Pulinaketju

[Alcyone]

Meillä miehen toinen jalka nyt operoitu kolmannen kerran vähän rupiaa huoliherään mutta sanoi että hän kyllä ei luovuta ja toivois vielä että voitais saada pieni:)
Tämä taistelu on kyllä syönyt voimia mutta ilman lapsia en olis selvinnyt siitä ja sitä että voin tänne teille kirjoittaa kiitos siitä

Kovasti tsemppiä!

 

[Kaarin]

Paljon tsemppiä Pikkuvarpaille ja miehelle!

 

[Peppipupu]

Nyt olis hyvät neuvot tarpeen. Km jälkeen oli vuotoa 1 viikko ja sit jotain tiputtelua mutta lakkasi pian. Tein sillon raskaustestin ja oli haalistunut mutta viiva näkyi kuitenkin. Nyt Kp26 piti Naikkarin pyynnöstä tehdä testi ja se on kirkuva plussa taas... Mikä siellä kasvaa? Voiko sinne siis jäädä jotain ja olen oireeton?

Ollaan toki harrastettu seksiä, mutta tän kahden vuoden yrittämisen jälkeen tuskin uudelleen olisi tärpänny. Voiko se istukka siis esim jatkaa kasvua ilman sikiötä?

 

[Peppipupu]

Voi helevatan, testi piti tehdä 27.7.ei kierron 27 päivä... Mutta siis viivan vahvuudella ei näillä pitoisuuksilla taida olla väliä. Siis että vaikka on nyt vahvempi kun km alussa? Koska pitoisuudet niin paljon yli 25 joka testin herkkyys, eikö?

 

[Peppipupu]

Ja mä näemmä taas painanut vääriä nappeja ilman laseja. Pahoittelut!

 

[Yölento]

Nyt olis hyvät neuvot tarpeen. Km jälkeen oli vuotoa 1 viikko ja sit jotain tiputtelua mutta lakkasi pian. Tein sillon raskaustestin ja oli haalistunut mutta viiva näkyi kuitenkin. Nyt Kp26 piti Naikkarin pyynnöstä tehdä testi ja se on kirkuva plussa taas... Mikä siellä kasvaa? Voiko sinne siis jäädä jotain ja olen oireeton?

Ollaan toki harrastettu seksiä, mutta tän kahden vuoden yrittämisen jälkeen tuskin uudelleen olisi tärpänny. Voiko se istukka siis esim jatkaa kasvua ilman sikiötä?

No siis mahdollisuus on tietysti, että jotain on jäänyt, mutta kyllähän nopea raskautuminen km:n jälkeen on mahdollista, juurikin ensimmäinen kierto km:n jälkeen on joidenkin teorioiden mukaan se otollisin.

Jännän äärellä! Varmaan yhteyttä naistenklinikalle?

 

[Peppipupu]

No siis mahdollisuus on tietysti, että jotain on jäänyt, mutta kyllähän nopea raskautuminen km:n jälkeen on mahdollista, juurikin ensimmäinen kierto km:n jälkeen on joidenkin teorioiden mukaan se otollisin.

Jännän äärellä! Varmaan yhteyttä naistenklinikalle?

Mä luulen, että odotan ensi viikkoon siihen 27.7. Ja katson testin sit. Nyt säilytän tän päivän testin niin on edes jotain mitä verrata. Ja jos ei selkeä, otan kaksi niitä labratestejä joissa saa tietää sen hormonimäärän, että onko nousussa. Siis ensi viikolla. En kyllä hypi riemusta jos on oikea plus, kun menee taas hoito..

 

[Yölento]

Peppipupu, paljonko sinulla onkaan nyt mittarissa vuosia?

 

[Peppipupu]

Peppipupu, paljonko sinulla onkaan nyt mittarissa vuosia?

44v just 16 päivä täytin.

 

[Yölento]

44v just 16 päivä täytin.

Jännät paikat! Olisi kyllä tosi kurja jos hoidot lykkääntyisivät, mutta ei se onnistunut luomuraskauskaan mahdoton ole.

