Maaliskuun pulinat
- Ketjun aloittaja Saigon
- Aloituspäivämäärä
Kun nyt kerran pääsin hyvään vauhtiin tässä aiheiden aloittamisessa!Jigglypuff
Jostain jotain jo tietävä
Tänään pamahti täälläkin vihdoin puoliväli täyteen :-)
Ja rakenneultraa odotellessa myös, torstaina olis sen ihanuuden aika.
Hyvää maaliskuuta kaikille!
Ja rakenneultraa odotellessa myös, torstaina olis sen ihanuuden aika.
Hyvää maaliskuuta kaikille!
Jenni90
Asioista perillä oleva
Hyvää maaliskuun esimmäistä päivää mammat !
Lääkärin käyntin on nyt takana; Tärkein asia: Vauvalla oli kaikki hyvin ! Vauva on vielä korkealla masussa, luojan kiitos. Paineen tunnetta ei osaanut lääkäri selittää, sanoi vain, että kaikki raskaudet kun erilaisia... Huono uutinen oli, että kohdunkaula oli lyhentynyt sentin ! Mutta on silti vielä 2cm, ettei nyt mitään hätää ole. Supistuksia ei vain saisi enään tulla...
Viime yönä heräsin taas puoli yhdeltä kovaan supistukseen; mutta kesti vain hetken ja ei ole sen jälkeen onneksi taas tullut. Nyt todellakin otan levon kantilta loppu ajan ! Lääkäri ei ultrannut eikä kuunnellut sydänääniä vauvalta; mutta illalla liikkeitä tunsin, joten kaikki hyvin. Ja ensviikollahan mulla on neuvola ja rakenneultra.
Lääkärin käyntin on nyt takana; Tärkein asia: Vauvalla oli kaikki hyvin ! Vauva on vielä korkealla masussa, luojan kiitos. Paineen tunnetta ei osaanut lääkäri selittää, sanoi vain, että kaikki raskaudet kun erilaisia... Huono uutinen oli, että kohdunkaula oli lyhentynyt sentin ! Mutta on silti vielä 2cm, ettei nyt mitään hätää ole. Supistuksia ei vain saisi enään tulla...
Viime yönä heräsin taas puoli yhdeltä kovaan supistukseen; mutta kesti vain hetken ja ei ole sen jälkeen onneksi taas tullut. Nyt todellakin otan levon kantilta loppu ajan ! Lääkäri ei ultrannut eikä kuunnellut sydänääniä vauvalta; mutta illalla liikkeitä tunsin, joten kaikki hyvin. Ja ensviikollahan mulla on neuvola ja rakenneultra.
Hipsuli82
Vauhtiin päässyt keskustelija
Meilläkin tuli puoliväli täyteen eilen ja tänään oli vihdoin se kauan odotettu rakenneultra. Kaikki hyvin masuasukilla. Näkyi kaikki mitä piti oikeilla paikoilla ja sydän löi hienosti. Pieni jopa vilkutti meille kun yritettiin saada kasvokuvaa ja lääkäri tökki ultralaitteella masuasukkia siirtämään käsiään pois kasvojen edestä :) Pieni humanoidi siellä kasvaa kovaa vauhtia. Painoarvio oli 300 g ja vauva vastasi kokonsa puolesta viikkoja eli laskettua ei muutettu. Sukupuolestakin saatiin valistunut veikkaus, joka on kuulemma melko varma. Halutaan kuitenkin pitää se salaisuutena vielä
Itse olen voinut hyvin, mitä nyt selkä ja polvet vähän alkaneet särkyillä iltaisin. Täytyy vaan kiinnittää huomiota missä asennossa seisoo ja istuu. Nyt sitten vaan odotellaan kesää ja jos ei malta odottaa näkemistä niin sitten varaillaan ultraa yksityiseltä. Neuvolaan parin viikon päästä. Tsemppiä kaikille ja Jenni90 voimia lepoon, ei varmasti ole helppoa pienen lapsen kanssa.
