Marraskuun mutinat 2011

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Kiitos Moon, hieman epäuskoinen olo, että nyt ihan tosiaan valmistun... sen verran kuraa tullut tän koko opparin kanssa niskaan ja mennyt hankalaakin hankalammaksi, että on ahdistanut. Ehkä tästä johtuen nukuin viime yön kuin tukki, eikä unen houkutteluunkaan kulunut aikaa! Huh, iso osa stressiä poistuu tän myötä! (toki sit tulee työelämä ja hoitopaikkajutut heti tilalle, mutta jos nyt joulukuun koittaisi vaan nauttia!)

Me käveltiin äsken Joonan kanssa juna-asemalta kotiin, kun tuossa raksalla sitten yks kundeista stoppas meidät. Sellanen eteläeurooppalaisen näköinen, kyseli englanniks, että oonko mä yh, kun aina vaan kaksistaan lapsen kanssa ja isää ei koskaan oo näkynyt mukana. On kuulemma kesästä asti aina mua katellut ja toivonut osuvansa kohdalle :D Hui, creepyä, mutta aika egoboostaavaa! ;) Pahoittelin miehelle, että kyllä se isi olemassa on, mutta kotiäitinä usein kaksistaan liikenteessä ollaan - mies sitten pettyneenä, että niin hän pelkäsikin, että noin kauniit äidit harvoin sinkkuja on :D
Nauratti kovasti, en mä nyt kuitenkaan mikään ihan jokamiehen märkä päiväuni oo, mutta kivahan se oli kohteliaisuus kuulla :)

Pipoista piti sanoa, että meillä on ainakin yks Reiman pipo, joka on malliltaan sellainen "keskisakaraton kruunu". Samaa mallia on myös Jonathanilla nauhojen kanssa. Tuo reiman on nauhaton, mutta pysyy ihan tosi hyvin päässä, ja koska korville on vielä ne omat "ulokkeensa" sillain kauniisti, niin toimii vielä nyt viileemmilläkin ilmoilla! :)
 

maarinen

Sukkela juttelija
Moi! (ei sitä "heitä" aina jaksa..)

UHMIS huutelu potkiskelu karjuminen kamaluus.... Mulla on viimepäivinä ollu vissiin joku PMS-uhmis itelläkin! Eli hyvä neuvoa tässä muita.. Lukekaa noi MOONIN asiat moneen kertaan. Noihan se menee! Silloin kun on ite kutakuinkin aikuismaisessa kuosissa. Vaan... kävipä' tässä eräänä päivänä näin:

Kerkesin siinä jo miettiä, että laskenko kymmeneen... oli tuota
vessapaperia vedetty rullanmitallinen eteiseen saakka. Ja toinenpää siellä pöntössä..
Vissiin semmonen "hirmupissan" jälkihoito meneillään.
Kiellän topakasti pariin kertaan.. Ja polvenkorkeudelta alkaa kuulumaan
hirmuhuuto!
Ja tavaraa lentää.Kenkää, hiusharjaa, nukkea nallea autoa..
Koitan siinä itelle ripsiväriä sutia.
Hiki jo alkaa valumaan ja kerkeä laskuissani viiteen
JA pee/ee/ärrrrr...le tuo puree mua kinttuun!
JA MINÄ HUUDAN! JA KOVAA!
Karjutaan siinä kontallaan molemmat pää punaisena!
Kunnes tulee itku! Mollemmilta, ensin minulta!
Sitten itkeä vollotetaan sylikkäin ja pyydellään anteeksi.

JA anteeksipyynnön tuo tyttö oppi siinä hetkessä (kai)! Ja minä myös. Oikein käytiin keskustelu, että nyt äitikin tässä suuttui, koska koska ja koska.... Tuo nyökkäili. Ja sitten illalla se selitti isille, että "VENNA TAPPELI ÄITIN KANSSA!" Ja että "RASKASTAA JA ANTEESSI!" Että tälleen se superkotiäiti lastaan kasvattaa.
______________________-

Aivan mahtava pipomalli löytyy muuten http://www.Tinttu.com sivuilta! Ne on sellasia satuaiheisia myssyjä, mutta aivan mahtava kaavoitus! Voisin koittaa, jos osaisin kaavan piirtää tuosta meidän piposta.. sellaisen tulostettavan..jos joku haluaa ite ommella.... EHkä?
....

voi ei meidän päiväunilapsi hiippailee täällä hikisenä hämärässä...hetkenpääästä tulen takaisin minä..