Eikun peukkuja pystyyn parhaan lopputuloksen puolesta!

 

[Peppipupu]

No soitin Naikkarille kun huoletti ja vahvistivat, että testi näyttää vaan positiivista näillä sadan lukemilla viivan vahvuudella ei väliä , ei voi ovuloida jos hcg ylhäällä ja ensi viikolla pitäisi olla jo nega. Eli en ole raskaana ja ei tartte huolestua vielä koska vuoto oli runsasta vaikka kestikin vain 6-7 päivää. Olisi kipuja ja vuoto olis alkanut uudelleen jos olisi jäänyt jotain joka vielä kasvaisi. Onneksi meillä on ensi viikolla myös se hoidonsuunnittelu, niin pyydän ultraamaan samalla.

 

[Suski75]

Minäkin havaitsin tyhjennyksen jälkeen, että ihan aiheesta oli testipäivä vasta silloin kun se oli. Innokkaana testaajana testasin ennakkoon, ja kirkuvaa plussaa tuli, ja vasta annettuna testipäivänä tuli nega. Ehkä teilläkin menee niin, Peppipupu.

 

[Pikkuvarpaat]

Vähän ahdistaa ku loppupelissä niin lyhyt aika enään lomaa ja sit alkaa toisenlaiset kuviot.. Toisaalta joo hyvä et alkaa mut ite rupiais oleen vapaiden tarpeessa tai sit kuvittelen... Miehellä tuli siihen jalkaan paha ruusu joka nyt operoitu ja muutaman viikon kuluttua ihonsiirtoa kai kaikille on tarkoitus

 

[Alcyone]

Jaksamista Pikkuvarpaat, kylläpä teitä nyt koetellaan!

Mulla on vähän samantyyppisiä ongelmia, kuin Peppipupulla, hyvä kun sait Naikkarilta vastauksia. Eilen oli 1. määrätty testipäivä (3 vikkoa keskeytyksestä) ja tokihan mulla r-testi näyttää vielä haaleaa plussaa, kun ehdin raskaudessa toiselle kolmannekselle. Mutta eilen tuli myös ovislimat ja ovistestikin näyttää plussaa. On selvää, että kohollaan oleva HCG saa aikaan myös tuon ovisplussan, mutta kovastihan sitä toivoisi ovuloivansa. Taitaa vaan jäädä yritykseksi tässä kuussa, enkä tosiaan edes odotellut ovista vielä tulevaksi. Olen vaan niin malttamaton, kun haluaisin jo päästä yrittämään uutta raskautta.

Mullehan naikkarin osastolla määrättiin HCG -kontrollit, mutta jälkitarkastuksen tehneen terveysaseman lääkärin olisi pitänyt tehdä se varsinainen lähete, eikä hän suostunut. Käski vaan tikuttaa.

 

[Marcipa]

Mulle sanottiin, että raskaustesti pitäisi tehdä kolmen viikon päästä vuodon alkamisesta ja jos plussa, niin yhteys Naikkarille. Tein jo viime viikon torstaina kp 11 testin ja viiva oli haalea. Virallisesti pitäisi testata siis ensi maanantaina. Mutta kyllä musta erikoista, jos ensin on jo tullut haalea viiva ja sitten vahvistuu. Eikö sen viivan kuuluisi haalistua kun hcg laskee.

 

[Peppipupu]

Mulle sanottiin, että raskaustesti pitäisi tehdä kolmen viikon päästä vuodon alkamisesta ja jos plussa, niin yhteys Naikkarille. Tein jo viime viikon torstaina kp 11 testin ja viiva oli haalea. Virallisesti pitäisi testata siis ensi maanantaina. Mutta kyllä musta erikoista, jos ensin on jo tullut haalea viiva ja sitten vahvistuu. Eikö sen viivan kuuluisi haalistua kun hcg laskee.

No niin, tätä mä just hain. Ja siis ero oli valtava. Mutta katotaan nyt uusi testi ensi viikolla.

