Läheisille kertominen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja puffin
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Olen kertonut kahdelle ystävälle, tulevalle isosiskolle (9kk ikää, huusi vastaukseksi kimeän 'EEEEEIIIII!!' ja ryömi lattialla lelujen perässä... ;) ) ja isälle tottakai. :)

Katselin juuri, että taitaa viikot osua hyvin niin, että voisi muille kertoa uutisen uuden vuoden toivotuksissa. :)
 
Mä olen varmaan vähän outo, mutta ilmoitin uutiset heti samantien (melkein jo testipäivänä) isolle kasalle kavereita. Vanhemmille kerroin kuitenkin vasta tänään ja miehen vanhemmille paljastetaan varmaan vasta ekan ultran jälkeen. En aristellut kavereille kertomista siksi, että jaan heidän kanssaan aina kaikki ilot ja surut. Jos keskemeno tapahtuu, niin sitäkin puidaan sitten ystävien kanssa. Toisaalta en kyllä facebookkiin laittais vielä pitkään aikaan mitään raskauspäivitystä tai mahakuvia. Tuskin laitan niitä sinne ollenkaan. Olen yksityisyyteni suhteen aika valikoiva :).
 
Mulla sai läheisimmät työkaverit tietää lähes heti, koska oltiin suunniteltu pitävämme mansikkamargariitta bileet. Loput työpaikalla arvaa varmaan ensi perjantaina kun on pikkujoulut. Sen lisäksi tietysti mies tietää ja siskoni. Olen vkolla 5+1.
 
mun varmistaa vielä anopilta perussairauksia... ku ekaa neuvolaa varten pitäs tietää.. ku eei mies oo iha varma ku paljo erilaissii.. anoppini kanssa ollaa siis todella läheisiä ja puhutaan kaikesta.. mut vaikeeta vaa nyt saaha päähän että mitä ne kaikki olikaa :D ku haluisin vasta ultran jälkeee kertoo että vauva :) niinkun munkin vanhemmille. ja kahdella hyvälle ystävällä loput sitte ku on näkeeksee
 
Me kerrotaan mun vanhemmille varmaankin jouluna. Miehen vanhemmille.. ööö.. varmaan joskus. Asuvat 500km:n päässä että ei nähdä kovin usein.
 
Tervehdys,

Tämä on ensimmäinen viestini tänne palstalle. Kiva, että löytyi tällainen!

Olen ihan alkuvaiheessa vielä, ja huomenna soitan neuvolaan ensimmäistä kertaa. Suunnitelmissa oli kertoa lähimmille tyttökavereille viikon päästä, kun tiedossa on yhteinen "rymyreissu" Tallinnaan, ja sen aion tehdäkin. Tänään kuitenkin kävi pieni vahinko, kun kerroin asiasta suunnittelematta vanhemmilleni. Keskustelin äitini kanssa aika kiivaaseen tahtiin, ja päähäni pälkähti, että ehkä raskaudesta kertominen saisi viimeinkin hänet heräämään tosiasioihin. Nyt harmittaa vietävästi eikä todellakaan jäänyt hyvät muistot kertomisesta. Olen lisäksi vielä niin alkuvaiheessa, että senkin puolesta ei ollut vielä suunnitelmissa kertoa. Vannotin, että muille ei saa asiasta kertoa, mutta nythän tämä varmaan leviää kulovalkean tavoin.
 
mä olen kertonut siskolle ja parille hyvälle ystävälle. Ajatuksena on kertoa jouluna, vaikka eka ultra onki vasta tammikuun puolella..
Esikoisesta kolmevuotta sitten kerrottiin jouluna ja jotenki tuntui mukavalta kertoa samalla tavalla vaikka ollaanki 4 vk perässä..
 
Me ollaan kerrottu lähimmille kavereille, mun vanhemmilla ja miehen vanhemmille kerrotaan kun ne nähdään. Käytiin tosiaan siellä ar-ultrassa ja syke kun näkyi niin päätettiin kertoa heti. Samojen ihmisten kanssa keskenmenosta puhuttais.
 
