Miksi se mielestäsi sorsii synnyttäviä äitejä? Sama pakkaus se on nimestä riippumatta, ja ihan samalla tavalla sen pakkauksen saa kuin ennenkin. Koetko olevasi huonompi äiti, jos saat eri nimisen paketin kuin ennen, vai miten se sinua sorsii?
Marraskuun mietteitä
- Ketjun aloittaja ellami
- Aloituspäivämäärä
En koe, mutta koen nimenomaan hienona perinteenä että Suomessa on jo vuodesta 1938 jaettu äideille äitiyspakkausta. Siitä perinteestä haluan pitää kiinni. Itse ensisynnyttäjänä (kuten 95% ensisynnyttäjistä) otin pakkauksen ja koin pakkauksen saamisen hienona osana äidiksi tulemista. Tätä en haluaisi viedä äideiltä pois vain sen takia että nykyään halutaan tasapäistää asioita.
Tämä siis vaan oma mielipiteeni. En ala asiasta enempää vääntää.
Minäkin arvostan äitiyspakkauksen nimeä sellaisenaan nimenomaan pakkauksen historian vuoksi.
Ja henk. koht. uskon, että tämänkin nimipohdiskelun sijaan aika/raha voitaisiin käyttää isompiinkin asioihin kuin nimeen, johon valtaosa on tyytyväinen. :)
Ja henk. koht. uskon, että tämänkin nimipohdiskelun sijaan aika/raha voitaisiin käyttää isompiinkin asioihin kuin nimeen, johon valtaosa on tyytyväinen. :)
Minusta nimellä ei ole mitään tekemistä pakkauksen historian kanssa, ja pakkauksen sisältökin on muuttunut vuosien varrella. Ihmiskunta menee eteenpäin, tarpeet muuttuvat, ja on hyvä, että tämäkin seuraa aikaansa. Asiat, jotka eivät seuraa aikaansa, kuolevat pois, ja onneksi näin ei ole käymässä tälle pakkaukselle, koska selvästi osataan seurata aikaa. :)
Ja jos uusi nimi jotakuta ahdistaa, voi pakkauksen jättää sitten tilaamattakin, ei sitä ole pakko ottaa.
Minusta äidiksi tuleminen on niin paljon isompaa ja hienompaa kuin jonkin tietyn nimisen tavarapaketin saaminen Kelalta, että tuntuu vähän loukkaavalta edes puhua näistä samassa lausessa. Tavaranhimo ja arvonimien kerääminen on ehkä niin kaukana äitiydestä kuin mikään voi olla.
Ja jos uusi nimi jotakuta ahdistaa, voi pakkauksen jättää sitten tilaamattakin, ei sitä ole pakko ottaa.
Minusta äidiksi tuleminen on niin paljon isompaa ja hienompaa kuin jonkin tietyn nimisen tavarapaketin saaminen Kelalta, että tuntuu vähän loukkaavalta edes puhua näistä samassa lausessa. Tavaranhimo ja arvonimien kerääminen on ehkä niin kaukana äitiydestä kuin mikään voi olla.
Muokattu viimeksi:
Miten olis rakkauspakkaus, eiks olis aika söpö nimi 
eikä muuten sorsisi ketään :)
eikä muuten sorsisi ketään :)
Pienet on ongelmat.
Jos nyt mennään epäkohtiin niin mielestäni Suomessa on lainsäädäntö pahasti pielessä koska isä ei voi jäädä vastasyntyneen lapsen kanssa kotiin tai saada "äitiyspakkausta". Minusta myös toisella vanhemmalla pitäisi olla oikeus jäädä kotiin. Isille se on mahdollista vasta kun lapsi on 2-3 kk vanha. Äidin palautuminen esimerkiksi toimistyökuntoon normaalin synnytyksen jälkeen ei vie kuin kaksi viikkoa.
Ei varmaankaan kovin moni perhe käyttäisi oikeutta jos sellainen olisi, mutta mielestäni se on suuri epäkohta että se ei ole tällä hetkellä edes mahdollista niille jotka näin haluaisivat toimia.
Ei varmaankaan kovin moni perhe käyttäisi oikeutta jos sellainen olisi, mutta mielestäni se on suuri epäkohta että se ei ole tällä hetkellä edes mahdollista niille jotka näin haluaisivat toimia.
Tuo on kyllä paha epäkohta, enkä edes tiennyt asian olevan noin! Toivottavasti korjataan pian!
