Lokakuiset 2018

Mollukka sanoi:
Onneksi ei ole tulossa kaksosia. :nailbiting: Hirvittää jo pelkkä ajatuskin. Riskejä on siinä kuitenkin niin paljon enemmän kuin yhdessä lapsessa ja arki myös haastavampaa. Ehkä jos olisivat ainoat lapset, niin oishan siinä etunsa, että ovat tulleet kerralla...

Oletteko miettineet omaa lapsilukuanne, mikä olisi toiveluku? Meillä kaksi ja näyttäisi tällä tietoa toteutuvan.

Mitä mieltä laskettelusta nyt maaliskuussa, menisittekö?
Click to expand...

Itse olen menossa ensi viikolla laskettelemaan. Ajattelin olla varovainen ettei tule kaatumisia ja vielä ei ole mahaa niin ei tarvitse pelätä nopeuksia sen puolesta. :)
 
Meillä toiveissa oli alunperin vähintään yksi, mieluiten kaksi. Tai mulla oli. Mies olisi pärjännyt ilmankin, ei ollut mitenkään lapsivastainen muttei osannut niitä kaivatakaan ja vähän jännitti lapsiperhe-elämää alkuun. Nyt on ihan esikoisen lumoissa ja odottaa innolla kakkostakin. Ollaan puhuttu, että kumpikaan ei ainakaan täysin poissulje kolmosen mahdollisuutta, mutta katsotaan rauhassa miten tämä raskaus sujuu ja miten jaksetaan kahden kanssa. Ei olla enää ihan nuoriakaan niin päätökset pitää tehdä melko nopeasti.
 
Laskettelusta:
Olen ollut tällä viikkolla hiihtämässä ja yllättynyt, miten paljon jään muista jälkeen. Väsyneenä kaaduinkin alamäkimutkissa pari kertaa, jalat ei enää jaksaneet ohjata tavan tapaan. Ajattelisin, että tavallista nopeampi väsyminen on otettava huomioon. Laskettelussa on niin kova vauhti, jos jotain sitten sattuukin.

Lapsiluvusta:
Olin haaveillut nuorena isosta perheestä. Nyt kolmas ja varmaan viimeinen odotuksessa. Meillä käy lisäksi pari tukiperhelasta, ja heidän kanssa saa sellaista mukavaa suurperhetunnelmaa.
 
Alunperin haaveilin neljästä lapsesta, sitten kolmesta ja nyt oon pohtinut että josko tää kaks riittäis :D ainakin muutama vuosi saa tulla väliä ennen kuin kolmatta edes harkitaan. Haluan päästä välillä aloittamaan työelämääkin opiskeluiden jälkeen :) itse oon kuusilapsisesta perheestä.
 
Itse aluksi haaveilin kolmesta lapsesta, mutta keskenmenojen vuoksi haave on laskenut kahteen. En vaan enää jaksaisi yhtään alkuraskautta. Jos tämän saan syliin asti, on mun osuus maailman kansoittamiseksi hoidettu.
 
Meillä myös toiveissa kaksi lasta eli tämä olisi se viimeinen. Mulle äidiksi tuleminen/oleminen on ollut yllättävän rankkaa ja pidättelen toiveita yllä, että toinen ei olisi samanmoinen shokki, mutta en näkisi meille yhtään enempää lapsia. :)

Mulla on raskausoireet mennyt ihan saman kaavan mukaan kuin esikoisesta. Tänään iski taas valtava hedelmähimo ja kannoin kassikaupalla hedelmiä kaupasta. :D Toivon, ettei tässäkään raskaudessa tulisi pahoinvointia ja muutenkin kaikki menisi yhtä sujuvasti.
 
Miulla on haaveena 3 tai 4 lasta, mutta oon miettiny että kattoo sitte sen kolmannen jälkeen miltä tuntuu :) nytten on siis toinen tulossa. Mies aika pitkälti samoilla linjoilla, onneks ;D
 
Mä oon aina ajatellut, että 2-3 lasta, mutta uskon meidän jäävän kahteen, jos tämä syliin saadaan. Niin ollaan puhuttu myös miehen kanssa. En vaan jaksa enää yhtään raskautta enkä vauvavuotta enempää, kotona olo ei ole yhtään mun juttu...
 
Meillä haavekuvassa 2 lasta. Mulla oli aluksi mielessä vahvasti 1-lapsinen perhe, mutta ajatus kahdesta aarteesta sitten kypsyi miehen 'johdolla'. 3 olis ihan ajatuksen tasolla ihana. Mutta rehellisesti todettuna luulen, että meidän voimavarat olis ihanteelliset tuohon kahteen.
 
Ratamo sanoi:
Mä oon aina ajatellut, että 2-3 lasta, mutta uskon meidän jäävän kahteen, jos tämä syliin saadaan. Niin ollaan puhuttu myös miehen kanssa. En vaan jaksa enää yhtään raskautta enkä vauvavuotta enempää, kotona olo ei ole yhtään mun juttu...
Click to expand...

Kuin omasta suustani. :grin
 
Olen aika varma ollut siitä että kolme ainakin halutaan, mutta en ollut varma voinko enää edes saada kolmatta, kun aiemminkin raskaaksi tulo on ollut haastavaa ja nyt ikääkin alkaa jo olla. No meillähän oli aika auki mun haastavan opiskelutilanteen takia, että milloin voitaisiin seuraavaa ajatella, mutta luonto päättikin järjestää sitten tämän suuren yllätyksen meille nyt. Voisin toisaalta haluta neljännenkin vielä, mutta aika näyttää, toisihan se paljon taas lisää haasteita ja mulla voi aika loppua jo kesken jos haluan joskus valmistuakin. Mulle on aina ollut selvää että lapsia pitäisi saada enemmän kuin yksi, mulla itsellä on kyllä sisaruksia jopa 3, mutta kahdella heistä on sama isä kun mulla ja yhdellä sama äiti, mutta kaikki noi on minua yli 10 vuotta vanhempia ja siksi olin niin yksinäinen lapsena, etten halua sellaista omille lapsille. Oli mulla toki kavereita, mutta ei ne sisarusrakkautta korvaa. Minusta on niin ihanaa nähdä kun viimein meillä lapset keksii niin hyviä leikkejä välillä kahdestaankin, vaikka ikäeroa on se 3 vuotta.
 
Meillä oli tän toisen aluille saaminen sen verta pitkä prosessi, että saa nähdä ehtiikö kolmatta koskaan saamaan. Ikää jo molemmilla sen verta. Onneksi opiskelut ohi ja molemmilla vakiduunit. Mulla on 3 siskoa ja mies on ainut. Meille oli alusta asti selvää, että enemmän kuin yksi; jos vain luoja suoja :heart:
 
Rouva V. sanoi:
Mä olen aina haaveillut äitiydestä ja kun menetin meidän enkelipojan (rv21) niin toivoin sen jälkeen vain yhtä. Nyt se yksi konttaa tossa lattialla ja tää masussa oleva ihme on vaan iso bonus :Heartred
Click to expand...

Ajattelen samoin, että tää masussa oleva on iso bonus. En samojen kokemuksien vuoksi, mutta samantapaisista syistä. Esikoisen syntymä oli menettämisen pelon sävyttämä, siitä enemmän voin kertoa salaisella puolella. Hän on meidän kallein aarre.
Mutta jaan ajatuksesi.. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top