 

Pranametri

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Uhmahuudot, jota on paljon, hoidetaan meillä sekä isin että äidin malliin. Mies siis helpommin laittaa jäähylle. Iän mukaiset 2 minuuttia sohvalla isin kanssa ei ehkä ole sieltä karmeimmasta päästä rangaistuksia kuitenkaan. Itse yritän ensin sitä etten noteeraa tai yritän puhua Valon puolesta ääneen mikä harmittaa tai kuten Moon, kiinnittää huomion johonkin muuhun, ja sitten kun tuntuu että ihan sama mitä temppua koittaa ja huuto kovenee kuitenkin, menee Valo omaan huoneeseen jäähtymään. Sinne päästyään yleensä kilahtaa kunnolla ja sen myötä rauhoittuu. Kun siltä kysyy, joko rauhoituit, tulee myöntävä joo ja jatketaan mihin on päästy. Valo vaan yrittää minua komennella paljon, että tosi turhauttavaa on välillä. Kauppareissuilta joskus lähdettiin kiljuva lapsi rattaissa, mutta Valon tajuttua (luulen ainakin) että ei se mitään auta, että hän protestoi, on nekin loppuneet lähes tyystin. Vähän vaan inisee kun tahdon vastaisesti lähdetään pois eikä saakaan mennä autokärryjen kanssa kauppaan uudestaan.

Sanna, mikä huomionosoitus kotimatkalla :) Nauti nyt, mites siellä yhdessä blogissa sanottiin, että markkina-arvoa löytyy vielä ;D

Taku kiva kun tulit! Koitahan jaksella sinne kaukaiseen heinäkuuhun saakka. Toivottavasti olo helpottaa pian, eiän sitä öklötystä kukaan jaksa. Kesävauva on kyllä kiva, vaikka samat pukemisihmettelyt senkin kanssa sitten, jos sattuu järkyttävä hellekesä taas. Toivotaan että ei tule.

Valon korvatulehdus tuntuu helpottaneen, vaan antibiootit väsyttää toista ihan hirveästi. Eilen ulkoilun jälkeen oli ihan väsy ja nyt ei päästy edes puistoon asti kun tämä nukahti nallen kuono suussa ja nukkui kauppareissun ja kotiin saakka. TUnti sitten meni vasta päikkäreille. Uni paras lääke on :) Lääkäri ja apteekkari ohjeistivat maitohappobakteerien ja kalsiumpitoisten nauttimisesta antibiootin kanssa, eli ei ollenkaan samaan aikaan, teho heikkenee kuulemma.

Jopas Joona nukkuu myöhäiset unet. Miten pitkään teillä nukuttiinkaan aamulla? Ei ihme, ettei viitsi enää ulkoilemaan lähteä, kiirehän siinä tulisi kun syötäväkin on ja rauhoituttava taas kotiin ennen iltatouhuja. Mutta teillä on ainakin reilusti aamupäivästä aikaa touhuta, kun ei päiväunet hätyyttele.

Jouluvaloista kun nyt on ollut puhe, niin painelin vintille ja kaivoin laatikon esiin minäkin. Jos vaikka keittiön ikkunaan ja Valon huoneeseen virittelisi vielä tänään. Ei vaan tunnu yhtään jouluiselta lämmin ja lumeton marraskuu. Valosta otettiin tänään joulukorttikuva kitaroineen. Taisi yhdellä nettikuvafirmalla olla alennuskin korttikuvista vielä voimassa, vink vink.

Ja hommiin.

 

maarinen

Sukkela juttelija
..höh. tuo ei sitteen enää suostunut jäämään sänkyyn...

SANNALLA on nyt sitten todistettavasti markkina-arvo kohdallaan. Ajttele ... SE on ajatellut  SINUA kesästä saakkaa... DAAAAAAA!

Taku! Toivottavasti sinun yökötykset loppuu pian ja pääset nauttimaan raskaudesta! Kesää kohti on ihana odottaa uutta vauvaa! Mullahan ne eräät oli kesäkuussa ja heinäkuussa.... Jotenkin siinä sielu ja mieli lentää keväällä valon lisääntyessä kevyesti. JA tällai joulunlasta tehdessä sitä taas käpertyi siihen pehmoiseen tunnelmaan ja takan ja kynttilöiden lämpöön... Aina jotakin ihanaa muisteloa per vuodenaika..meikäläisellä! ;D

________________

PERHEKERHOSSA TÄNÄÄN

Saatiin se tapahtuma järjestettyä sitten kaikesta hohhailusta huolimatta!
Ompelin eilen illalla sinne pikkuisen majan. Semmoisen pöytäliinahelmaisen, johon tuli kolme kurkistusikkunaa ja ovi. JYMYMENESTYS se! JA raahasin kitarani sinne ja laulaa loilotin porukkaa kasaan aina kun näytti, että homma riistäytyy käsistä. Lueskelin tytöille nurkassa tyttöjen satuja ja sain Venlan kamalan mustasukkaiseksi.... Pojilla oli temppurata patjoista. Heittelivät siellä hikipäässä kuperkeikkoja. JA suurelle paperirullalle piirretiin lapsista ääriviivoja. Ääriviiva piirrokset saivat kotiin mukaan ja tehtäväksi värittää ne siellä. Ja joo, siskokultani antoi yläkerrassa tuoksuterapia-hoitoja!!!!! Talo tarjosi kahvia, teetä, mehua , hapankorppuja kurkkuviipaleilla! Että hyvin meni, kuitenkin!

JA nyt tuo lapseni vaatii jotakin huomiota, että moi!
 

Pranametri

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Illan pikaiset:

Ihanaa perhekerhoilua!