Itse olen voinut hyvin, mitä nyt selkä ja polvet vähän alkaneet särkyillä iltaisin. Täytyy vaan kiinnittää huomiota missä asennossa seisoo ja istuu. Nyt sitten vaan odotellaan kesää ja jos ei malta odottaa näkemistä niin sitten varaillaan ultraa yksityiseltä. Neuvolaan parin viikon päästä. Tsemppiä kaikille ja Jenni90 voimia lepoon, ei varmasti ole helppoa pienen lapsen kanssa.
Ihanaa Jenni90, että kaikki hyvin. :) Toivotaan, että ei enää supistele ja pikkuinen pysyy masussa vielä jonkin aikaa. Nyt koitat vaan levätä, tiedän kyllä että voi pienen lapsen kanssa olla välillä hankalaa... Mutta kaikki lepohetket kannattaa hyvällä omalla tunnolla käyttää. Miehetkin on ihan hyviä pyykinpesijöitä ja ruuanlaittajia. ;)
Hienoo Jenni90, mä tässä olenkin päivystänyt sun päivitystä, ja onneksi kaikki on hyvin!
Me sitten käytiin hakemassa esikoiselle 110km päästä sänkyä, jonka olin tilannut, ja tultiin ilman sitä
. Siis peräkärryn kuomu jäi KARVAN verran liian matalaksi, et olis saanut kannen kiinni. Onneks saatiin jättää se sinne säilöön, pitää hakea se pakettiautolla myöhemmin. Ja onneksi on IKEA, josta saa kaikkea sellaista mitä ei edes tiedä tarvitsevansa 
.
Me sitten käytiin hakemassa esikoiselle 110km päästä sänkyä, jonka olin tilannut, ja tultiin ilman sitä
. Siis peräkärryn kuomu jäi KARVAN verran liian matalaksi, et olis saanut kannen kiinni. Onneks saatiin jättää se sinne säilöön, pitää hakea se pakettiautolla myöhemmin. Ja onneksi on IKEA, josta saa kaikkea sellaista mitä ei edes tiedä tarvitsevansa .
Jenni90
Asioista perillä oleva
annel olipa "kiva" turha reissu!
Viimeyönä ei tullut supistuksia, JEE ! Mutta sen sijaan tuli nukuttua vaan kaksi tuntia, ammu viidestä seittämään. Esikoisella niin paha yskä ja keuhkot rahajaa, että oksentaa; ja kun on makuullaan niin koko ajan sai olla akrppina ettei tukehdu. Eli koko yön vaan sitten päivystin vieressä. Ja raahasin esikoisen sängyn meidän sängyn viereen, kun yleensä nukkuu omassa huoneessa; niin jo pelkästään sekin oli outoa kun toinen yhtäkkiä nukkuikin siinä vieressä, joka liikkeeseen havahtui... Muutamaan otteeseen sai petivaatteetkin vaihtaa... Täytyy nyt heti 8:lta soittaa TK:seen....
Eitänne muuta ihmeellistä, täytyy ottaa päikkärit kun Turo-Eemilkin menee.
Shakira nimenomaaan
Viimeyönä ei tullut supistuksia, JEE ! Mutta sen sijaan tuli nukuttua vaan kaksi tuntia, ammu viidestä seittämään. Esikoisella niin paha yskä ja keuhkot rahajaa, että oksentaa; ja kun on makuullaan niin koko ajan sai olla akrppina ettei tukehdu. Eli koko yön vaan sitten päivystin vieressä. Ja raahasin esikoisen sängyn meidän sängyn viereen, kun yleensä nukkuu omassa huoneessa; niin jo pelkästään sekin oli outoa kun toinen yhtäkkiä nukkuikin siinä vieressä, joka liikkeeseen havahtui... Muutamaan otteeseen sai petivaatteetkin vaihtaa... Täytyy nyt heti 8:lta soittaa TK:seen....
Eitänne muuta ihmeellistä, täytyy ottaa päikkärit kun Turo-Eemilkin menee.
Shakira nimenomaaan
Jenni90
Asioista perillä oleva
jumankauta; puoli tuntia saa jonottaa puhelimessa, että pääsee TK:seen läpi,ärsyttävää. No nyt on sitten esikoiselle aika kuudeksi.
