Marraskuun keskustelut.

Tänää oli jännä, kun kirjoitin tosta kaverista niin eikös mies samaan aikaan ollut kaupassa nähnyt sitä :D Oli valahtanut kalpeaksi ja ei ollu tuntevinaa. :D En oo siis mitenkään sanonu, että ei olla väleissä enää tms, vaan selitellyt että kiirettä ym, kun kerran kyseli, että voitas nähdä :D Nauratti kyl kun kuulin.. Niin tyypillistä sitä. :D
 
Noi kyl on sellaisia nuo kaverit mä silloin viikko sitten pähkäilin et kertoisiko naapurille, mutta en o vieläkään sille mitään "ilmotellu" mua rupes yhteen väliin ottaapäähän kun se joka kerta kun nähtiin valitti vaan et ois niin pal helpompaa kun olisi yksin ei kukaan sotkis jne, sillä 2 lasta. Tiesi kyllä meidän tilanteen ja että hoidoissa oltiin ja ettei onnistunut. En ole nyt muutenkaan ottanut siihen yhteyttä, kun alkoi olla että vain minä olin se joka otti aina yhteyttä ja kyseli kuulumisia.

Asiasta toiseen, vähän vatsa kramppaillut, oikeastaan siis vain toinen puoli, kun sohvalla vaihdoin asentoa aikasemmin, ja nyt äsken kun nousin ylös. Onhan meinaa ilkeä tunne kun ei saa sitä heti laukeamaan. Yritän täs olla kuitenkin levollisin mielin. Mies kyllä heti huolissaan huutelee että mikä, mikä nyt on kun voivottelen...
 
Onpa ikävä lukea inhottavista "kavereista" ja mitä olette joutuneet kokemaan :sad001

Hyviä ajatuksia ja sinänsä kiva kuulla miten olette kokeneet erilaiset tilanteet. Meillä ei ole tiedossa että joku ystävistämme kärsisi lapsettomuudesta (tai jos näin on niin eivät ainakaan avoimesti siitä ole puhuneet) joten ei välttämättä osaa "varoa" sitten kun kertoo vauvauutiset. Hyvä kuitenkin pitää mielessä että kaikki eivät välttämättä osaa olla iloisia meidän puolesta eikä ainakaan itse loukkaantua jos reaktiot eivät ole toivottuja.
 
Mun tuttavapiiri on koostunut jostakin syystä lähinnä sellaisista naisista, jotka eivät halua lapsia. Olen se outolintu, jota ei kiinnosta ura ja matkailu.

Oon katsellut vähän valmiiksi äitiysvaatteita, mitä olisi missäkin tarjolla. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, turvotus on sellaisissa mitoissa parin viikon kuluttua, että istuvimmat vaatteet voikin jättää kaappiin. Mä oon yrittänyt etsiä mun vanhoja äitiysvaatteita, mutta voi olla, että ne ovat jo lentäneet kierrätykseen... Löytääköhän mammavaatteita helposti kirppikseltä? Mä en ole tullut katselleeksi.
 
Meil on ainakin uffilla äitiysvaateosasto ja yhen tunikan ostin eurolla yheltä kirpparilta. Tietty lastenvaatekirppiksillä on joilkain myös erikseen osasto äitiysvaatteille. Mä oon jotenki ihan täynnä näitä raita-musta-valko-tummansininen vaatteita mitä joka puolella on. Oon säästäny jotain edelliseltä mutta nyt myös hankkinu käytettynä netistä ja missä ny vastaan on tullu. En maksa kymppejä maksavia vaatteita, kotihoidontuella ei mässätä... :D
 
Lady bug: Mie oon kans ainut jolla lapsi. Paitsi tää edellä mainittu ex-kaiffari. Täällä kaikkia kiinnostaa yhden illan jutut ja viikonloppu baareilu. Itsekin tuli ennen poikaa käytyä miehen kanssa toki viihteellä. Mut ite oon ollu se outolintu joka halus vakituisen suhteen heti, joten en ikinä lähteny seurustelemaan suinpäin ja ekan miehen kaa sitä yhä ollaa yhdessä. En oo ikinä perustanut etsiä seuraa baareista. Joten ajatusmaailmaltani oon erilainen kuin kaveri porukkani joka otti ison kolauksen, kun ilmoitin odottavani. Sinällään harmi, kun jutut meni kuitenkin arvomaailmasta huolimatta yksiin ja hauskaa oli.

