Maaliskuun pulinat

Onnea annel uuteen kotiin :)
Me kans etsitty ok-taloa mutta ei ole sopivaa löytynyt, miehen sisko on pian myymässä taloaan kun muuttavat toiselle paikkakunnalle ja appela olisi tarjolla ilmeisesti kans koska anoppi ja appiukolla alkaa ikää sen verran että 3kerroksinen talo ja iso markki on heille liikaa hoidettavaksi. saas nähdä mihin päädytään ja ehditäänkö ennen vauvan syntymää .

Varovasti sitten muuttolaatikoiden ym. kanssa muuttavat :)
 
Mä olen nähnyt AIVAN KAUHEAN pervoja unia. Vaikken ole mikään siveyden sipuli niin aamuisin meinaa jopa omat korvat punottaa. Pornofilmin kuvauksissa ja ryhmäorgioissa on tullut oltua, muun muassa. Yksityiskohtiin en viitsi mennä, mutta sanonpa vaan, etten tiennyt että niin pervoja juttuja voi alitajunta keksiä. Muutenkin käyn välillä vähän kierroksilla "niiden hommien" suhteen. Mikä on musta niin hassua, kun ottaa huomioon, että paksunahan tässä ollaan, mitä sitä nyt enää...emoticon Enää en tosin enää niin pahasti kuin alkuraskaudessa. Silloin tuntui, että ei ole mitään muuta mielessä! Mieskin kummasteli, ei tosin tainnut pahakseen pistää...
 
Saigon;annel: Mun piti jo aikoja sitten kommentoida, että kun näköjään on ihan samat viikot ja päivät...Sitä on sitten valittu hyvä hetki peittojen heilutteluun teilläkin! emoticon  (Tää oli ihan pakko laittaa kun huomasin, että tonne on tullut uusia hymiöitä...hyi kauhee...:D )emoticon

Pitäisi vaan pakkailla kamoja muuttoa varten, täytyy ottaa varovasti. Justiinsa luin, että odotusajan klassisia virheitä (liikaa kuormitusta odottavalle) ovat muutto uuteen kotiin tai talon rakentaminen. Haha, no on meitä täällä näköjään muitakin. 

Psst!!Hei näin vain meidän kesken, olen ajatellut itsekseen että onko tää nyt maailman paras ajankohta muuttoon / talon ostoon emoticon 
 
 

Muuttavat mammat ottaa sitten iisisti ! ;)  JÖÖJÖÖ emoticon emoticon .

Mä olen selvitellyt asioita ex:ni kanssa öisin, niin en sängyssä kylläkään...
 
No hupsista annel! :D Ollaanpa hyvinkin oltu samoissa puuhissa samoihin aikoihin. ;) Semmonen pikku korjaus vaan, että mun esikoinen on poitsu. :)

Ja aikas villejä unia näkyy täälläkin... ;)
 
Hei!
Onko joku lukenut vau.fi-sivuston uutisen "Villitys: Raskaustestin tulos videolle ja verkkoon"? Uutiseen on liitetty myös yksi video, jossa melkein vuoden lasta yrittänyt pari on tekemässä raskaustestiä: ja mikä hysteerinen reaktio plussasta syntyykään.
Hieman samanlainen hysteria itselläkin syntyi raskaustestin tuloksesta ja olihan se todella emotionaalinen tilanne. Näin jälkeen päin katsottuna ajattelen, että plussakin on vasta alkua. Itse pelkäsin etenkin ensimmäisellä kolmanneksella keskenmenoa. Raskauden edetessä on tullut yhä varmempi olo siitä, että lapsi tulee syntymään lasketun ajan tienoilla. Ja toisaalta nyt ollaan saavutettu sellainen etappi, että jos vauva syntyy ennen aikojaan, niin hänellä on hyvät mahdollisuudet selvitä, kun kaikki mahdolliset apukeinot otetaan käyttöön hänen hoidossaan. Lisäksi tunnen jo joka päivä (tai ainakin melkein joka päivä) vauvan potkut, mikä myös rauhoittaa minua. Rauhallinen poitsu tuntuu vatsassani kellivän, mutta ilmoittelee kuitenkin olemassa olostaan aina silloin tällöin. Ja vatsa kasvaa. :)
Onko plussatestit teillä muillakin vielä elävänä muistissa? Tekeekö muisto vieläkin teidät tunteikkaaksi? Kiva muistella näin jo taaksepäinkin raskausajan kokemuksia. :)
 
Moi!