Tuli mieleen, piti tuohon ensimmäiseen viestiin jo kirjoittaa, että miten teillä on joille on nyt tulossa vauva; mitkä fiilikset? Meinaan sillä, että eilen yöllä kun tosiaan ei saanut nukuttua, niin mietin, että kun meillä on niin täydellinen lapsi, maailman rakkain; miten toinen voi olla samanlainen ? Ja samassa tuntui pikkukakkosen potkuja niin mulle tuli ihan haikea mieli, kun ei ne potkut olleet Turo-Eemil, vaan jonkun toisen. Mutta nämä voi olla vaan tätä kun hormoonit niin sekaasin ja vielä yöllä on oikeen oiva miettiä syvällisiä
Tuli mieleen, piti tuohon ensimmäiseen viestiin jo kirjoittaa, että miten teillä on joille on nyt tulossa vauva; mitkä fiilikset? Meinaan sillä, että eilen yöllä kun tosiaan ei saanut nukuttua, niin mietin, että kun meillä on niin täydellinen lapsi, maailman rakkain; miten toinen voi olla samanlainen ? Ja samassa tuntui pikkukakkosen potkuja niin mulle tuli ihan haikea mieli, kun ei ne potkut olleet Turo-Eemil, vaan jonkun toisen. Mutta nämä voi olla vaan tätä kun hormoonit niin sekaasin ja vielä yöllä on oikeen oiva miettiä syvällisiä
Hei kaille!
Jenni: koita levätä.Toivottavasti supistukset vähenee.
Eipä tässä kummempia,mullakin maha on jo ihan selvä vauvamaha
:) rakenneultraa täälläkin odotellaan,se on ens viikon torsaina. Selkä välillä jumittaa,mutta hieronta auttaa siihen ja vesijumppa.tälläset vaivat on onneks pikkuvikoja:) Me saatiin vihdosta viimein valittua hoitopöytä(olin metsästänyt pari kuukautta oikeenlaistaaa ). Sitten kuitenkin löyty ikeasta eli tästä läheltä:) Ikeassahan on kaikkee kivaa pikkuiselle:) . Kovasti odottelen vauvan liikkeitä,mutta en ole tuntenu vielä.Eikö ne jo kohta pitäis tunua?! onko muilla ollut vielä mielitekoja? mulla on:metvursti,siihen tuli yks ilta niin himo ja söin sitten paketillisen kahessa päivässä.Lisäksi makeaa tekee koko ajan mieli.Yritän sitä taltuttaa hedelmillä ja välillä light-limsalla. jos antasin ihan periks mielihaluilleni söisin jokapäivä levyllisen suklaata.Kyllä mä yritän sitten makeen himoon ostaa pienen suklaapatukan tai pienemmän jäätelöpikarin yms tosin ihan aina ei onnistu. Viimeks neuvolassa sanottiin,että painoa on tullut ihan ok.määrä. Itseasiassa alkupainosta on tullu painoa 2kg,kun laihduin alussa pahoinvoinnin takia.2kg ei nyt mun mielestä oo paha ollenkaan.Ite vaan oon hulissani painostani ja siitä puhuinkin neuvolassa,kun mulla oli kuitekin ennen raskautta jo reilut 10 kg ylipainoo. Onko kukaan muu huolissaan painostaan? Missä vaiheessa raskautta paino yleensä luonnostaankin rupee nousemaan enemmän? huh,huh tulipa pitkä teksti!
Jenni: koita levätä.Toivottavasti supistukset vähenee.