Tai siis toki voi jäädä, mutta mitään tukea ei saa koska ensimmäiset kolme kuukautta ovat äitiyspäivärahaa, jota voi saada vain äiti. Vasta sen jälkeen tuki muuttuu vanhempainrahaksi jota voi saada kumpitahansa vanhemmista. En itseasiassa ole tutustunut mitä laki sanoo siitä että täytyykö työnantajan antaa isälle palkatonta vapaata jos isä haluaisi hoitaa vastasyntynyttä kotona äidin sijasta ensimmäiset kuukaudet. Mutta taloudellisesti se ei ainakaan kannata.
Mutta voishan isä käyttää isyysvapaansa tuona aikana, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
Viikkoja on 11. Ja samaa mieltä tuosta kun ei voi vielä tietää tai olla varma mistään, varsinkin näitten parin viime päivän aikana. Mulla nimittäin tuli eilen verta, ensin yhdesti vessassa käydessä ja illan mittaa jonkun verran lisää. Alamahaa kivisti mutta ei kovin voimakkaasti. Kävin päivystyksessäkin, siellä tarkistettiin kohdunsuu, koska jos se olisi auki niin on tullut keskenmeno. Kiinni se oli mutta saattaa silti olla km, tai tulossa, "aika näyttää", sanoi lääkäri. Yön aikana oli enää ihan pientä vuotoa, ja mahakipu on loppunut. Oma tunne on tämän päivän aikana ollut sitten kaikesta huolimatta enemmän sellainen että kaikki voi olla ihan hyvinkin. Onneksi tiistaina on ultra! Kyllähän sinne menee varmasti niin että yrittää olla varautunut kaikenlaisiin uutisiin.
En mä kyllä ois esikoisen syntymän jälkeen ollut "toimistotyökunnossa" kahden viikon kuluttua synnytyksestä ja mulla kuitenkin oli hyvin sujunut synnytys.
Mitenköhän tuo menee tapauksissa, joissa äiti esim. menehtyy synnytyksessä, voiko isä silloin jäädä kotiin ja saada jotain tukea?
kadonnut
Näppärä viestien naputtelija
Kyllä mä väitän, et aika harva äiti pystyy töihin palautumaan kahden viikon kuluttua synnytyksestä. Eiköhän toi äitiysloma 3kk oo ajateltu just nimenomaa synnyttäneen terveyden kannalta. Hormonit heittelee häränpyllyä ja elimistössä tapahtuu hurjasti saatikka sit tunnepuolella, kun vauvan kanssa kaikki on ihmeellistä ja saattaa olla rankkaakin valvomisineen ym.
Itse en siis tosiaankaan koe tätä epäkohtana, vaan hyvänä asiana. Synnytyksen jälkeen on hyvä antaa elimistön toipua edes hetken
Itse en siis tosiaankaan koe tätä epäkohtana, vaan hyvänä asiana. Synnytyksen jälkeen on hyvä antaa elimistön toipua edes hetken
Minä koin olevani palautunut fyysisesti ennalleni jo muutaman päivän kuluttua synnytyksestä. Synnäriltä kotiin tullessa pystyi hyvin istumaan ilman mitään kipuja. Ainoa mikä sotki tilannetta, oli imetyksen yrittäminen, mutta jos olisin ollut fiksu ja tajunnut lopettaa yrityksen heti alkuun kun jo vahvasti näkyi, ettei mitään mahdollisuuksia ole, olisin epäilemättä ollut ihan parissa viikossa taas hyvin levännyt ja työkunnossa.
Eipä tuota elimistön palautumistahtia hirveästi pysty ennustamaan, vaikka haluaisikin. Minä olin satavarma, että olisin puolikuollut ainakin kuukauden, kuten moni kaveri on ollut synnytyksen jälkeen. Yksi kaveri ei pystynyt kolmeen viikkoon tekemään juuri muuta kuin makaamaan sängyssä ja käymään vessassa (seiniä pitkin kävellen) ja muut sitten hoitivat lapsen ja tekivät hänelle ruokaa. Hänelle sanottiinkin sairaalassa, ettei hän olisi päässyt vielä kotiin, ellei kotona olisi ollut apua kaiken aikaa, koska hän ei olisi pärjännyt lapsen kanssa kahdestaan. Koskaan ei tiedä etukäteen.