Onko kellään muulla ilmennyt rakenneultrassa vähäinen lapsiveden määrä?
Itse kävin viime pe ekassa rakenneultrassa (nyt menossa rv 21+1) ja sanoi että lapsiveden määrä vähän alhainen AFI 6. Normaalisti netin mukaan 8-25 ja lääkäri sanoi 4-25 että mihin sitä nyt uskoa...mutta silti tuli lähete ensi viikon keskiviikolle kontrolli käyntii lapsiveden määrän tarkkailuun sekä selkärangan mitan ottaa kun pe pyöri vauva siihen tahtiin mahassa ja oli kippurassa ettei sitä kunnolla saanut otettua. Sisäelimet olivat täysin kunnossa jne., päätä sanoi vähän pieneksi mutta niin on meillä vahemmillakin :P 
Jäi vain kummasti takaraivoon pelottelemaan tuo "vähäinen lapsivesi" vaikka lääkäri sanoi että ei syytä huoleen....mutta niin ne aina melkein sanoo...:/
 
Noi riettaat unet on täälläkin "ongelmana" :D Nään myös usein unta ihmisistä keitä en ole nähnyt moniin vuosiin. Usein myös unissani arvoittelen että kuka on lapseni isä, vaikka se on kyllä hyvinkin tiedossa, eikä tämän ihmisen isyydestä ole mitään epäilystäkään :D

Minulla hyvin myös muistissa toi plussaaminen. Vaikka silloin jo yritettiin vauvaa niin ei minulla ollut aavistustakaan että olisin raskaana. Kuhan vaan tein testin kun kuukautisia ei kuulunut, mutta en pitänyt sitä kummallisena koska minulla on todella epäsäännöllinen kierto. Itkuhan siinä tuli, ilosta kylläkin :)

Preppyg: Uskoisin myös että jos olisi syytä huoleen niin kyllä siitä olisi sanottu :) Kannattaa todella yrittää vaan ottaa rauhallisesti ja olla stressaamatta. Ja juuh, se on paljon helpommin sanottu kun tehty..
 
Täälläkin on kummalliset unet tulleet jokaöiseksi "iloksi". Lähinnä ollaan oltu toimintaelokuva linjalla. Viime yönä taistelin jättimäistä käärmettä vastaan. Ehkä alitajunta kerää sitä äidin leijonan puolustusraivoa vauvaa kohtaavia uhkia vastaan tai jotain... emoticon
Muistan kanssa plussauksen oikein hyvin. Oltin matkalla ennen sitä ja matkalla aavistelin jo jotain kun väsytti niin pirusti koko ajan. Siellä tuli myös kiinnitysvuotoa ja luulin, että kuukautiset alkaa mutta kun ei sitten oikein alkanutkaan niin päätin tehdä testin heti kotona. Plussahan sieltä tuli. Ilo oli todella suuri ja vuorotellen itkin ja nauroin. Sitten soitin äkkiä miehelle joka myös kyynelehti kovasti. Toinen testi piti kuitenkin tehdä varmuuden vuoksi heti perään ettei vaan ollut väärä tulos. Sitten vaan soitto neuvolaan ja tuntui niin ihanalta sanoa ääneen, että hei olen raskaana ja pitäisi varmaan tulla käymään.
Harjoitussuppareita tulee välillä varsinkin kun rasittaa itseään. Vähän pelottaa, että tajuaako sitä sitten oikeasti ottaa tarpeeksi rennosti ettei rehki liikaa. Olen vähän toiminnan ihminen ja todella huono odottamaan apua jos saan päähäni esimerkiksi siirtää huonekaluja tms. raskasta. Nyt pitää ihan tosissaan keskittyä ettei rehki liikaa. Kävelyllä käyn koirien kanssa muutaman tunnin päivässä ja sekin näyttää työpäivän jälkeen olevan vähän liikaa jo. Täytyy jarrutella. Selkä on myös aika kipeä jo. Meinasin ostaa jumppapallon joskos se auttaisi alaselkään. Vähän on notkoselkää niin ongelmia oli odotettavissa kyllä. Aika positiivista että tulivat näinkin myöhään vasta.
Tsemppiä kaikille!
 
preppyg: mulla oli myös lapsiveden määrä vähän alakanttiin, 8 paikkeilla. Mutta koska on kuitenkin sallituissa rajoissa, en asiaa oo paljoa sitten pohtinut enempää.. Huomenna olisi sitten uusi ultra, jossa otetaan mitat uudelleen, ja tsekataan ne reisiluut, ja lapsivesi.. Jännittää...