Eipä tässä kummempia,mullakin maha on jo ihan selvä vauvamaha
:) rakenneultraa täälläkin odotellaan,se on ens viikon torsaina. Selkä välillä jumittaa,mutta hieronta auttaa siihen ja vesijumppa.tälläset vaivat on onneks pikkuvikoja:) Me saatiin vihdosta viimein valittua hoitopöytä(olin metsästänyt pari kuukautta oikeenlaistaaa ). Sitten kuitenkin löyty ikeasta eli tästä läheltä:) Ikeassahan on kaikkee kivaa pikkuiselle:) . Kovasti odottelen vauvan liikkeitä,mutta en ole tuntenu vielä.Eikö ne jo kohta pitäis tunua?! onko muilla ollut vielä mielitekoja? mulla on:metvursti,siihen tuli yks ilta niin himo ja söin sitten paketillisen kahessa päivässä.Lisäksi makeaa tekee koko ajan mieli.Yritän sitä taltuttaa hedelmillä ja välillä light-limsalla. jos antasin ihan periks mielihaluilleni söisin jokapäivä levyllisen suklaata.Kyllä mä yritän sitten makeen himoon ostaa pienen suklaapatukan tai pienemmän jäätelöpikarin yms tosin ihan aina ei onnistu. Viimeks neuvolassa sanottiin,että painoa on tullut ihan ok.määrä. Itseasiassa alkupainosta on tullu painoa 2kg,kun laihduin alussa pahoinvoinnin takia.2kg ei nyt mun mielestä oo paha ollenkaan.Ite vaan oon hulissani painostani ja siitä puhuinkin neuvolassa,kun mulla oli kuitekin ennen raskautta jo reilut 10 kg ylipainoo. Onko kukaan muu huolissaan painostaan? Missä vaiheessa raskautta paino yleensä luonnostaankin rupee nousemaan enemmän? huh,huh tulipa pitkä teksti! Jenni90 jaksamista sulle, toivottavasti esikoinen paranee pian ja voit itse hyvin. Tessu27 mä meen nyt ihan samoilla viikoilla kun sinä ja en ole paljon tuntenut liikkeitä. Eilen ultrassa selvisi, että istukka on etuseinämässä, joten taitaa vaimentaa liikkeitä. Ultrassakin kaveri potki kovin ja ultraaja kyseli, että tunnenko sen, mutta en juuri tuntenut 
Täytynee siis odottaa vielä, että kaveri kasvaa vielä vähän.
Makeanhimo mulla on kans hirvee. Mulla kans jo ennen raskautta ylipainoo.. en kuitenkaan oo kauheesti viittinyt stressata painoa. Eikä sitä onneksi kovin paljon ole tullutkaan (ei ainakaan liikaa) kävin myös sokerirasituksessa ja siellä kaikki hyvin. Tosin joudun menemään vielä kerran vähän myöhemmin raskaudessa (niin tylsää istua ja olla siellä labrassa niin kauan). Mulla painoa ei tullut ennen viikkoa 17 kun ehkä alle kilon, mutta sen jälkeen on tullut sitten nopeammin. Neuvolassakin sanottiin, että siinä kasvussa on sellasia pyrähdyksiä, välillä kasvaa paljon ja sit voi olla taas hitaampaa.
Täytynee siis odottaa vielä, että kaveri kasvaa vielä vähän.Makeanhimo mulla on kans hirvee. Mulla kans jo ennen raskautta ylipainoo.. en kuitenkaan oo kauheesti viittinyt stressata painoa. Eikä sitä onneksi kovin paljon ole tullutkaan (ei ainakaan liikaa) kävin myös sokerirasituksessa ja siellä kaikki hyvin. Tosin joudun menemään vielä kerran vähän myöhemmin raskaudessa (niin tylsää istua ja olla siellä labrassa niin kauan). Mulla painoa ei tullut ennen viikkoa 17 kun ehkä alle kilon, mutta sen jälkeen on tullut sitten nopeammin. Neuvolassakin sanottiin, että siinä kasvussa on sellasia pyrähdyksiä, välillä kasvaa paljon ja sit voi olla taas hitaampaa.
Hihhei, tänään mennään katselemaan meidän naperoa. Hui, mua jännittää!
