Oon ottanut alkuviikon todella kevyesti, vähän yskää, tuntuu että kivuttomia harkkareita on tiheään ja muutenkin vaan laiska olo. Jotenkin vaan ei oo saanu ittestään oikeen mitään irti, ja takaraivossa hakkaa saamattomuuden vuoksi tekemättömät työtkin. Muutama hassu päivä enää töitä, ja sen jälkeen ei ole pakko, ellen halua. Tosin nyt kun en tällä viikolla sitten ole töitä juuri tehny, niin voi olla että joutuu kyllä ainakin yhden päivän tekemään vielä lomalle jäännin jälkeenkin.
Ja alkaa mieleen tulla just se pelko että entä jos tää vaavi haluaakin syntyä ennemmin kuin myöhemmin, ja oonkin joulun sairaalassa. Tai jos olo on sellainen, että en pääsekään jouluksi reissuun, ja jään tänne etelään enkä pääse suvun keskelle. Ihana kaveri kyllä jo aiemmin sano, että voin tulla heille olemaan jouluksi, ja miehensäkin tänään sano, että tuu sitten sinne, jollen reissuun pääse. Sitä kun on aina ollut perheen kanssa joulun, niin jotenkin sitä sinne edelleen haluaisi aina vaan. Kai sitä nyt yhden joulun on vaikka ihan yksin ja nauttii rauhasta, mutta kun yleensä on sitä hälinää ja hyörinää ympärillä niin tuntuu etukäteen ajatellen oudolta olla itsekseen. pitäisköhän pyytää joululahjaksi teleportti, jotta voi siirtää itsensä tarvittaessa muualle =), jollei siis enää pitkän matkan ajot autolla onnistu.