Kotiäidin huuto lattialla ipanan kanssa kuulosti huojentavalta. Ja miten suloinen yhteisymmärrys tuli vielä kaiken kukkuraksi.<3

Aikuisen mietteissä mennyt tämä ilta. Kuinka sitä voi auttaa aikuista ihmistä itsensä ja valintojensa kanssa elämään, kun valinnat ovat vieneet elämältä tutun, turvallisen ja itsetuntoa tukevan pohjan. Se kun vaikuttaa ihan kaikkeen. Yksityiskohtia ei nyt tässä voi ruotimaan.
Öitä.
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Iltaa iltaa!

Tässä toisella silmällä bb:tä ja toisella teitä. Passeli kombo!

Maarisen ja Venlan symbioosi on edennyt syvään yhteisymmärrykseen. Ihanaa! Se hetki, kun lapsi oivaltaa jotain anteeksipyynnönkaltaista on vaan niin kultainen! <3 (ja saanko edelleen ääneen ihastella, että teidän neidin kielelliset lahjat on vaan niin vau ja uskomatonta!)
Ja vielä isompi jee teidän onnistuneelle kerhokerralle! Kuulosti tosi ihanalta!

Pranametri, niin Joona siis nukkuu yöllä sen klo 20-08 välisen ajan. Eli juu, onhan siinä onneks aamusta aikaa touhuta, mutta kello on jo yleensä 10-11 ennenku me on saatu aamupalat naamaan (kumpikaan meistä ei voi sietää ajatusta aamupalan nauttimisesta heti herättyä, vähintään tunti on kuluttava!) ja oltais ehkä valmiita harkitsemaan ovesta poistumista. Lähiympäristöön ehtii kyllä hyvin, mutta kauemmas tuntuu aina silti olevan hoppu! Tänäänkin sitten oltiin Halipossun ja poikien kanssa puistossa päiväkahveilla, niin johan nää isommat pojat oli jo ihan naatteja ennen puolta päivää! :O Ajattelin Joonan nukahtavan rattaisiin, joten käveltiin yhdessä etiäpäin, mutta eipähän tuo nukahtanut... kotona kyllä sitten uni maittoi samantien, eikä iltaunillekaan käymisestä tullut taistelua. Noi myöhäiset päikkärit kun usein tarkoittaa sitä, että tuolla saattaa mennä tunti-parikin sen unen hakemisen kanssa, mutta eipä niitä päikkäreitä voi välistäkään jättää! Hankalaa hankalaa, jotain rytmiä tähän elämään pitäis kai hakea fiksummaksi. Liian joustavaa tuntuu meinaan olevan meidän elämä :D

Praniksen illan pähkäilyt kuulostaa rankalta, niin tukijalle kuin tuettavallekin. Periaatteessahan ei aikuista ihmistä voi auttaa, jos se aikuinen ei tunne apua tarvitsevansa... jaksuja, toivottavasti asiat selkeytyy, oli sitten kyse mistä vaan. Ehkä tukijan tarve on nimenomaan se, että on läsnä no matter what, tuen muoto muotoutukoon tilanteen myötä?
 

maarinen

Sukkela juttelija
Hyvän illan toivotukset! Meidän neito,sievä silmäterä, isin ja äidin rakkaus. Kultakutriprinsessa, näkymättömään kruunuun puettu... hukkasi vissiin hyvän haltijattaren ja lasikengät ja vaunut ja lakeijat samaan aikaan. Ilta meni päin mustaa-aukkoa hirveällä rytinällä. Nukkumaanmeno kääntyi rähinäksi liiasta väsymyksestä. Lopulta nukahti nukenbabysitteri silmillä..... Laulettiin yhdessä unilauluksi PIENEN PIENI VETURI nykivän nyyhkytyksen tahdissa.... Tsillai!

ELI introa tähän kommenttiin tuossa edellä. Ja ehkä myös hieman lohdutusta Espoon, mukamas liian lepsuun rytmiin. Eli SANNA, nou hätä! Eikös se ole sinun perheesi tässä: Joona, Sanna ja isi? Teillä on oma tapanne elää ja olla. Nousta ja pukea. Syödä ja nukkua! Ja kun siinä onnistutte noin hyvin, niin nauti sinä omasta elämästäsi perheesi kanssa. Ja ole ylpeä, että teillä on justiin noin! Nyt, Sehän voi olla, että jo ensi viikolla  Joona nukkuu päiväunet 11-12 ja herää aamulla kuudelta!!!! (kääk..en toivois)

Meilläkin valahtaa päiväunet välillä tuonne 14...15...suuntaan. Sillon ollaan oltu jossain humputtelemassa tai herätty kympin tienoolla. JA jos sitä aamupalaa syödään esim 10.30..niin eihän sitä kukaan, parhaallakaaan ruokahalulla, ole jo puoleltapäivin pottuja kauhomassa!