Potkuista: Täällä kun toisten kuulumisia lukee, niin huomaa että toi liikkeiden tunteminen vaihtelee tosi hurjasti. Itse tunsin ekat liikkeet viikolla 15 (tai 14), siitä eteenpäin jotain pientä, joka varmistui liikkeiksi kun alkoivat vähän voimistumaan. Sitten viikolta 17 eteenpäin ihan selkeitä potkuja! Viikolla 20 mieskin tunsi liikkeet vatsan päälle. MUTTA sitten "normaalisti" liikkeitä pitäisi alkaa tuntumaan vasta viikolla 21 tai siitä muutama viikko eteenpäin. Eli ei hätiä, pääsette pian nyrkkeilysäkiksi tekin, jotka ette ole vielä liikkeitä tunteneet!
Meirän vauveli monottelee joskus niin paljon, että nyt jo tuntuu että sais ottaa vähän rauhallisemmin välillä. Aamuyöllä olen monesti heräillyt järjettömään maharalliin. Nyt vauva potkii jo "alaspäin", mikä tuntuu tosi kummalliselta, joskus jopa vähän epämiellyttävältä kun taitaa osua virtsarakkoon sillain "kivasti". Aktiivisin aika meidän kakrulla on iltaisin ennen kuin menen nukkumaan (mutta olen paikallani esim. telkan edessä) ja aamuyöllä. Ootteko te muut huomannut jotain vaihteluita liikkeiden määrässä?
Makeanhimosta: ON! Voisin syödä kokonaisen vuoren karkkia, suklaata, jäätelöä...Jos en jotain pientä saa joka päivä, muutun kärttyiseksi. Joten syön joka päivä jotain, ei se tätä tolkutonta levenemistä ja paisumista voi ainakaan pahemmaksi muuttaa. En edes syö "normaalia" enempää, lihon vaan. Kohta painan yhtä paljon kuin mies, miten ihana ajatus...
Jännä, miten vieläkin on niin epämääräinen olo vauvan suhteen. Odotan koko ajan sitä, että koen sen suunnattoman äidinrakkauden tunteen, mutta jos olen rehellinen, olen kiintynyt lapseen, mutten vielä erityisen rakastunut. Toki ajatuskin vauvan menettämisestä aiheuttaa hysteriaa ja paniikkia, mutta mahtaakohan joku nyt tietää, mitä tarkoitan...Ehkä se todellinen rakkaus herää sitten vasta synnytyksen jälkeen?
Potkuista: Täällä kun toisten kuulumisia lukee, niin huomaa että toi liikkeiden tunteminen vaihtelee tosi hurjasti. Itse tunsin ekat liikkeet viikolla 15 (tai 14), siitä eteenpäin jotain pientä, joka varmistui liikkeiksi kun alkoivat vähän voimistumaan. Sitten viikolta 17 eteenpäin ihan selkeitä potkuja! Viikolla 20 mieskin tunsi liikkeet vatsan päälle. MUTTA sitten "normaalisti" liikkeitä pitäisi alkaa tuntumaan vasta viikolla 21 tai siitä muutama viikko eteenpäin. Eli ei hätiä, pääsette pian nyrkkeilysäkiksi tekin, jotka ette ole vielä liikkeitä tunteneet!
Meirän vauveli monottelee joskus niin paljon, että nyt jo tuntuu että sais ottaa vähän rauhallisemmin välillä. Aamuyöllä olen monesti heräillyt järjettömään maharalliin. Nyt vauva potkii jo "alaspäin", mikä tuntuu tosi kummalliselta, joskus jopa vähän epämiellyttävältä kun taitaa osua virtsarakkoon sillain "kivasti". Aktiivisin aika meidän kakrulla on iltaisin ennen kuin menen nukkumaan (mutta olen paikallani esim. telkan edessä) ja aamuyöllä. Ootteko te muut huomannut jotain vaihteluita liikkeiden määrässä?Makeanhimosta: ON! Voisin syödä kokonaisen vuoren karkkia, suklaata, jäätelöä...Jos en jotain pientä saa joka päivä, muutun kärttyiseksi. Joten syön joka päivä jotain, ei se tätä tolkutonta levenemistä ja paisumista voi ainakaan pahemmaksi muuttaa. En edes syö "normaalia" enempää, lihon vaan. Kohta painan yhtä paljon kuin mies, miten ihana ajatus...