Tosin vaikka tää ei oo mikään pieni kaupunki niin ei oo kyllä ikinä täällä foorumilla "tavannut" kuin yhden joka on samasta kaupungista kuin mie. Joten mietityttää, että onks täällä oikeesti niin paljon kuppi kuntia vai oonko ainut joka käyttää nettiä :laughing002
 
Mietinkin jos kävisin Uffilla! Kiva jos siellä on erikseen äitiysosasto. Siellä on ainakin helppoa löytää etsimänsä ja käydä sovittamassakin. En uskalla oikein netistä ostaa, kun jos ei sitten sovikaan mun päälle. En mäkään viitsi kalliita vaatteita ostaa, kun en mä niitä aio käyttää enää yhdeksää kuukauttakaan! :joyful:

Pilvilinna, ne hauskanpitäjät kokivat sut varmaan riskinä. Jos tekee ihan minkälaisen elämänmuutoksen vain ja vieläpä omasta halustaan, se voi olla "kavereille" iso pala. Kaveri joutuu miettimään samalla omankin elämän läpi, eikä kukaan halua huomata, että omassa elämässä on jotain vikaa. Mutta harmi, kun menetit ystävät. Toivottavasti löydät uusia, vaikka lasten kautta samassa elämäntilanteessa olevia.

Mä asun pienessä kylässä, mutta olen onnistunut muutamaan toiseen äitiin tutustumaan. Muutimme tänne esikoisen ollessa vauva. Jotenkin en enää osaa ihan ystävystyä kuitenkaan. Ehkä se oli lapsena ja vielä nuorena helpompaa. Mä olen aika hiljainen. Mulla on sosiaalisten tilanteiden pelko, koska olin lapsena koulukiusattu. Kaikki sosiaalisuus väsyttää mua ja vetäydyn mielelläni omiin oloihini.
 
Heippa! Lueskelin eilen ketjua läpi ja heitänpä tänne nyt omat moikkailuni. Tein positiivisen testin viikko sitten nyt olen laskujen mukaan raskaana 5+2. Ihana ja odottavainen fiilis, vaikka takaraivossa onkin tieto siitä, että mitä vaan voi vielä sattua. Aikamoista rulettia koko homma, mutta niinhän se on meillä kaikilla.

Perjantaina olisi työpaikan pikkujoulut toisella paikkakunnalla (jäädään sinne yöksi) ja juhlat ovat aina todella kosteat. Ikinä en ole lasiin sylkenyt joten pientä paniikkia pukkaa, miten saan illan "juomiset" feikattua. Vielä en haluaisi kertoa näin isolle ja kuitenkin etäiselle porukalle, kun vasta alkumetreillä ollaan. Onko muilla antaa hyviä vinkkejä? :)
 
Lady bug: muaki on kiusattu melkein koko ikä. Enemmän tietysti peruskoulussa, mutta töissäkin jotkut. Itse oon alkuun ujo, mutta siitä sitten niin oon aika höpöttelijä. En oo oikeestaan ikinä ollut ilman kaveria paitsi pojan odotus ajasta asti.

Amis/lukio aikaa oli helpoin kyllä tutustua ihmisiin. Täällä kun menee johki perhe kahvilaan tms niin ihmiset käy niissäkin kavereiden kanssa, että tosi hankala löytää tuttua jonka kanssa näkis silloin tällöin,kun mennään kaverin kaa noihin eikä kovin moni oo uusia suhteita luomassa.. Oon jotenki luovuttanut. Ehkä sitten jos joskus töihi pääsee taas nii saa niitä työkamuja taas.
 