Pranametri. Sananen valinnoista. Hm... eihän sitä toista voi kauheasti mennä auttelemaan, kun mieli hakee suuntia ja nenä haistelee tuulia ja valinnat epäröittää. Olen monesti sanonu täällä meidän showssa, että "jaa, minäpä teen nyt nuotion ja odottelen tässä, että tuo toinen jaksaa jatkaa matkaa.." Puhallan hiiliin ja kato, että pysyy varpaat lämpimänä. Raskasta se on. on on. Vaan sen sanon, että menneiden valintojen pohjallahan on aina ollut se sama ihminen, joka nyttekin pohtii! Ja matka tässä elämässä jatkuu ja jatkuu. Ja pian ollaan taas uudessa risteyksessä, väistämättä. Uudessa tienhaarassa on NIIN kovin terveellistä takoa päätä seinään, jos mietityttää. Kyllä se vastaus ja rohkeus sieltä löytyy, niinkuin aina ennenkin. Siinä on pohjaa ja itsetuntoa, että uskaltaa läväyttää auki ja olla hämillään! ...

Semmoisia mietteitä! Hyvää yötä!
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Mä kyllä aika usein kadehdin tota rouva maarisen kykyä rakastaa ihmisiä omana itsenään ja osata olla vain noin joviaali! Siis noistakin kahdesta kommenttiparista, mitä mulle ja Pranalle tossa sateli, sieltä vaan huokuu se ymmärrys ja maailmanviisaus. Ethän ota pahalla, mutta mä haluisin olla sun iässä yhtä viisas kuin sinä :)

Ja niistä rytmeistä, että eipä ne muuten haittais, jos ois ite tyytyväinen. Lähinnä kun tuo ilta menee sitten niin mahdottoman hankalaksi! Ja tosiaan, ei meillä aina lounasta syödä ennen päikkäreitä, ei kummallekaan oikeestaan maistu... yks päivä sellainen, toinen tollainen ja kolmas tällainen. Sanoo hän, joka juuri teki kristillisen tasajaon pienen poikansa kanssa eilisillan tonnikalapiirakan jämistä. Isi oli syönyt suuren osan, meille ei jäänyt kuin ihan sellainen "yhden hengen pala" jaettavaksi - ja tokihan siitä oli puolet lapselle äidin annettava :)

Josko tosta tota kahvia ja päivä käyntiin... sain eilen palautetta vielä siitä mun hehkuttamasta opparista ja siellähän on vaikka kuinka miljoona asiavirhettä. Ärsytti lähinnä sen takia, että olin koittanut ettiä niitä tietoja, joita normaalisti pyydettäisiin siltä työelämäohjaajalta. Ohjaajana oli äitiyslomasijaisuutta tekevä, joka otti "hatkat" tossa syksyn aluksi, joten mulla ei ole ollut yhtä määrättyä ohjaajaa, enkä jokaista pikkuseikkaa ole viitsinyt kysellä, vaan koittanut selvittää muualta... niin nyt tuli niistä piiiiiiiitkä litania, mutta eniten ärsyttää yksi lause "En ehdi tätä kokonaisuudessaan lukea, toivottavasti se virkaatekevä ehtii"! Siis mitä?! Mä teen niille ilmasta duunia ja vastaus on tää... joo, kiva. Jos ois joku muu, kuin itselle rakas järjestö muista syistä, niin oisin varmaan todennut vaan, että hoovee ja jatkanut elämässä eteenpäin kuulematta näistä koskaan sanaakaan. Ärsytys! Ja tämä "kohtaus" tietysti tapahtui eilen just ennen nukkumaanmenoa, ja koko yön näin painajaisia ja nukuin niskani jumiin. Äkkiä siis vaan sorvin ääreen takas, vaikka olin ajatellut palata vasta ens viikolla. Ilmeisesti olen juhlinut liian pian, että se ois niin hyvä!
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Kaipa tämän voi jo tässä vaiheessa julkistaa.. Me odotetaan! Jonkin verran on tullut jo haalittua tavaraakin suurta päivää odotellessa, jotain on jo sentään ennestäänkin, vaikka osasta on jo ehditty luopuakin. Sitten kaikki on taas niin erilaista hetken aikaa. Monelle tulee varmaan yllätyksenä tämä tieto, mutta niin sitä mielipiteet välillä muuttuu ;)

 Kyllä, tämä on nyt virallista. Me odotetaan joulua, joka on viiden viikon päästä.

(en valitettavasti voi ottaa kunniaa tästä loistavasta kavereidensäikyttelykeinosta, jonka naamakirjasta varastin ;))
 

maarinen

Sukkela juttelija
SANNANAAA!!!  Taas sä sait mun sydämen tykyttämään! tää alkaa käymään vaaralliseksi....hahahha! Ja nyt tunnustan heti alkuun, että aion täräyttää tuolla samalla idealla pari mukavaa tektiviestiä, heti kun kerkeen. Voisin jysäyttää kummitätiä oikeen kunnolla!!

Ja KIITOS Sanna edellisestä!EN toki loukkaannu, en missään nimessä! Eikä se aina tuo ikä sillain ole se painavin asia :) millä viisautta mitataan! Välillä tuntuu, että mitä enemmän näkee, sitä kädettömämäälsi tulee. Mutta siitä en halua koskaan päästä eroon, ettenkö rakastaisi ihmisiä sellaisina kuin ovat. Ja edelleen, se oma ihanan edesmennyt mummini oli mielestäni äitien ja naisten aatelia ajatuksineen ja neuvoineen. Sen ylpeyden ja tyyneyden ja rautaisen itsetunnon herkässä sielussa mielellään saavuttaisi....