Jännä, miten vieläkin on niin epämääräinen olo vauvan suhteen. Odotan koko ajan sitä, että koen sen suunnattoman äidinrakkauden tunteen, mutta jos olen rehellinen, olen kiintynyt lapseen, mutten vielä erityisen rakastunut. Toki ajatuskin vauvan menettämisestä aiheuttaa hysteriaa ja paniikkia, mutta mahtaakohan joku nyt tietää, mitä tarkoitan...Ehkä se todellinen rakkaus herää sitten vasta synnytyksen jälkeen?
Jenni90
Asioista perillä oleva
"Jännä, miten vieläkin on niin epämääräinen olo vauvan suhteen. Odotan koko ajan sitä, että koen sen suunnattoman äidinrakkauden tunteen, mutta jos olen rehellinen, olen kiintynyt lapseen, mutten vielä erityisen rakastunut. Toki ajatuskin vauvan menettämisestä aiheuttaa hysteriaa ja paniikkia, mutta mahtaakohan joku nyt tietää, mitä tarkoitan...Ehkä se todellinen rakkaus herää sitten vasta synnytyksen jälkee"<--- Mulla oli esikoista odottaessa sama. En osaa, ei varmaan kukaan osaa sanoiksi laittaa niitä tunteita mitkä tulee kun olet kärvistellyt kivuissa ja saat pienen ihmisen syliisi, jota olet kantanut 9kk. Mitään ei voi maailmassa rinnastaa äidinrakkauteen, koskaan! Ennen kuin esikoiseni syntyi, pidin koiriani kun lapsiani. Tuntui, että rakastin niitä yli kaiken. Mutta kun Turo-Eemil syntyi, mulle oli ihan sama missä koirat on ja kuinka. näin jälkikäteen tuo "vertaus" kuulostaa niin naurettavalta; kuinka voi edes rinnastaa rakkautta koiriin ja omaan lapseensa. ?
Jokainen meistä kokee sen mahtavan tunteen; sitten sen vasta tietää.
Sitä menee vaikka maailman ääriin oman lapsensa vuoksi.
Laitan tuon runon tänne jonka blogiini olin laittanut ; musta se on niin ihana ja joka sana totta :
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tullut ajatelleeksi olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu
kakattu
syljetty
pureskeltu
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
- ajatuksieni
ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit
voisisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi
palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi
vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakaistaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan
itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äit.
Jokainen meistä kokee sen mahtavan tunteen; sitten sen vasta tietää.
Sitä menee vaikka maailman ääriin oman lapsensa vuoksi.
Laitan tuon runon tänne jonka blogiini olin laittanut ; musta se on niin ihana ja joka sana totta :
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tullut ajatelleeksi olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu
kakattu
syljetty
pureskeltu
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
- ajatuksieni
ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit
voisisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi
palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi
vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakaistaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan
itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äit.
Hipsuli82
Vauhtiin päässyt keskustelija
Aivan ihana runo! Tuli ihan kyyneleet silmiin. Taidan olla aika herkkä itkuinen nykyään muutenkin... Mulla taas on herännyt ihan käsittämätön rakkaus tuohon pieneen humanoidiin tuolla masussa. Se menee kaiken edelle ja on ajatuksissa koko ajan. Ihanaa! En malta odottaa, että minusta tulee äiti! 
Toisaalta olen aina rakastanut lapsia ja hellinyt ystävien ja sukulaisten vauvoja pienestä saakka. Nyt vihdoin saan sen oman. Ihanaa! Varmaan nämä tunteet ovat kovin yksilöllisiä.
Aavistelin liikkeitä viikolla 18 muistaakseni. En tosin ollut lainkaan varma. Ovat siitä sitten voimistuneet päivä päivältä ja nyt ovat ihan selvästi vauvan möyrimisiä. Meillä masuasukki on selvästi pirtein ja liikkuvaisin illalla ennen nukkumaan menoa kun lysähtää sohvalle tai sänkyyn makuulle. Samaten lounas piristää vauvaa kummasti keskellä päivää kun istun töissä koneen ääressä. Selvän potkun olen tuntenut kerran ja yksi hikka oli myös. Pääosa liikkeistä tuntuu möyrinnältä, vähän kun vatsa kurnisi. Taitaa vauveli silloin kääntyillä Ulkopuolelle ei ole isä enkä minä vielä tuntenut mitään.
