Marraskuun keskustelut.

Mä koin suomettumisen :D Kirjoittelen tuonne esittelyyn vähän kun joudan... Ja koitan hypätä muutoin mukaan. Paljon jo juttuja täällä.

Lyhyesti plussasin tänään, ensimmäinen syntynyt syyskuussa 2015.
 
Mulle iski eilen kauhea ahdistus, että kaikki ei oo/ei tule menemään hyvin ja että tää menee kesken.. se meni ohi, mutta vaivaa taas.. tais olla virhe lukea keskenmenokeskusteluja.. toivottavasti tää on vaan panikointia, eikä mikään oikea aavistus :sad001

Hey tääl kanssa samalla fiiliksellä tänään, mutta eikös se niin mennyt että raskaana kunnes toisin todistetaan :wink
 
Mulla oli kotidoppleri edellisissä raskauksissa ja ihan hyvänä koin sen. Mut hankkiuduin eroon siitä, kun en ollu ihan varma tuleeko sille enää tarvetta. Vois nyt hankkia ehkä uudestaan...
 
Mullakin on tullu pahoinvointi mukaan. Jes!!! :D :D jospa se ois hyvä merkki! Mä oon syöny suklaata aina päivittäin, mutta tällä viikolla en oo pystyny syömään kertaakaan kun tekee vaan mieli suolasta.

Mulla menee aivan laidasta laitaan nää fiilikset, mutta mulla on vahva tunne että tää raskaus on normaali. Mutta sitten välillä tulee se ahdistava ajatus, joka ottaa vallan. Hassua kun sitä aiemmin ajatteli, että kun se plussa pärähtää testiin niin siitä alkaa niin onnellinen aika ja vauvan odotus, on kyllä ollu kaikkea muuta :D

Tsemppiä ja jaksamisia meille kaikille!
 
Aikamoista vuoristorataa on fiilikset täälläkin. Enimmäkseen oon ihan rauhallinen, mutta sitten joku (esim. oireeton päivä) saakin yhtäkkiä ihan varpailleen. Pääsispä äkkiä niille viikoille, että liikkeet tuntuu... Mulla tuntui viimeisimmässä pidemmälle menneessä raskaudessa liikkeet jo rv 13+.

Pallo, mä kävin yksityisellä tsekkaamassa hcg:n alkuraskaudessa. Yksi mittaus ei kai sinänsä hirveästi kerro, vaan enemmänkin se, että tuplaantuu tietyssä ajassa. Pitää siis ottaa kahdesti, että oikeasti saa jotain infoa. Mulla koe maksoi 50 euroa per kerta.

Mulla ei ole doppleria mutta olen miettinyt sellaisen hankkimista. Onko jotain merkkejä mitä suosittelette tai ette suosittele?
 
Hitsi täällä ollaan oltu iha paniikissa sen enterorokon takia, kun pojan päikkyryhmässä on sitä. Ja tiistain jälkeen poika on ollut kotona, ettei sairastuta ja nyt pelottaa, kun siinä on nii pitkä itämisaika, että jos se onki jo.. Pojalla flunssaoireita yskää ja aivastelua ja mulla eilisestä päätä koskenut.. En vaa v*ttu haluu sitä varsinkin aiheuttaa keskenmenoja... Kun on kuitenki kaks km takana.. Ja mitä oon lukenu nii se on iha helvetti yks tauti..
 
Ei hyvää päivää...
Kyllä päivä alkoi ihan mukavasti, kun nousin ylös oli rakas puolisoni keittänyt kahvit valmiiksi ja sain yhden tilatun kortin tehtyä.

Ajattelin sitten että kun on yöllä tullut tuota lunta että käyn putsaamassa auton ja tekemässä vähän lumitöitä. Noh lyhyeksi jäi se kun tuo lumi on ihan pirun raskasta suojalunta, joten tein vain ihan must paikat.... Nooooh kun tulin sisään ja ajattelin valmistautua äitillä visiteeraamaan niin huomasin että mamma oli sitten laittanut housut väärinpäin jalkaan, aattelin että onpa oudon tuntuista tämä kangas ja siinä sitten huomasin että ei ihme kun on vuoripuoli ulkona.... Meni siinä sitten ripsarit pitkin poskia kun nauroin itselleni ihan hervottomasti. Onneksi en ehtinyt pihaa kauemmaksi lähteä. Voi olla että kaupassa ois porukka vähän kattonut et tuolla eukolla ei kaikki inkkarit veneessä... Pistetään raskauden piikkiin.:laughing025

Että hauskaa lauantaipäivää kaikille!!!
 
Verano, et oo ainoa jolla ei tällä hetkellä ole kaikki inkkarit veneessä! :grin Mä jätin eilen illalla kotiin tullessa avaimet ulko-oveen. Onneksi päätin vielä lähteä myöhäiselle iltakävelylle ysin pintaan, ja lähteissä avaimia etsiskellessä tajusin kurkata myös pihalle. Asutaan pientalossa ja avaimenperä on sen verran näkyvä, että olis kyllä ollu varsinainen tervetulotoivotus kutsumattomille vieraille...
 
Ihania höttöilyjä :D Edelleen niin tutun kuuloisia...

Hyvä Punski että oireet lisääntyy! Ei sillä et olis mukava voida pahoin, mutta parempi sekin kun pelätä ettei kaikki ole hyvin.