_____________________

Muuten buzaako kukaan parhaillaan niitä Fruktolaksin mahantoimintaa helpottavia hedelmä kapseleita? Huvitti kun isäntä on pantannu sitä omaa pussukka läjäänsä tuolla kaaapissa. (oiiii...mikä herja näin perjantain kunniaksi naurettavaksi!!!) Niin, eilen sitten sain sen alottamaan kokeilun ja tänään aamulla se jos kyseli, että mistä niitä SAA OSTAA!!!!

_____________________________

Hm... taidan mennä loikkimaan tuonne etusivun palstoille..mitähän seillä tänään...
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Täytyy varmaan varmistaa, että Maarisella on henkivakuutusasiat kunnossa, ennenkuin laittaa lisää tollasia tykytystä aiheuttavia viestejä ;)

Mun mielestä se oli vaan niiiiiiin mainio, että oli pakko se lopulta blogiinkin kopsata! Tietääpä sitten ainakin, et ketkä sukulaisista sitä lukee ;)

Nam. Meillä on tänään tortilloja. Isi lähti just kauppaan ja mä jäin kieli pitkänä odottelemaan, slurps! Ei tullut kummityttö yökylään, kun on kipeenä, mutt amä olin ehtinyt jo ajatella niitä tortilloja viikon, joten pakko tää himo on toteuttaa! :D
 

maarinen

Sukkela juttelija
Hei!

Kummitäti ja siskoni pelästytetty tuolla odottamisella!!!! hahaa...vaan rakassiskopaskakulta tyssäsi mun ilon, se vastaa, että "eipä yllättänyt, koska moni muukin tuntuu odottavan!" Ilmeisesti juttu oli levinnyt salaman nopeasti facebookin kautta! Sisko meinaan meleen asuu siellä.. niinkuin minä viimeaikoina täällä! Mutta kummitäti oli miettinyt aamuun saakka, ennekuin tajusi, että ei kannata onnitella kuitenkaan!

Jasmine! Kiva kuulla sinusta! Mukava, että sielläkin päin maailmaa on vielä toimintaa! Ja eritoten, että te "palstalaiset" pidätte yhteyttä! KErro tytöille, eli Lauraselle ja Elegialle paljon paljon terveisiä, kun taas näette? Ja tietysti :KÄSKE niitä tulla "näyttäytymään"!

Sanna, ja liityn kai painonvartijoihin.... nythän siis taidan jo kuulua niihin painonnostajiin joilla rasva palaa vain keittiössä. Pannulla. Elikkä noista sun tortilloista tuli assosiaatio TORTTU! Joulutorttu! Niimpä nosti kaksi levyä pehmemään ja nappasin uunin päälle. Kohta saadaan täällä rasvaisia, lehteviä, luumuisia joulutorttuja päiväkahvin kera!

SUHTEELLISTA. Ukkokultani tuli viimeyönä varttia vaille kolme kotiin melkoisessa tymässä! Ja mulla naksahti. Olin siinä illanmittaan ihmetellyt, että miksi se ei vastaa mun tekstiviesteihin kuten normaalist! Sitte kymmeme yli kaks se soittaa, että "kauhee nälkä, meenkö grillille syömään, vai onko kotona mitään?" en siinä unepöpperössä tajunnu, kun vastasin rakastavasti, että voinhan MINÄ täällä kotona pari pihviä paistaa. Nousin kylpytakissa ylös possupihvejä nälkäiselle yötyöläiselle paistamaan.... JA fittan... kun pisti salamoimaan, kun tilanteen tajsusin! Meinasi mennä tappeluksi. Minä lasken pennejä maitopurkin ja kirpparin välillä ja tällä on vara lipittää baarissa olutta! Ja MINÄ en ikinä pääse  minnekään..... Toisaalta eipä sekään pääse, mutta mutta.  Jotakin parisuhdeasiaa pitäisi vissiin meidänkin keittiönpöydän ääressä setviä.

SAIRASTA. Venla oksensi aamupalpöydässä. Kaiken. Kaiken. Kaiken. Pitkin pöytää. Paitaa. Housuja. Ja lammikollisen lattialle! Posket punoittaa ja räkä valuu nokasta. Vähän käytiin keinumassa pihalla je raukka tuli niin uupuneeksi, että halusi vaan nopeasti nukkumaan. Nyt nukkuu tuolla kolmatta tuntia. Villahousut ja villasukat jalassa. Eli vajaa viikko sen antibiootin loppumisesta. Täähän kielii juuri sitä, että lääke ei ole tehonnut! Ja minä sanon, että very very paska!