Meillä tuli viikko 9 täyteen ja kerroin kaikille. Yli kuukausi tuli salattua ja oli yhtä tuskaa.. x/
 
Ollaan puhuttu molempien vanhemmille ja jopa esikoiselle myös. On jo sen verran iso että on huomannut "muutoksia" mm. vatsan seudulla. Mitäpä sitä valehtelemaan mutta ollaan kerrottu myös että tämä varmistuu joulun aikoihin. :) meillä arki helpottunut kun ilmapiiri ei ole salamyhkäinen..
 
Itsellä ei ole tullut salamyhkäisyyttä kun ei vielä oikein näy kun vaan väsymyksenä ja sitä ei kukaan tajua raskauteen liittää. Olen kyllä kertonut jo omille vanhemmille miehen lisäksi :) mies on varmaan eniten jännittynyt miten pärjätään kahden pienen kanssa. Rankkaa tulee varmasti olemaan
 
Viikon päästä pikkujoulut jossa tulee ongelmia kun ne on niinkun mun miehen suvun :| Ajattelin sanovani että meen sunnuntaina töihin kun en muutenkaan jaksa varmaan yli puolenyön siellä olla. Mutta miten kummassa onnistun kieltäytymään jopa alkumaljasta? o_O
 
Tintin - voitko olla kuskina?
--
Me kerrottiin esikoisesta mun äidille ja miehen vanhemmille heti ar-ultran jälkeen. Ostettiin Alkosta kuohari, joka on puisessa laatikossa, tekstinä "1+1=3" :). Sit sanottiin, et meil olis tämmönen, mut et mulle olis kuitenkin limupullo..
Tällä kertaa kerrotaan myös heille ar-ultran jälkeen, jos kaikki on hyvin (muuten pitää miettiä asiat uudestaan). Lisäksi mä oon listannut 7 lähintä ystävää, joille haluaisin kertoa ar-ultran jälkeen. Katsotaan, hyväksyykö mies niin pitkän listan ;). Ainakin kolmelle on pakko kertoa, kun on hurvitteluilta tulossa 13.12. Duunissa ja muille vasta np-ultran jälkeen, jos kaikki ok, kuten viimeksi. Tosin monet (tosi uteliaita ihmisiä!) duunissa sano silloin, et oli jo epäilly ;).. Anoppi kyseli tänään, et onko mulla vauvakuume, kun ihastelin katselleeni eilen esikoisen vauvavideoita :D. Hyvä mä!! :gen014
 
Eilen teki mieli kertoa anopille, ihan vain helppouden vuoksi. Oltiin menossa miehen ja anopin kanssa yhdessä syömään ja mun teki vain tiettyjä (roska)ruokia mieli. Anoppi ehdotti muita paikkoja, ja vaikka niistä normaalisti tykkään, ajatuskin niistä ruoista ällötti. Anoppi sitten siihen, että "Annalin on tänään aika negatiivinen". Ei voinut oikein sanoa, että jotain ruokaa ei tee mieli, kun se on niin raskasta, ja sitten ehdottaa perään hamppareita tai pitsaa... No, onneksi löydettiin sitten sellainen ravintolavaihtoehto, joka kelpasi kaikille ja joka ei ollut edes roskaruokaa. Ensi lauantaina, jos kaikki on hyvin perjantain ultrassa, voin sitten todeta, miksi olin eilen niin vaikea... jos kaikki ei ole hyvin, en sitten tiedä. Äidille ja parhaalle Suomen ystävälle kerron joka tapauksessa, mutta anopista en ole varma. Jos on tuulimuna, niin ehkä mies saa yksin kertoa omalle äidilleen.
 
Me ollaan kerrottu tosi monelle...jotenkin sellainen ajatus, että mukavaa kun mahdollisimman moni on ilossa ja odotuksessa mukana heti alusta alkaen :) Ja jos tulee keskenmeno niin ei tarvitse myöskään surra yksin vaan on ihmisiä joille jakaa asia. Hmm, toivottavasti ei kuitenkaan tarvitse.
 
Kovasti tekisi täälläkin mieli kertoa. Huomenna näen siskoa ja yritän pitää pääni kiinni. Tarkoitus on kertoa vasta jouluna antamalla isovanhemmille ultrakuvat lahjaksi. Olen melko varma, että jos siskollekin kertoo, niin se ei malta olla hiljaa. Sitten menee yllätys pilalle. Varsinkin kun ei ole varmaa onko tuolla masussa oikeasti elämää. Maanataina tulee 10 täyteen.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top