lapsi tahtoo kaikessa palvelua, jopa housujen laskemisessa ja nostamisessa.
 
Meillä on Myllymuksujen harkkahousuja. Nuo bokserimalliset on kyllä mukavamman näköiset! Poika käyttää boksereita muutoin alushousuina, joten siksikin ehkä voisi olla hyvät. Myllymuksujen harkkahousuthan muistuttavat enemmän kestovaippojen kuoria, mutta niissä on pieni imu mukana ommeltuna kiinni. Isompikin pissa kyllä mahtuu sillä tavalla, ettei nyt heti ole kaikki lattialla, mutta täytyy tietenkin saman tien riisua pois, ettei tursua ohi.

Tuo kilpailu kyllä toimii meilläkin, ja yleensä kyllä sekin, että ilmoitan meneväni vessaan, niin poika tulee perässä eikä päästä minua asioille ennen kuin on itse käynyt pytyllä. Joskus siis näinkin. Vessaakin toki saa siivota, kun poika tähtäilee seisten pyttyyn vaihtelevalla menestyksellä :grin
 
Koitin muuten tuossa yksi päivä sanoa pojalle, että isänsä osaisi varmaan paremmin opettaa noita vessa-asioita, mutta eipä vaan sitten kelpaa isä niihin hommiin, äidin pitää mennä mukaan avustaviin tehtäviin :rolleyes:
 
Meillä tuo nelivuotias vaatii ehdottomasti 11-12-vuotiaat serkkunsa pyyhkimään kakkapepun (jos siis ovat paikalla), ja kaikkien hämmästykseksi serkut sen myös tekevät. Äiti tai mummo eivät kelpaa, jos serkut ovat paikalla. Kukaan ei uskalla lasten kuullen ihmetellä tai nauraa asiaa, koska kaikille aikuisille sopii paremmin kuin mainiosti, että lapset hoitavat tämän keskenään. :grin
 
Boris ne herkät testit on aivan pyllystä! Mä testasin vasta muistaakseni 16-17 dpo ehkä ja tuli vahva plussa. Herkillä saa myös kemialliset raskaudet kiinni ja tulee vaan paha mieli kun menkat sit alkaakin. Mutta siis mulla tuskin olisi näkynyt dpo 11 yhtään mitään joten pidetään toivoa yllä vaan!
 
Hääpuvusta yhtäkkiä tehty tarjous.. Löysin siis secondhand puvun joka tarkoitettu kyllä raskaana oleville, mutta netissä kaksikin kirjoitusta, joissa käyttäjä ei ollut raskaana ja silti puku ollut täydellinen. Puvun laatua näyttävät myös kehuvan. Ei ole vaan kotimainen mutta sentään Euroopassa valmistettu. Ehkä kaunein puku mahallisille jonka löysin! Polveen asti, helma vain hieman levenevä ja yläosa "kotelomekko", koko mekko päälystetty pitsillä. Tuohon suunnittelin sellaista maahan asti olevaa "takahelmaa" tyllistä, niin tulee juhlavampi kuviin ja tanssiessa. Niitä myydään erilaisia rapakon takana. Sit nahkatakki ja converset ja punaista huulipunaa. Apua, mä taidan todella olla menossa naimisiin!
 
Boris ne herkät testit on aivan pyllystä! Mä testasin vasta muistaakseni 16-17 dpo ehkä ja tuli vahva plussa. Herkillä saa myös kemialliset raskaudet kiinni ja tulee vaan paha mieli kun menkat sit alkaakin. Mutta siis mulla tuskin olisi näkynyt dpo 11 yhtään mitään joten pidetään toivoa yllä vaan!