Jospa Pilvilinna teillä olis ihan normiflunssaa eikä ilmaantuis mitään rakkuloita...

Mä olen menossa hiihtämään! Yllätin itsenikin :D Katsotaan illalla oonko elävien kirjoissa.
 
Mielialan vaihtelut ovat käyneet tutuiksi. Yhdessä hetkessä kaikki kaatuu päälle, tai sitten alkaa itkettään vain siitä ajatuksesta, että välillä itkettää. Ihan järjetöntä. :confused:

Tänään kävimme mummolassa, missä ihan yhtäkkiä äitini kysyi esikoiselta, että eikö pikkuinen pikkusisko olisikin kiva. Olin ihan ihmeissäni, mutta vitsailin jotain pikkuveljestä, joka kiskoisi letistä. Se on taas äiti varmaan mennyt enneunia näkemään. :rolleyes:
 
Mulle kans sano mummoni jonka kanssa en tahdo olla oikein väleissä niin sano, että ettekö meinaa hälle tehdä kaveria? Meinas pojuamme. Eipä kukaa virkannut mitää, kun keskenmenoista tietää mun puolessa vaa porukat... Enkä aio kertoa plussasta koskaan mummolle.. On meinaan tosi ilkeä tapaus.
 
Onpas harmi tuollainen mummo :sad001

Meidänkin mummo vois jotain tommosta sanoo mut ymmärtämättömyyttään ei ilkeyttään
 
Ei kai hän nyt ilkeyttään sitä kysyny. Kai. Mut lähinnä, että kyseli millon tehdään niin mun mielestä ei kenenkään pitäis keltään kysyä millon lapsia lisää tai ylipäätään, kun joskus ne asiat on sellasia, että.. Olisin nimittäin jos en ois ollu plussannu viel tuolloin niin oisin todennäköisesti purskahtanut itkuun, mutta kun tiesin taas odottavani nii mulla sisällä sisimmässä oli vähän semmonen "lällislää olo", mutta samalla kyl vähä kirpas ja meinasin sanookin, että onha täs yritetty, että kesken mennyt vaa kaikki tähän asti.. Mutta tiiän, että se nauttisi jos tietäs, että mulla on menny kesken niin en suo hälle ja muille sitä iloa. Meillä vähän sairas tää suku.. Onneksi ollaan porukoiden kaa oltu viimeiset kaksi vuotta eristyksissä tästä porukast
 
Voi Pilvilinna :Heartbigred:Heartbigred:Heartbigred Ei tosiaan onneks tarvi olla tommosten ihmisten kans missään tekemisissä, vaik kuinka ois biologisesti jotain.. Ei keltään saa kysellä tollasii ikinä, edes muka leikillään tms.
 
Voi Pilvilinna! :sad001

En tiedä, miksi äitini keksi heittää ilmoille jotain tuollaista juuri nyt. Esikoinen on kuitenkin jo kohta 7, eikä me olla mitään sanottu, että toista haluttaisiin. Äiti on se, joka on vastannut sukulaisten kyselyihin, että aiotaanko me vielä enempää hankkia lapsia. Aina se on selittänyt jotain puolipyöreää mun jatkuvista kivuista. Mutta äitihän se on. Äidit ehkä vain tietävät?
 
Voi ei Pilvilinna, ihan kamalaa! Komppaan todellakin Miukua, sen kun jätät tuollaiset ihmiset taakse ja täytät elämäsi sellaisilla ihmisillä, jotka tukee sua ja on sulle hyviä.

Oon kyllä hämmästynyt siitä, miten paljon ihmisillä riittää juttuja siitä, kun niiltä on tökerösti kyselty tosi henkilökohtaisia asioita lapsien saantiin liittyen. Ehkä oon säästynyt niiltä, kun olen vielä "nuori" (aka alle 30v). Yritän aktiivisesti elää sillä tavalla, etten kysele toisilta henkilökohtaisuuksia, tai puhu raskaudesta, vaikka maha olisi jo tosi iso. On ihmisen oma asia kertoa jostain niin isosta ja omasta. Huh. Olisipa ihmisillä vähän enemmän rajoja näiden juttujen kanssa!

Voimia kaikille :Heartred

t. puolikuolleena koko päivän sängyssä maannut Quenamama
 
Ei se ymmärtämättömyyskään tietenkään oikeuta mitään.
 
Pikkasen tuohon asiaan liittyen (kaukaa haettu?) mutta kaveri sain lapsen tuossa alkuviikosta ja nyt tuolla somessa sitten hehkuttaa että se että on äiti on paras asia maailmassa. No joo ihan kiva että on kivaa ja silleen, mutta itse kun olemme tätä ihmettä 8v odottaneet niin tuommoiset hehkutukset on aina olleet kuin puukkoa joku rinnassa vääntäisi. Sanoin miehelle että aatella jos nyt istuisin sohvalla pimppi vuotaen niin vähän (eikä niin vähänkään) olisi taas masentanut.

No onneksi nyt kuitenkin ollaan raskaana. Illalla siinä mies silitteli mun mahaa ( siis tuota turvonnutta pömpötintä) ja yht`äkkiä tokas vaan että voi kun olisi jo kesä. Meinattiin että ei puhuta kellekään muille kun lähiperheelle, mutta oli eilen serkulleen sanonut, sanoi että ei voinut pitää suurta suutaan kiinni. :singing:
 
Takaisin
Top