HUOMENA oli tarkoitus sännätä naapurikirkolle kuuntelemaan Venlan ensimmäistä oikeaa konserttia. PikkuKakkosen Siina ja Taikaradio olis siellä Seurakuntakeskuksessa. Lapset ilmaiseksi ja aikuiset vitosen. Rahkeet juuri riittäisi, mutta jos täällä nyt ollaan kipeänä, niin kyllä harmittaa. Ehkä se ei sitä itse enää muistaisi, vaikka viikolla ollaan puhuttu, että SUNNUNTAINA muumi-päivänä on KONSERTTI! Jätetäänkö huomisen muumit katsomatta?!?!? Eka kerta täällä, kun tuntuu pahalle, että toinen pettyy! Nyt pitäisi äidin taas kasvaa metrin verran aikuisemmaksi ja kestää! Vaan kun toinen on niiiiiin pinei vielä. Ei sen kuuluisi pettyä.... KYSYMYS KAIKILLE: onko kellään tullu vastaan tämmösiä pettymys asioita?

.. ja nyt alan vaalimaan rakasta kadonnutta vyötäröäni ja laitan HERKULLISET JOULUTORTUT uuniin. Tsingeli tsingeli joululaulut hiljaa soimaan..... Illalla lisää!
 

Moon

Sukkela juttelija
Aika melkoinen toi odotusjuttu!  Pakko oli munkin sillä ihmisiä järkyttää :D

Joulutorttua mmmmm :)  Mullakin jo taikinalevyt ja luumumössö odottaa paistamista.  Pitäis vaan tarkistaa että onko siinä taikinassa maidon ainesosia.  Toivottavasti ei, joulutortut kuuluu jouluun melkein vielä enemmän kuin kinkku!  Ja kun suklaatakaan en nyt saa syödä.  Täytyy tehdä sitten taikina itse jos noissa valmistaikinoissa jotain on (en nyt jaksa kattoa kun odotan herääkö vauva yöunilta vai ei).

Meillä muuten rytmit menee niin että lapsia aletaan seittemältä valmistelemaan iltapuuhiin.  Tyttöä siis lähden seiskalta nukuttamaan ja poika käy puurolle isänsä kanssa.  Nyt on just iltapottailu ääntelevän traktorikirjan kanssa saateltu loppuun ja karvapää lähtee pian sänkyynsä.  Paitsi että tuolla se taas vilisti tuulispäänä nauraen "Pakoon!"
Tänään saatiin nukkua "ennätyspitkään" kun koko perhe heräsi vasta 7.30!  Yleensä siis toi poika herättää aikasemmin, vauva on enemmän aamu-uninen (niin kuin äitinsäkin OLISI).  Vastineeksi poika sitten ottaa yleensä kolmen tunnin päiväunet.

Ikävältä kuulostaa Venlan oksentelut.  Meillä tuo oksentelu on tullut kuumeen kylkiäiseksi nykyään.  Siis pojalla.  Syö silloin kuin lintu ja jos menee yksikään ylimääräinen lusikallinen niin kaikki tulee ulos.  Liekö sekin sitten niitä neurologisia oireita, muutenkin siis saa epileptisiä oireita sairastaessaan.  Toivotaan että helpottaisi sen risaleikkauksen myötä.

Noista uhmailuista vielä.  Ei ole sattunut kerran tai pari vaan vähän useamminkin kun ollaan huudettu ja itketty kilpaa...  Pitäis saada se oma pinna venymään vähän paremmin.  Useimmiten onnistuu iteltä fiksu lähestymistapa uhmailuihin mutta ei tosiaan aina.  Ja siitä en ole lainkaan ylpeä...  Vaan ei me äidit mitään ihmenaisia tosiaan olla.  Pitäis muistaa olla armollinen myös itelleen.

Aah, ollu jotenkin tosi kiva viikko.  Ollaan nyt ruvettu porukalla ulkoilemaan, siis koko perhe, iltaisin.  Muutenkin nyt vietetty semmosta laatuaikaa.  Kummasti helpottanu kun on tuo tyttönen saatu nukahtamaan paremmin ilman tuntien hytkyttelyesityksiä, jaksaa itse kukin panostaa perhe-elämään.
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
MOI! (koska Maarit sanoi taas Hei! ;))

Jasmine, voi miten iloisen ihana ylläri! Täytyy kyllä tunnustaa, että sen verran pitkä tauko sulla oli, että nimimerkki ei sanonut mitään ensin... Mutta Väinön muistan kyllä! :) Kivaa, tervetuloa takaisin! Niin siis tulithan sä takas? Nyt tää toimii kyllä!

Ja sitä Elegiaa ja Laurasta saapi myös houkutella takasin! Kaakkoissuomen osastoa koolle tännekin! Kerrassaan ihanaa, että teillä on niistä alun haparoivista treffeistä syntynyt noin kultainen ystävyys! :)

Heheheeh, vai vakuutuksen lisäks painonvartijoiden jäsenmaksutkin pitää Maariselle kohta sponssia. MUTTA nyt tais kyllä rouvan mieli tehdä ihan omia tepposiaan! Siis et mitenkään voi vedota siihen, että tortillat ja tortut assisiois!
Ja jos sitä joulutorttuja paistelemaan kuitenkin, niin suosittelen äärimmäisen lämpimästi sitä omena-vaniljamarmelaadia sinne. Se on ihan supernam! Ja sopii muuten vaaleen glögin kanssa ;)

Jouluruoista (öh, köh...) tuli sitten mieleen, että muistanko Moon ihan väärin, vai onko jollain tyyliin Brunbergilla ihan maidotontakin suklaata? Tai joku Ruohonjuuri tms. vois myydä myös...
Tai josko löytäisit netistä vinkkejä, että miten saisit soijamaidosta tehtyä ite? Vai voitkohan sä sitäkään käyttää?
Kovin köyhät vinkit nyt tarjolla...