Toi on kyllä totta! Ennen oonkin testannu vasta myöhemmin ja ihan tavis testeillä. Mutta silloin en ookkaan ehtiny/joutunu kuumeilemaan näin pitkään ennen tärppiä :hilarious: Enkä nytkään olis ilman sitä luulemaani kiinnittymiskipua... Mutta tästä kierrosta saa toivon taas heittää, menkat alkoi just :BangHead
 
Toi on kyllä totta! Ennen oonkin testannu vasta myöhemmin ja ihan tavis testeillä. Mutta silloin en ookkaan ehtiny/joutunu kuumeilemaan näin pitkään ennen tärppiä :hilarious: Enkä nytkään olis ilman sitä luulemaani kiinnittymiskipua... Mutta tästä kierrosta saa toivon taas heittää, menkat alkoi just :BangHead
Pahoittelut kp 1:stä! :Heartred Anteeksi etten muista, jos olet kertonut, mutta oletteko kuinka pitkään toivoneet raskautta?

Mulla alkaa jälkivuoto loppua keskeytyksen jäljiltä, nyt on kp 20 siitä laskien. Menkkoja odottelen, että päästään taas uudelleen yrittämään, mutta voi tulla pitkä kierto. On tosi ristiriitaiset tunteet yrittämisen suhteen, yhtäältä haluaa vielä yrittää, mutta toisaalta se tuntuu aivan järjettömältä. On vaikeaa uskoa, että meille enää pientä suotaisiin. Mieskin tuossa lyttäsi lopullisesti haaveet hoitojen avulla raskaaksi tulemisesta, jolloin vauvakin olisi varmemmin terve. Tämä on kuitenkin ainoa asia, mistä ollaan ikinä oltu aivan eri linjoilla, joten täytyy kai vain sopeutua, sillä meillä on muuten todella hyvä suhde. Ollaan alettu pohtia muuttoa ja talon ostamista ihan tosissaan, ja olisihan se mukavaa päästä edes jollain tavalla eteenpäin elämässä.
 
Alcyone, ostatte mahdollisimman pienen talon sellaiselta seudulta, jossa lähimpään päiväkotiin on kymmeniä kilometrejä. Sellaisesta saa takuuplussan aivan kuin sterijonoon ilmoittautumisella.
 
Alcyone, ostatte mahdollisimman pienen talon sellaiselta seudulta, jossa lähimpään päiväkotiin on kymmeniä kilometrejä. Sellaisesta saa takuuplussan aivan kuin sterijonoon ilmoittautumisella.
Jotain tämmöistä oli suunnitteilla kyllä, siis maaseudun rauhaa. Mutta en osannut tuolta kannalta ajatella, vaikka tämä viimeisin raskaus alkoi juuri, kun olin toivoni heittänyt koko asian suhteen. :grin
 
Pahoittelut kp 1:stä! :Heartred Anteeksi etten muista, jos olet kertonut, mutta oletteko kuinka pitkään toivoneet raskautta?

Mä oon toivonu jo yli 5 vuotta, mutta mies antoi suostumuksensa vasta tänä vuonna :joyful: yk7 pyörähti siis nyt. Ja eihän se vielä paljon ole, mutta uutta ja outoa meille, kun ollaan aina ekasta onnistuttu :rolleyes: Ajan kuluminen ja jatkuva vanheneminen tässä kai eniten masentaa ja hermostuttaa. Varsinkin kun mies on jo nyt kahdenvaiheilla, että oltais liian vanhoja vauvapuuhiin... Ollaan 40 molemmat. Ja mähän salaa haaveilen jopa kuudennesta lapsesta :playful: eipä taida millään enää ehtiä. Kai se on sitä lupumisen tuskaa. Vaikka ihan onnellinen olen tästä perheestä joka mulla on. En tarvii lisää lapsia. Mut sit kuitenkin, se kaipaus on tuolla sydämessä kova :Heartred
 