 

[Peppipupu]

Hei häämekko ostettu

Oon ihan liekeissä siitä kun on kaunis! On oikeasti raskausmekko mutta lähdin kokeilemaan, kun ihmiset ostaneet tuon myös ilman raskaanaoloa ja kehuivat että laskeutuu nätisti. Ja niin täydellinen se olikin!

 

[_kirahvi]

Häämekoista tuli mieleen että kun omaani rupesin etsimään niin olin ihan sitä mieltä että ostan jonkun värikkään, jolla myöhemminkin käyttöä. Ja että en mä nyt enää "tässä iässä" valkoista hanki. Noh, sitten jossain kaupassa aattelin kuitenkin kokeilla valkoista että edes kerran elämässä olen hääpukua kokeillut ja jotenkin typerryin siitä miltä se näytti ja värikkäät mekot unohtui saman tien. Loppujen lopuksi astelin sitten alttarille hyvinkin perinteisessä hääkoltussa. :-D

Et näin ne mielipiteet vaihtuu joskus sekunneissa :-D

 

[Runotyttö]

Hei,

löysin ilokseni tämän ketjun edeltäjän joskus keväällä ja luin sen läpi. Jatkoin tähän uuteen ketjuun kesän kynnyksellä ja nyt on nämä viestit kahlattu läpi

Aihe koskettaa itseäni ja mielelläni liittyisin seuraan jos sopii.

Kerron lyhyesti omaa tarinaani.

Meillä on viisi lasta, vanhin yli parikymppinen esikoiseni on minun aiemmasta suhteestani ja aviomieheni kanssa siis neljä yhteistä lasta. Olen 42-vuotias, mieheni on vuoden vanhempi. Kuopus täyttää tänä vuonna kuusi.

Minulla on ollut jo ennen kuopusta sellainen olo että perheeseemme "kuuluisi" kuusi lasta ja kuudennesta lapsesta olemme miehen kanssa yhdessä puhuneet ja haaveilleet. Kuopuksen ollessa vauva/taaperoikäinen elämässä oli kuitenkin yht'äkkiä meneillään paljon kaikenlaista, terveyshuoliakin ja haave painui taka-alalle.

Pari vuotta sitten päätimme aloittaa yrityksen. Emme oikeastaan edes ehtineet yrittää kun elämä yllätti täysin toisenlaisella tavalla. Sain aivoinfarktin kesken työpäivän. Siitä toipuminen oli pitkä tie mutta vuoden aikana toivuin lähes ennalleen. Myös syy infarktille, synnynnäinen verisuonipoikkeama (ei periytyvä) selvisi ja se operoitiin loppusyksystä - 18. Sen jälkeen saimme myös luvan yrittää raskautta ja siihen päädyimmekin. Olen "aina" raskautunut helposti ja niin kävi silloinkin. Kävimme ar-utrassa 1/19 ja syke näkyi. Viikko sen jälkeen alkoi vuoto. Km ja lääkkeellinen tyhjennys. Uusi raskaus alkoi nopeasti. 4/19 kkm ja lääkkeellinen tyhjennys. Seuraava raskaus 10/19, kkm ja lääkkeellinen tyhjennys. Neljäs raskaus ja perättäinen keskenmeno 4/20.

Näiden neljän perättäisen km jälkeen olen aina käynyt yks. gynellä "jälkitarkastuksessa". Joka kerran olen saanut rohkaisua kuinka hyvin voi vielä onnistuakin ja yritystä voi jatkaa niin kauan kuin pää (ja kroppa) kestää. Toistaiseksi on kestänyt, en olisi koskaan uskonut mutta keskenmenoihinkin tavallaan turtuu. Plussatesti on ikäänkuin laittaisi lottokupongin vetämään (en kyllä ikinä lottoa).

Tiedän ja tiedostan hyvin riskit ja onnettomat prosentit onnistumiselle mutta toivo on silti vielä elossa. Ja tiedän sekä tiedostan myös sen kuinka äärettömän paljon olen jo saanut ja miten suuri onni minulla on ollut matkassa.