Tuntuu kyllä että mitä vanhemmaks tulee niin sitä hankalampi on uusia ihmissuhteita muodostaa. Olis niin hienoa kun olis semmoine ns sydänystävä. On mullakin paljon kavereita ja semmosiaki kenelle voin asioista puhua ja on mukavaa ja näin, mut kaikilla niillä on silti se oma ns sydänystävä. Kaikki on varattuja jo :D en tiedä hiffasko kukaan nyt mitä ajan takaa mutta anyway. Nuorempana oli niitä parhaita kavereita mut kaikki kosahti yläasteenjälkeen, jokanen kaveri käänsi sillon selkänsä ja alko heittää urakalla paskaa niskaan, olin sillon uskomattoman maassa enkä voinu ku itkeä. Sen kans oon niin moneen kertaan huomannut ettei naisiin voi luottaa, niiltä on aina eniten tullu puukkoa selkään, ollaan me kamalia. :D sen episodin jälkeen kyllä mun kaveripiiriäni täytty suurimmaks osalta miehistä.

Tänne meen pikku käpykylään muutti pariskunta toisesta reilusti isommasta kaupungista ja tutustuttiin heihin koirapuistossa. Tosi mukavia ihmisiä ja jutellaan ja watsappaillaan ja näin ja olis tosi hienoa olla ns lähempiki kaveri, mut en sit tiedä. Rupee ny pyytää toisia mihinkään jos ne ei ajattelekkaa samalla tavalla :D
 
Viajante sanoi:
Heippa! Lueskelin eilen ketjua läpi ja heitänpä tänne nyt omat moikkailuni. Tein positiivisen testin viikko sitten nyt olen laskujen mukaan raskaana 5+2. Ihana ja odottavainen fiilis, vaikka takaraivossa onkin tieto siitä, että mitä vaan voi vielä sattua. Aikamoista rulettia koko homma, mutta niinhän se on meillä kaikilla.

Perjantaina olisi työpaikan pikkujoulut toisella paikkakunnalla (jäädään sinne yöksi) ja juhlat ovat aina todella kosteat. Ikinä en ole lasiin sylkenyt joten pientä paniikkia pukkaa, miten saan illan "juomiset" feikattua. Vielä en haluaisi kertoa näin isolle ja kuitenkin etäiselle porukalle, kun vasta alkumetreillä ollaan. Onko muilla antaa hyviä vinkkejä? :)
Click to expand...

Tervetuloa! Miten olis antibioottikuuri selitykseksi? :D
 
Viajante, mä olin ekassa raskaudessani saman tilanteen edessä, eli isot iltajuhlat, joissa istuttiin pöydissä ja oli todella iso riski jäädä kiinni raskaudesta. Tein sitten niin, että hörppäsin vähän viiniä sekä punaviinilasista että valkoviinilasista. Kun olin ne ekat kulaukset ottanut, sen jälkeen ketään ei oikeastaan hirveästi kiinnostanut, tyhjeneekö ne lasit vai ei. Ja sitten kun päästiin pöydistä pois, kuljin aina lasi kädessä, olin hörppävinäni siitä, ja jätin sopivan tilaisuuden tullen jonnekin pöydälle lojumaan. Kukaan ei huomannut.

Samassa raskaudessa oltiin miehen kanssa viettämässä railakasta uutta vuotta meidän lähimmän kaveriporukan kanssa. Jollakin käsittämättömällä tavalla onnistuttiin tekemään niin, että mies joi muiden huomaamatta aina munkin lasin tyhjäksi. Voitte vaan kuvitella, että toinen meistä oli aika päreessä loppuillasta. :grin
 
Pilvikirsikan antibioottiehdotus on hyvä. Flagyl ja Trikozol on antibiootteja, jotka voi aiheuttaa antabusreaktion, eli ei voi ottaa pisaraakaan niiden kanssa. Niitä käytetään mm. emätin- ja kohtutulehdusten hoitoon, ja niihin viittaamalla varmaan vaientaa viimeisetkin kyselyt. :grin
 
Olihan kiva lenkki kipakassa pakkassäässä. Meinasin ensin et autolla päräytän asioille, mutta onneksi lähdinkin kävellen, voittajafiilis.
Tuli vaan kotiinpäin tullessa mieleen että joo pissillä oon ravannut, vähän käyny oksullakin, mutta nro 2 hätä ei ole ollut koko aamuna... Vaan kyllä se tuo kävely taisi jotain pistää liikkeelle, voiko ihminen olla kakkoshädästä näin iloinen.