Ja tuosta hämeen äijänkörmystä... en ihmettele, että Maarinen sua sieppas! Mä oisin kans saattanut parit valitut sanat latailla! Tokihan se isikin joskus tarvii vähän nollausta, mutta eikös asiasta nyt ois pitänyt etukäteen ees jutella ja sopia? Ja jos budjetista oikeesti kiristää, niin etsiä sellainen halvemman mallinen vaihtoehto! Toivottavasti se äitikin sieltä pääsee rentoutumaan!

Venlalle paranemisia, voihan yrjöt sentäs! Mun on hankala tohon pettymysasiaan mitään sanoa, koska Joonalle ei voi lupailla etukäteen yhtään mitään... tasan siitä sekunnista kun sanoo "Mennään ylihuomenna uimaan" niin se juoksee hakemaan uikkarin vessasta ja kengät eteisestä... Ei auta, vaikka koittais selittää, että ei, ei me nyt mennä, vaan myöhemmin!


Mut josko Venla kuitenkin ymmärtäis, kun äiti kertoo, että kipeänä ei voi lähteä ja keksitään jotain erikoiskivaa kotosalla? Vaikka vaniljajädeä kipeälle olkkarin lattialle katetulla brunssilla! Ja nalleille ja nukeille tietty myös!
Itse todennäköisesti siis en muistuttais koko jutusta, mutta omaa omaatuntoani lahjoakseni ehkä järkkäisin kotosalla jotain pientä kivaa :)

Loppukadeetiksi tuo Moonin viisaus äidin jaksamisesta ja armollisuudesta itselleen, se ansaitsee hurjat aplodit ja nyökyttelyt! Just noinhan se on - vaan tosiaan, millähän sen aina arjessa jaksais muistaa :)

Nyt hyvää yötä! (ehkä ;))
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Noniin, enhän mä mihinkään nukkumaan malttanut! Blogeihin seikkailemaan ja Maarisen käsitöitä ihastelemaan. Mä niin tykkään noista nukkekodin jutuista, ja pitkäsäärisistä villasukista! Ihania!

Ja sitten tuli mieleen, että kun meillä se mökki siellä hämeessä on, niin aamusella näytti valvontakameran kuva, että lunta oli jo... (itse en katsonut, appiukko raportoi) Että jokos sitä lunta siellä muualla Suomessa on?
 

maarinen

Sukkela juttelija
Huomenta....
Piti tulla pikaseen huikkaamaan...meillä sitten se räkätauti tuli takaisn. ISOSANA ISOASANA!

JA MUISTUTUS KAIKILLE LIBEROVAIPPOJA käyttäville!

Pistekauppa sulkeutuu, kun lapsi täyttää kaksivuotta! ..ja jos jollakulla on ylimääräisiä koodeja, eikä halua niitä käyttää niin MULLE SAA yksityisenä niitä lähetellä...... Puuttuis ehkä 300 pistettä!
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
No mitä ihmettä!! Aiemmin toi liberokerhon pistejuttu aivan takuusatasaatananvarmasti päätty ku lapsi oli 1.5v! Sen takia mä "tuhlasin" pikapikaa kaikki ne meidän kesään mennessä kertyneet pisteet! AAAARGH!!
No eipä sen puoleen, vaihdettiin sitten pamperseihin, että eipä niitä ois kertynytkään... höh. Mut saisinpa siirrettyä nuo mulle roikkumaan jääneet pisteet sulle, siellä niitä joutilaana roikkuu 190 pistettä... :(

Paranemisia nuhanenuiselle neidolle! Höh, miten se nyt teille jo uusiks tuli!

Meillä oli pitkästä aikaa koko perheen kävelyreissu ruuan päälle, olipa kivaa! Ja olipa hyvää ruokaakin, kun tein eilisistä tortillajämistä uunivuoan! Sinne vaan kerroksittain niitä lettusia ja pannulla pikaseen kuullotetut kasvikset, juustoa ja salsaa ja ruokakermaa vähän päälle. Nam! Maistui koko köörille!
 

Moon

Sukkela juttelija
Mä voisin kanssa vannoa että aikasemmin Libero-kerhon "parasta ennen " oli tosiaan se 1,5 vuotta!  Mekin siihen kerhoon nimittäin kuulutaan vaikka ei kertiksiä käytetäkään kuin satunnaisesti öisin.  Kyllä sieltä viellä keväällä tuli niitä sähköposteja joissa muistuteltiin siitä lähestyvästä takarajasta.  Tosin just tais tulla kyllä jotain viestiä jossa kehotettiin pisteitä käyttämään???  Kai siellä on sitten ne säännöt muuttuneet...