Mulla taas on herännyt ihan käsittämätön rakkaus tuohon pieneen humanoidiin tuolla masussa. Se menee kaiken edelle ja on ajatuksissa koko ajan. Ihanaa! En malta odottaa, että minusta tulee äiti! Toisaalta olen aina rakastanut lapsia ja hellinyt ystävien ja sukulaisten vauvoja pienestä saakka. Nyt vihdoin saan sen oman. Ihanaa! Varmaan nämä tunteet ovat kovin yksilöllisiä. Aavistelin liikkeitä viikolla 18 muistaakseni. En tosin ollut lainkaan varma. Ovat siitä sitten voimistuneet päivä päivältä ja nyt ovat ihan selvästi vauvan möyrimisiä. Meillä masuasukki on selvästi pirtein ja liikkuvaisin illalla ennen nukkumaan menoa kun lysähtää sohvalle tai sänkyyn makuulle. Samaten lounas piristää vauvaa kummasti keskellä päivää kun istun töissä koneen ääressä. Selvän potkun olen tuntenut kerran ja yksi hikka oli myös. Pääosa liikkeistä tuntuu möyrinnältä, vähän kun vatsa kurnisi. Taitaa vauveli silloin kääntyillä
Ulkopuolelle ei ole isä enkä minä vielä tuntenut mitään.
mira88
Vauhtiin päässyt keskustelija
Täällä innokkaana on pakattu matkalaukkuja ja yöllä suunnaksi lentokenttä, aamulla koittaa se kauan odotettu matka avopuolisonkanssa. Viimeinen yhteinen matka kahdestaan MONEEN vuoteen :) Onneksi huonovointisuus on lähtenyt kokonaan taas jo pois ja voi hyvillä mielin nousta koneeseen.
Hyviä vointeja teille kaikille, minä palaan keskusteluihin sitten reilun viikon kuluttua :)
Hyviä vointeja teille kaikille, minä palaan keskusteluihin sitten reilun viikon kuluttua :)
Jigglypuff
Jostain jotain jo tietävä
Voi hitsinhitsinhitsi.
Tänään olis sitten se kauan ja hartaasti odotettu rakenneultrapäivä. No, mies oli illalla jotenkin kipeän oloinen ja nukahtikin jo ysin aikaan. Kunnes heräsi kahden maissa yöllä, ja viettikin lähes loppuyö vessassa. Kuumettakin oli 38 astetta tuossa aamulla.
Rakenneultra on klo 15, eli miehellä olis 5,5h aikaa toipua, tai ei pääse mukaan ollenkaan. Ja mies on kyllä odottanut tätä vähintään yhtä paljon kuin minäkin...
Kaiken kukkuraksi meidän olis tarkoitus lähteä huomenna laivalle! Harrastukseen liittyvä koulutusristeily, päivä Tukholmassa setti. Ja vaikka mies huomiseksi toipuisikin, niin iskeekö mahapöpö sitten seuraavaksi muhun? Voihan kökkö sentään.
Tänään olis sitten se kauan ja hartaasti odotettu rakenneultrapäivä. No, mies oli illalla jotenkin kipeän oloinen ja nukahtikin jo ysin aikaan. Kunnes heräsi kahden maissa yöllä, ja viettikin lähes loppuyö vessassa
. Kuumettakin oli 38 astetta tuossa aamulla.Rakenneultra on klo 15, eli miehellä olis 5,5h aikaa toipua, tai ei pääse mukaan ollenkaan. Ja mies on kyllä odottanut tätä vähintään yhtä paljon kuin minäkin...
Kaiken kukkuraksi meidän olis tarkoitus lähteä huomenna laivalle! Harrastukseen liittyvä koulutusristeily, päivä Tukholmassa setti. Ja vaikka mies huomiseksi toipuisikin, niin iskeekö mahapöpö sitten seuraavaksi muhun? Voihan kökkö sentään.