 
Tsemppiä Katskutti huomiselle. Ja preppyg teille kanssa, kun uusi ultraus on. :)

Täällä on ollut ihan tyhmä päivä, kaikki on harmittanut ja kiukuttanut ja itkettänyt. Aaaaaargh! Noh, nää on näitä ihan asiaan kuuluvia raskauden "pieniä iloja"...
 
si87: plussauksesta;
esikoisen aikana olin tehnyt jo ainakin valehtelematta 20 testiä ja joka ikinen kerta vastaus oli negatiivinen ! Aina pettymystä pettymyksen perään... No vuoden jälkeen me lopetettiin yrittäminen ja unohdettiin koko asia. Viikonloput meni aika hyvin kavereiden kanssa baarissa ja matkustellessa. Mieheni kulki reissuhommissa ja oli aina viikot pois kotoa; niin me sitte päätettiin, että hommataan tuo rotikka, että on mullakin tekemistä; saan kouluttaa ja opettaa koiraa. No koitti perjantai ja mulla alkoi työharjoittelu 09.00 aamulla ja mulla oli sellanen tunne, että voisin testin tehä psitkästä aikaa, ihan huvin vuoksi; mulla ei ollu mitään tietoa kierrosta ei muustakaan, olin jo heittäny kaikki hanskat nurkkaan !  No menin nopiaa apteekin kautta aamulla työharjottelupaikalle ja  menin ohi mennen testin tekemään ennen tupakille menoa. Testiin tulikin heti kaksi viivaa! Mun poskia alkoi punottaa; koitin vatsaani, ihmettelin ja kyynelkin pääsi. Ilosta ja pelosta. Olin ihan omissa maailmoissa. Laitoin miehelleni viestin: "susta tulee isä" ja sehän soitti mulle samantien; ja kuulin sen äänestä onnen ja ilon ! Vielä en kertonut mitään työharjottelu paikalla ja olin kun ennenkin vaan, joka väli menin laukulle ja katoin testiä muttta aina vaan oli kaksi viivaa.... Esikoisen aikana tein yhteensä 6 testiä, ennen kun mä oikeesti uskoin, että oon raskaana....
No tämän pikkukakkosen kohdalla me oltiin suunniteltu, että kun esikoista meni niiin kauan tehdessä, että saa tulla jos on tullakseen. Ja kun mulle  sanottiin, että on vaikea saada lapsia, että saa varautua, ettei toista tulekkaa... No ajateltiin, että heti perään ennemmin kun ei koskaan. Me ei siis yritetty millään tapaa muttei ehkäisyäkään ollut. No sitten me varattiin thaimaan matka, lähtö olisi ollut elokuun toinen päivä.  Silloin puhutttiin miehen kanssa, että nyt varaan ajan gynelle, että otan varmuudeksi kuitenkin kierukan siihen saakka, että matka on ohi. Ja tultiin vähä jo siihen tulokseenkin, että meille riittää yksi lapsi; annamme hänelle kaiken - tyyliin.  No sitte menkkoja ei kuulu, oli muutenkin ollut ihmeelliset synnytyksen jälkeen, joten en mä ressannu, päätin vaan, että haen testin ja teen sen ennenkun soitan sinne gynelle. Sanoin miehelleni, että käyn kaupassa nopeaa; en kertonut, että haen testiä... No tulin kotiin ja menin testin heti tekemään. Ja sama juttu taas heti kaksi viivaa. Mä ajattelin ensin, että ei vittu ! Miksi? Mulla meinas itku tulla, mutta sain pidäteltyä. Tulin vessasta ja löin testin mieheni käteen ja kysyin, että mitä tehdää? Mies oli ihan hölmönä, kattoi testiä KAUAN ja luki paperista, että kaksi viivaa tarkoittaa positiivinen.... mies sitten innostui  ja oli riemuissaa, kertoi heti Turo-Eemilillekin  ;D
Mutta mun oli pakko mennä tupakille ja miettimään asiaa.... Halusin ja en halunnut toista.... tuli  pakokauhu... mietin kaikkia asioista laidasta laitaan; mietin jopa hetken aborttia. SItten ajattelin, että mitä ihmettä; me oltiin jätetty ehkäisy pois ja oltiin periaatteella saa tulla jos tulee; ja mitä jos ei saada koskaan enään toista jos nyt meen tekemään abortin.... mitäs jos tämä onkin se tyttö jota toivoin ? 
Alku hämmennyksen jälkeen, en voisi onnellisempi olla !  Pian meillä on kaksi maailman ihaninta lasta <3 Ja Prinsessa on enemmän kun tervetullut meidän perheeseemme. 
 
Onko muut käynyt muiden kuukausien ryhmissä lukemassa synnytysjuttuja? Mä taidan olla jo koukussa niihin... Itku tulee joka kerta emoticon  Varmaan sitten kun omalla kohdalla on SE hetki niin itken vauvan kanssa kilpaa kun näen pienokaisen.Itken jo kun katson muiden vauvoja niin mitä sitten kun se on oma vauva, jota on kantanut masussaan?
 