Mä oon toivonu jo yli 5 vuotta, mutta mies antoi suostumuksensa vasta tänä vuonna :joyful: yk7 pyörähti siis nyt. Ja eihän se vielä paljon ole, mutta uutta ja outoa meille, kun ollaan aina ekasta onnistuttu :rolleyes: Ajan kuluminen ja jatkuva vanheneminen tässä kai eniten masentaa ja hermostuttaa. Varsinkin kun mies on jo nyt kahdenvaiheilla, että oltais liian vanhoja vauvapuuhiin... Ollaan 40 molemmat. Ja mähän salaa haaveilen jopa kuudennesta lapsesta :playful: eipä taida millään enää ehtiä. Kai se on sitä lupumisen tuskaa. Vaikka ihan onnellinen olen tästä perheestä joka mulla on. En tarvii lisää lapsia. Mut sit kuitenkin, se kaipaus on tuolla sydämessä kova :Heartred
Teillähän on vielä vuosia aikaa, hyvin ehtii! :Heartred
 
Kyllä meilläkin on ristiriitaiset tunteet yrittämisen suhteen. Mies multa eilen kysyi, että käytetäänkö kondomia, ettei mulle enää tulisi paha mieli keskenmenoista. En ole valmis luovuttamaan kuitenkaan. Voihan se olla että tässä joutuu vielä keskenmenon tai -menoja kokemaan ilman että vauvaa koskaan saadaan, mutta sydän sanoo että ehkä kuitenkin on mahdollista että vauva meille suotaisiin. En tiedä kumpi on parempi, tämä että raskautuu edelleen aika helposti, mutta ne menee kesken vai että ei raskautuisi.
 
Kyllä meilläkin on ristiriitaiset tunteet yrittämisen suhteen. Mies multa eilen kysyi, että käytetäänkö kondomia, ettei mulle enää tulisi paha mieli keskenmenoista. En ole valmis luovuttamaan kuitenkaan. Voihan se olla että tässä joutuu vielä keskenmenon tai -menoja kokemaan ilman että vauvaa koskaan saadaan, mutta sydän sanoo että ehkä kuitenkin on mahdollista että vauva meille suotaisiin. En tiedä kumpi on parempi, tämä että raskautuu edelleen aika helposti, mutta ne menee kesken vai että ei raskautuisi.

Omalle kohdalle ainakin on helpompaa ettei edes raskaudu. Olis se kamalaa menettää joku pieni ja kaikki sen mukana tulleet toiveet ja odotukset :Heartred
Varmaaan siihenkin tarttis yrittää silti henkisesti varautua, kun se tällä iällä on jo niin paljon yleisempää se keskenmenokin :sad001
 
Kyllä meilläkin on ristiriitaiset tunteet yrittämisen suhteen. Mies multa eilen kysyi, että käytetäänkö kondomia, ettei mulle enää tulisi paha mieli keskenmenoista. En ole valmis luovuttamaan kuitenkaan. Voihan se olla että tässä joutuu vielä keskenmenon tai -menoja kokemaan ilman että vauvaa koskaan saadaan, mutta sydän sanoo että ehkä kuitenkin on mahdollista että vauva meille suotaisiin. En tiedä kumpi on parempi, tämä että raskautuu edelleen aika helposti, mutta ne menee kesken vai että ei raskautuisi.
No juuri tämä, en minäkään ole valmis luovuttamaan vielä, vaikka mahdollisuudet on pienet vauvan saamiseen. Minusta tuntuu että kaikki surut ja murheet sataa nykyään samaan laariin, olipa sitten nega raskaustestissä kierron päätteeksi, keskenmeno tai vauvan menetys muutoin. Eli toisin sanoen olen surullinen joka tapauksessa, joten on yksi ja sama vaikka jatketaan yritystä ja petytään taas uudestaan. :bag:
 
Meillä miehen toinen jalka nyt operoitu kolmannen kerran vähän rupiaa huoliherään mutta sanoi että hän kyllä ei luovuta ja toivois vielä että voitais saada pieni:)
Tämä taistelu on kyllä syönyt voimia mutta ilman lapsia en olis selvinnyt siitä ja sitä että voin tänne teille kirjoittaa kiitos siitä:Heartred
 
Takaisin
Top