Meillä tapahtui tänä aamuna ihme kun nukuttiin KAHEKSAAN!  Ei oo tottakaan!  Ite kyllä heräsin jo seittemältä kun vauva ähisi sängyssään mutta en toki noussut ennen kuin pojan huoneesta kävi käsky.  Toivottavasti tää aikataulu jäis päälle, en jäis yhtään kaipaamaan niitä 5.30 herätyksiä.

Kuuluuko teidän lasten parhaisiin kavereihin muuten mitään spesiaalilelua?  Meillä poika on kyllä erottamaton pupunsa kanssa.  Pupu istuuu potalla, ruokapöydässä, nukkuu vieressä ja välillä sitä peitellään omaan sänkyynsä, sen hampaat pestään ja sen tassulla käydään painamassa nappuloita jne.  Liikuttavaa seurattavaa kun poika pupuaan hoitaa.

Eilen lähettiin ettimään päivänvalolla uusia ulkoilureittejä ja niitä jopa löydettiinkin.  Sitten mentiin tohon meidän taloa vastapäätä olevalle VPK:lle leikkimään, siitä löytyy pikkuinen leikkipaikka.  Yllätykseksi siellä olikin joku myyjäistapahtuma ja olipa siellä ponikin kärryineen.  Käytiin sitten pojan kanssa ajelulla ponin rattaissa.  Ajelu oli lyhyt kuten pienen kanssa sopiikin olla mutta siitä huolimatta melkein koko matkan kuului "pois, pois, pois" ja kun sitten ajelu oli ohi ois pitäny päästä "kyytiin, kyytiin, kyytiin".  Tää antoi pientä viitettä siitä että en ehkä uhraa vielä kolikoita niihin ostoskeskusten liikkuviin härveleihin jossa saa hetken eurolla matkustaa.  Ei taitas vielä riittää pojalla maltti semmosessa istumiseen.

Nyt vois ruveta vähän siistimään itteään, jos lähtis piipahtamaan Sellossa jahka toi tyllerökin herää.
 

maarinen

Sukkela juttelija
Hei vaan, hei!

Mulla kanssa oli semmoinen käsitys, että Liberon pistekauppa sulkeutui sillo1,5v. Eilen jotenkin vahingossa klikkasin tosta panelista itteni sinne sisään ja huomasin, että 2v. olikin siellä raja!?!?
Joten muistin, että mulla oli vielä muutama koodi kaapin kätkössä kesästä jäänyt ja lykkäsein nen sinne "koneeseen". ... Keväällä olin kiireessä tilannu sen pupu-teepaidan edellisillä pisteillä.
JA nythän nuita Liberoja ei oo ees ostettu aikoihin, niinkuin ei juuri muitakaan. Pamperssi paketti tuolla nököttää puolillaan. Pidän Venlalla vaippaa enää lähinnä öisin ja kauppareissuilla.... plääh!

LEMPILELU. Meillä myös pupu! Eikä mikätahansa pupu, vaan justiin tää VAUN littee vaaleensininen unipupu. Olen kirppareilta ostellut lisää samoja otuksia jemmaan..että olis aina joku pupu tallessa. Tai tilalla, kun yks on pesussa. Nyt vaan ne KAIKKI kolme pupua raahataan jokapaikkaan. JOKAPAIKKAAN. Paitsi sillon yhtenä iltana, kun tuo viskoi ne vihoissaan pitkin nurkkia ja rähisi, että PUPUT EI KIINNOSTA! Tänä aamun juuri salaa livautin yhden pitkäkorvan lakanpyykin joukossa bioluvil-kylpyyn. Oli se senverran hajukas ja harmaakasvoinen...ja yksi silmäinen.... Lähempää nuuhkaistuna YÖK!

... SIISITYTYMISESTÄ kun Moon kirjoitit! Mun mielikuvitus lähti lentoon... Että mitä ihmettä me naiset oikeen yön aikana touhutaan, kun aamulla pitää "siistiytyä"? Miehet ne vaan vetää paidan pään yli ja lähtee töihin?

PETTYMYKSESTÄ selvittiin sillä, että lapselle ei puhuttu mitään. JA oikeen kuin mietin, niin minuhan se pettymys oli. Olisi ollut NIIN kiva katsoa Venlan ekaa "konserttia" ja sitä riemua, jonka kuvittelin hänen kokevan.... Äidit äidit äidit. (siis täällä olisi ollut se Pikkukakkosen ilmeikäs maanantai täti taikaradio-orkesterinsa kanssa..) emoticon



..... Tällä viikolla pitäisi vissiin koittaa pesasta huushollin ikkunat sisältä päin. Eilen huokmasin kynttilälyhtyjä ripustellessa, että kauheeta lääryä joka ikisessa ikkunalasissa. Että, jos ensi sunnutaina on eka adventti, niiin pitäähän sen lasin kiiltää... Muuten saa kaikenmoiset joulusiivoukset olla. Muistan lapsuudesta, kun äiti ja mummu pesi aina kaikki seinätkin talosta. Ei kai enää missään päin tämmöstä?
 
Top