Nyt tein haalean, haalean plussatestin pari päivää sitten. Kuponki on siis jälleen vetämässä, saa nähdä kuinka käy.

Voimia jokaiselle teille

Terveisin Runotyttö

(luulin luoneeni tunnukset ja kirjautuneeni tänne mutta ilmeisesti jokin meni vikaan )

 

[lambi]

Hei,

löysin ilokseni tämän ketjun edeltäjän joskus keväällä ja luin sen läpi. Jatkoin tähän uuteen ketjuun kesän kynnyksellä ja nyt on nämä viestit kahlattu läpi

Aihe koskettaa itseäni ja mielelläni liittyisin seuraan jos sopii.

Kerron lyhyesti omaa tarinaani.

Meillä on viisi lasta, vanhin yli parikymppinen esikoiseni on minun aiemmasta suhteestani ja aviomieheni kanssa siis neljä yhteistä lasta. Olen 42-vuotias, mieheni on vuoden vanhempi. Kuopus täyttää tänä vuonna kuusi.

Minulla on ollut jo ennen kuopusta sellainen olo että perheeseemme "kuuluisi" kuusi lasta ja kuudennesta lapsesta olemme miehen kanssa yhdessä puhuneet ja haaveilleet. Kuopuksen ollessa vauva/taaperoikäinen elämässä oli kuitenkin yht'äkkiä meneillään paljon kaikenlaista, terveyshuoliakin ja haave painui taka-alalle.

Pari vuotta sitten päätimme aloittaa yrityksen. Emme oikeastaan edes ehtineet yrittää kun elämä yllätti täysin toisenlaisella tavalla. Sain aivoinfarktin kesken työpäivän. Siitä toipuminen oli pitkä tie mutta vuoden aikana toivuin lähes ennalleen. Myös syy infarktille, synnynnäinen verisuonipoikkeama (ei periytyvä) selvisi ja se operoitiin loppusyksystä - 18. Sen jälkeen saimme myös luvan yrittää raskautta ja siihen päädyimmekin. Olen "aina" raskautunut helposti ja niin kävi silloinkin. Kävimme ar-utrassa 1/19 ja syke näkyi. Viikko sen jälkeen alkoi vuoto. Km ja lääkkeellinen tyhjennys. Uusi raskaus alkoi nopeasti. 4/19 kkm ja lääkkeellinen tyhjennys. Seuraava raskaus 10/19, kkm ja lääkkeellinen tyhjennys. Neljäs raskaus ja perättäinen keskenmeno 4/20.

Näiden neljän perättäisen km jälkeen olen aina käynyt yks. gynellä "jälkitarkastuksessa". Joka kerran olen saanut rohkaisua kuinka hyvin voi vielä onnistuakin ja yritystä voi jatkaa niin kauan kuin pää (ja kroppa) kestää. Toistaiseksi on kestänyt, en olisi koskaan uskonut mutta keskenmenoihinkin tavallaan turtuu. Plussatesti on ikäänkuin laittaisi lottokupongin vetämään (en kyllä ikinä lottoa).

Tiedän ja tiedostan hyvin riskit ja onnettomat prosentit onnistumiselle mutta toivo on silti vielä elossa. Ja tiedän sekä tiedostan myös sen kuinka äärettömän paljon olen jo saanut ja miten suuri onni minulla on ollut matkassa.

Nyt tein haalean, haalean plussatestin pari päivää sitten. Kuponki on siis jälleen vetämässä, saa nähdä kuinka käy.

Voimia jokaiselle teille

Terveisin Runotyttö

(luulin luoneeni tunnukset ja kirjautuneeni tänne mutta ilmeisesti jokin meni vikaan )

Huh, onpas rankka matka sulla ollut viime vuosina! Ja samalla kovin toiveikas ja Ihanan vahva!
Tervetuloa joukkoon, toi nimimerkin muuttaminen pitäisi onnistua jotenkin tuolta omasta profiilista..