Eipä tuota elimistön palautumistahtia hirveästi pysty ennustamaan, vaikka haluaisikin. Minä olin satavarma, että olisin puolikuollut ainakin kuukauden, kuten moni kaveri on ollut synnytyksen jälkeen. Yksi kaveri ei pystynyt kolmeen viikkoon tekemään juuri muuta kuin makaamaan sängyssä ja käymään vessassa (seiniä pitkin kävellen) ja muut sitten hoitivat lapsen ja tekivät hänelle ruokaa. Hänelle sanottiinkin sairaalassa, ettei hän olisi päässyt vielä kotiin, ellei kotona olisi ollut apua kaiken aikaa, koska hän ei olisi pärjännyt lapsen kanssa kahdestaan. Koskaan ei tiedä etukäteen.
vastavirrassa
Asioista perillä oleva
En olisi kyllä minäkään kyennyt istumaan 8h toimistossa 2 vkoa synnytyksestä vaikka kuinka oli normaali synnytys. Itse asiassa koen ettei mun elimistö ole nytkään samanlainen kuin ennen synnytystä. Mutta se onkin aivan normaalia, kyllähän raskaus ja synnytys muuttaa kehoa.
Tuo on kyllä tietyllä tavalla epäkohta, että äidin pitää olla kotona ensimmäiset 2-3kk. Se on varmastikin enemmänkin sitä, että koko ”äitiyslomaa” on Suomessa pidetty hienona asiana joka ei kaikkialla muualla maailmassa ole edes mahdollista tuoreille äideille. Vielä ei ehkä ole oltu edes valmiita avaamaan silmiä sille että äiti ei haluaisikaan olla kotona vauvan kanssa. Onhan se hieman tabu varmastikin, moni saattaa kummeksua jos joku ei äitinä haluakaan jäädä kotiin.
Tuo on kyllä tietyllä tavalla epäkohta, että äidin pitää olla kotona ensimmäiset 2-3kk. Se on varmastikin enemmänkin sitä, että koko ”äitiyslomaa” on Suomessa pidetty hienona asiana joka ei kaikkialla muualla maailmassa ole edes mahdollista tuoreille äideille. Vielä ei ehkä ole oltu edes valmiita avaamaan silmiä sille että äiti ei haluaisikaan olla kotona vauvan kanssa. Onhan se hieman tabu varmastikin, moni saattaa kummeksua jos joku ei äitinä haluakaan jäädä kotiin.
Muokattu viimeksi:
Jokainen palautuu yksilöllisesti ja itse olen palautunut hyvin nopeasti. Miksi halusin nostaa tämän esiin on se että mielestäni isällä/toisella vanhemmalla tulisi olla samat oikeudet ja perheen pitäisi saada itse tehdä päätökset miten lapsi hoidetaan. Toki Suomi on täynnä muitakin yhtä epätasa-arvoisia lakeja.
Jos äiti sairastuu niin isä on oikeutettu äitiysrahaan omavastuuajan (9 päivää) jälkeen.
Jos äiti sairastuu niin isä on oikeutettu äitiysrahaan omavastuuajan (9 päivää) jälkeen.
Täällä Saksassa äidit ovat työskentelykiellossa 8 viikkoa synnytyksen jälkeen (12 viikkoa monikko- tai keskossynnytyksen jälkeen). Kuusi viikkoa ennen laskettua aikaa alkaa suoja-aika, jolloin äiti voi käydä töissä, jos erikseen niin haluaa, mutta työntantaja ei voi siihen pakottaa. Mutta tuo synnytyksen jälkeinen kielto on ihan riippumaton äidin tahdosta. Minusta on oikein hyvä, että äideille annetaan aikaa toipua synnytyksestä, eikä kukaan voi esim. painostaa äitiä luopumaan siitä ajasta. Isä voi pitää isyyslomaa vaikka heti syntymän jälkeen, jos haluaa, mutta se ei liity tuohon suoja-aikaan mitenkään.
vastavirrassa
Asioista perillä oleva
Jadine kovin kohtuulliselta kuulostaa tuo Saksan ratkaisu asiaan, ei ainakaan revitä turhan aikaisin töihinkään.
Itse aloin tekemään joitakin sunnuntaivuoroja esikoisen ollessa 7-8kk ikäinen. Vähän lisää rahaa ja olihan sitä työyhteisöäkin jo vähän kaivannut. Teki hyvää olla muutakin kuin äiti.
Itse aloin tekemään joitakin sunnuntaivuoroja esikoisen ollessa 7-8kk ikäinen. Vähän lisää rahaa ja olihan sitä työyhteisöäkin jo vähän kaivannut. Teki hyvää olla muutakin kuin äiti.