Neuvolassa käväisty eilen, ja kelaa varten paperit saatuna. Viikonloppuna sitten täytteleen hakemuksia Kelalle, kun on aikaa hiukan paneutuakki asiaan.
Parikin asiaa yllätti tällä neuvola reissulla.
Olen luullut, että sokerirasitus on automaattisesti edessä kaikilla yli 25-vuotiailla odottajilla, itse siis olen juuri täyttänyt 27v. Terkkarin otettua sf-mitan kysyin,että milloinkas mulla on tuo sokrurasitus edessä, niin totesi vaan,että jos mitta pysyy käyrillä(kuten on tähän asti) raskauden edetessä niin ei ole syytä turhaan mennä testattavaksi. Olin vaan, että ok hyvä juttu, ei se kauheasti olisi minua houkutellutkaan
Itselläni ei ole alku raskaudessa ollut vaivoja laisinkaan... mutta nyt on alkanut pelkkä peruskunnon ylläpito hyötyliikunnalla (lenkkeily ja pyörällä töihin kulkeminen (12km)) tuottaa tuskaa siinä määrin, että harjoitussuppareita on alkanut esiintyä paljon ja pitkäkestoisesti. Kipua niihin ei ole juurikaan liittynyt,epämukavuutta sitäkin enemmän. Hassua sinänsä,että nita ei kyllä esiinny aerobisen jumpan aikana, mutta niihin en yksinkertaisesti jaksa aina töiden jälkeen ottaa osaa. Supparit oli päällänsä tuolla neuvolakäynnilläkin, kun terkkari ihmetteli niiden pitkäkestoisuutta mitan oton ja sydänäänien kuuntelun aikana. Kerroin sitten liikunta tottumuksistani, että peruslenkki on vaihtunut 30 min. lompotteluun ja pyörä bussikyytiin. Sanoi, että jätä vieläkin vähemmälle liikkuminen, että jos noi supparit eivät lyhene tai alkaa kipua esiintyy, tarvittaessa olisi heti oltava lääkäriin yhteydessä. Vielä painotti, että äläkä murehdi tulevia kiloja,että niistä kyllä pääsee eroon sitten ipanan synnyttyäkin. Terkkari väritti todella nätisti kaikki kauhukuvat mieleeni, että mähän jään kyllä sängyn pohjalle koko loppuraskauden ajaksi, kunhan ipanalla menee kaikki hyvin synnytykseen asti .
Mutta hyvää matkaa reissuun lähtijöille!

En suinkaan ole kateellinen ...