Jenni90
Asioista perillä oleva
Jigglypuff voi ei ! Paranemisia sinne ! Inhottavaa kun on kaksi odotettua tapahtumaa ja sitten tuleekin kipeäksi...
Meillä esikoisella nyt taas keuhkoputkentulehdus; viime tulehduksesta on kuukausi...
Saatiin kierteellekin selitys. Meillä se tulee aina kun hampaita puhkeaa, kun Turo-Eemil kuolaa silloin niin mahottoman paljon, niin kuolaa valuu alahengitysteihin joka sitten "vaurioittaa" keuhkoputkea ja volaa tulehdus onkin valmis taas! Onneksi nuo antibiootit on aika vahvoja ja puree nopeesti...
Meillä esikoisella nyt taas keuhkoputkentulehdus; viime tulehduksesta on kuukausi...
Saatiin kierteellekin selitys. Meillä se tulee aina kun hampaita puhkeaa, kun Turo-Eemil kuolaa silloin niin mahottoman paljon, niin kuolaa valuu alahengitysteihin joka sitten "vaurioittaa" keuhkoputkea ja volaa tulehdus onkin valmis taas! Onneksi nuo antibiootit on aika vahvoja ja puree nopeesti...
Jenni90: (Mahtavaa muuten, että kaikki oli sinulla ja vauvalla hyvin! Nyt lepäilet, otat niin rauhassa kuin vaan voit!) Niin olen ajatellutkin, että tämä raskaus on vasta valmistautumista siihen rakkauteen, eikä tarvitse huolestua jos ei vielä tässä vaiheessa tunne mitään erityisen voimakkaita tunteita. Tottahan minä rakastan sitä lasta, ajatusta vauvasta joka on tulossa, mutta se ei ole sellaista ylitsevuotavaa. Siis sitä, mitä on kuvitellut tuntevansa. Eiköhän se tästä, varmasti yksilöllistä! Ihana runo!
Me käytiin eilen rakenneultrassa. Kaikki hyvin! Kun kerroin liikkeiden tuntemisesta ja vauvan aktiivisuudesta kätilö veikkasi, että istukka on varmasti kohdun takaseinämässä ja niinhän se olikin. Ihana pieni ihmis-ufo siellä möllötteli tiukassa kippurassa. Hieman oli hankaluuksia saada häntä muuttamaan asentoa..Saatiin kuitenkin kaikki tarkastettua, hienosti vauva voi. Sukupuoli veikkaus oli tuosta asennosta johtuen EHKÄ, mutta kätilö veikkasi kuitenkin tyttöä. Se jää nähtäväksi!
Minulla on ollut kummallista vatsanvääntöä ja heikotusta plus jonkinasteisia flunssan oireita. Yritän lepäillä, ettei pöpö pääsisi kunnolla iskemään. Taitaa taas olla se aika vuodesta, kun virukset jylläävät. Muistakaahan huolehtia vitamiineista ja muutenkin syödä terveellisesti, niin pysyy vastustuskyky hyvänä!
Me käytiin eilen rakenneultrassa. Kaikki hyvin! Kun kerroin liikkeiden tuntemisesta ja vauvan aktiivisuudesta kätilö veikkasi, että istukka on varmasti kohdun takaseinämässä ja niinhän se olikin. Ihana pieni ihmis-ufo siellä möllötteli tiukassa kippurassa. Hieman oli hankaluuksia saada häntä muuttamaan asentoa..Saatiin kuitenkin kaikki tarkastettua, hienosti vauva voi. Sukupuoli veikkaus oli tuosta asennosta johtuen EHKÄ, mutta kätilö veikkasi kuitenkin tyttöä. Se jää nähtäväksi!
Minulla on ollut kummallista vatsanvääntöä ja heikotusta plus jonkinasteisia flunssan oireita. Yritän lepäillä, ettei pöpö pääsisi kunnolla iskemään. Taitaa taas olla se aika vuodesta, kun virukset jylläävät. Muistakaahan huolehtia vitamiineista ja muutenkin syödä terveellisesti, niin pysyy vastustuskyky hyvänä!