Täälläkin nuo kummalliset unet on kyllä tuttuja .. Joka yö tapahtuu jotakin jännää, kiva niitä kertoa sitten miehelle aamulla aamupalapöydässä ,ne tuntuu jotenkin niin todellisilta unilta ja aamulla on ihan pihalla kun herää  emoticon  Mieskin kehunut jotta huomaa kyllä kun yöllä pyörin,sätkin yms. sängyssä ettei se meinaa saada nukuttua välillä ollenkaa ku pelkää et lähen johonki seikkailemaan unissani tai tipun sängystä :D
 
Mulle syntyi 19. päivä serkku poika mitoin 2700g ja 47cm ja Turo-Eemil sai tänään serkku pojan mitoin 3700g ja 52cm. Molemmissa mä itkin ja viime yönä en edes saanu nukuttua kun koko ajan päivystin puhelinta  että koska meidän kummipoika syntyy! (mieheni siskon lapsi /Turo-Eemilin serkku) Olin niiin hengessä mukana, että unissankin synnytin sen kanssa. emoticon
 
Meillä kanssa todettiin ultrassa viimeksi, että lapsivettä on liian vähän. Nyt odotellaan äitiyspoliklinikalle pääsyä. Sinne tuli juurikin aika kuun lopulle, eli ei kauaa tarvitse yksikseen pähkäillä asioita. Neuvolassa sanottiin heti että älä ainakaan mee lukemaan netin kauhutarinoita siitä mitä se voi tarkottaa enkä kyllä oo lukenutkaan.
Täällä muutenkin ollut meno niin hurjaa ettei oo paljoa kirjottelemassa kerennyt käymään. Sairaslomalla nyt sinne heinäkuulle asti ja ambulanssia on jouduttu tilailemaan sappikohtauksien takia. Neuvolassa vähän pelkäävät että liian kova kipu käynnistää synnytyksen vielä joku kerta ja nyt jokainen päivä on eteenpäin mitä vauva matkassa pysyy. Tulihan tässä jo istuttua yksi päivä synnärillä kun tk:n lääkäri luuli että synnytys oli alkanut, mutta onneksi ei.
 

noniin, nyt on takana päivä Taysin uusintaultrassa, oli kyllä jännittävää ja tuskallista, kun sielläkin joutui odottamaan parisen tuntia ennen kuin pääsi tutkimuksiin. Loppujen lopuksi, kaikki on hyvin pikkuisella, mitat ovat vähän jäljessä, ei pelkästään reidet, vaan ihan muuten vaan. Mikä tarkoittaa kuulemma sitä, että hän vain sattuu olemaan vähän pieni.  

Lääkärin mielestä mikään ei ollut huolestuttavaa, eikä nähnyt tarpeelllisena lapsivesinäytten ottoakaan. Oli kyllä hyvin huojentava käynti.. :)

 
Katskutti kiva kuulla, että kaikki hyvin. :)

Nappuliini jaksamisia ja hyviä vointeja sinne, kertoilehan säkin sitten lisäkuulumisia ultrauksen jälkeen. :)
 
Aivan ihania uutisia katskutti! Suuri taakka tippui harteiltanne.  <3

Täälä eletään päivä kerralla. Jokaisesta päivästä oon onnellinen.
Prinsessa potkii k-o-k-o-a-j-a-n ! Kauhean rauhaton leidi; ja hankala jo masussa, ei meinasi malttaa sielä pysyä; mitä se onkaan teini- iässä? eikai.... ;D

Oon saanu nyt hillittyä karkin syöntiäni! Ja siitä oon ylpeä. Vauva ei kasva liian suureksi ja en mä niitä ylimäräisiö kilojakaan halua kuumina hellepäivinä kantaa....
Tänään ostin neljät mammahpusut ja kaksi imetyspaitaa.
Samoin ostin esikoiselle taas vaatteita ja välikausi haalarin ja löysin ja uskalsin ostaa prinsessallekin yhdet potkarit. [:

Turo-Eemilin vaatteita menin läpi ja taas tuli niin paljon poika vauvan vaatteita jotka menee myyntiin; miksi vauvat kasvaa niin nopeasti? Missä on mun pieni vauva joka syntyi heinäkuussa? Haikeeeta. :D Vaikkakin tämä ikä on NIIIIIN mainio!  En vaihtaisi sekunttiakaaan. 

Aaaaa, niin kun mainittin tuosta, että oon karkin syöntini saanu kuriin, niin nyt vedän porkkanoita niin ku jänis! Ei tee tiukkaakaaan vetää kilon pussi illassa !
 
Takaisin
Top