Nyt kun tässä alkaa pikkuhiljaa sulamaan, niin sehän on sitten päikkyjen aika, voi hyvillä mielin mennä vähän pötköttelee kun on "urheillut" tänään.:happy093
 
friddel sanoi:
Tuntuu kyllä että mitä vanhemmaks tulee niin sitä hankalampi on uusia ihmissuhteita muodostaa. Olis niin hienoa kun olis semmoine ns sydänystävä. On mullakin paljon kavereita ja semmosiaki kenelle voin asioista puhua ja on mukavaa ja näin, mut kaikilla niillä on silti se oma ns sydänystävä. Kaikki on varattuja jo :D en tiedä hiffasko kukaan nyt mitä ajan takaa mutta anyway. Nuorempana oli niitä parhaita kavereita mut kaikki kosahti yläasteenjälkeen, jokanen kaveri käänsi sillon selkänsä ja alko heittää urakalla paskaa niskaan, olin sillon uskomattoman maassa enkä voinu ku itkeä. Sen kans oon niin moneen kertaan huomannut ettei naisiin voi luottaa, niiltä on aina eniten tullu puukkoa selkään, ollaan me kamalia. :D sen episodin jälkeen kyllä mun kaveripiiriäni täytty suurimmaks osalta miehistä.

Tänne meen pikku käpykylään muutti pariskunta toisesta reilusti isommasta kaupungista ja tutustuttiin heihin koirapuistossa. Tosi mukavia ihmisiä ja jutellaan ja watsappaillaan ja näin ja olis tosi hienoa olla ns lähempiki kaveri, mut en sit tiedä. Rupee ny pyytää toisia mihinkään jos ne ei ajattelekkaa samalla tavalla :D
Click to expand...


Mä hiffasin ton pointin. Mulla kans ne tutut kaverit joita näkee.. No kerran kolmeen kuukauteen niin niillä on se the kaveri. :D

Mies puolisia on sitten enempi. Niitäkään ei tuu hirveesti nähtyä. Yks muutti vuosia sit hesaan ja sit ns. Ex jonka kaa ei varsinaisesti oltu yhdessä, se oli sellasta ujoa sontaa :D niin se muutti yhtee yhen naikkosen kaa ja seki asuu jkyläs eli kaukana enkä muutenkaan oo viitsinyt mitää sille laitella, kun oma elämä oli yhtä keskenmenoa vuoden alusta syksyyn asti. Ja yks on pojan kummi. Sitä tulee nähtyä välillä useammin.

Yks naispuolinen on säilynyt amis ajoilta, mutta tää on ikuinen kreisibailaaja niin sillä ne mun entinen kaveri porukka on sit enempi SE oma porukka mihin itsekin kuuluin.

Noh.. Elämä ottaa ja antaa :)
 
Kiitos vinkeistä! :gen014 Kallistun varmaan siihen valejuomiseen, kun olen niin huono valehtelemaan yhtään mistään! :woot:
 
Mä just onnistuin hämäämään noilla alkoholittomilla juomilla viime viikonlopun pikkujouluissa. Meillä onneksi oli sellainen tilaisuus, että sai tuoda omat juomat. Parin viikon päästä olisi taas pikkujoulu ruokaravintolassa, nyt vähän hankalampi tilanne. Työkaverin raskaus paljastui juuri tuollaisessa tilanteessa, kun hän otti ruokajuomat alkoholittomana. Kaikki arvasi heti, koska hän on aina ollut kova juomaan. Itse taas en nyt niinkään juo, joten saattaa olla ettei kukaan epäile mitään.
 
Mä en usko että oikeestaan kukaan huomaa jos ei juo. Hengaa just tulleen lasi kädessä ja kun ihmiset vähän humaltui niin ei kukaan tajua mitä muut tekee.
 
Viajante mulla oli pari viikkoa sitten sama homma ja join alkoholittomia drinkkejä/oluita/siidereitä eikä kukaan huomannu mitään! Ei siitä mojitosta päälle päin näy onko siinä viinaa :D toki en mä jaksanu niin kovin montaa juoda, mutta ei kukaan silti tajunnu että olin ollu selvinpäin :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top