Läheisille kertominen

Ompa inhottavia tilanteita aelilla ja kikkiksellä. :sad001hirveesti tsemppihaleja teille molemmille!
 
voi ei! kyllä pitäs seuraukset kantaa! sen verran miestä luulis jokaisessa olevan:) toivottavasti asiat selvii ja pääsette yhteisratkasuun:) kuuntele itseäsi ja omia arvojasi.
 
No meillä tää on ollut suunniteltu. Ehkä se kriiseilee, mutta jos se ei halua ni mä jään sitten vaikka yksin lapsen kanssa joka on kyllä itsekästä mutta aborttia mä en tee ellei ole mun terveydestä kiinni. Ehkä se sopeutuu ei voi vielä tietää. Mies kyllä tietää etten mä aborttia tee
 
Kikkis toivottavasti mies sai vaan jonkun shokin ja toipuu siitä ajan kanssa, kun raskaus etenee.
 
ymmärrän täysin sua, ei se oo itsekästä koska se on lapsi, ja sitähän tässä pitäs aatella? uskon että se on ohi menevä juttu. jokainen reagoi eritavalla asioihin.. ja isäksi tuleminen on yks suurimmista mitä voi tapahtua.. ja asian käsittelyyn menee niin kauan aikaa.. toivottavasti selviää teillä! meillä on lähinnä mulla tullu semmosta negatiivista tätä kohtaan. kauan ollaan yritetty ja todella odotetty... mutta välillä löydän itteni järkyttymästä... uskon että se helpottaa
 
Zeni sanoi:
Voi itku :/ Oletko itse mitä mieltä nyt?
Click to expand...

Mä olen tämän päivän itkenyt ja tilttaillut (siis nukahdellut itkujen välissä) ja olo on ollut tosi paha. Nyt juttelin illalla äitini kanssa ja serkkuni kanssa myös, ja sieltä tuli kaikki tuki ja tsemppi, ja he tietävät, miten paljon olen lasta toivonut. Aion olla itsekäs sekä itseni että lapseni puolesta ja pitää tämän, jos se vaan jaksaa kyydissä pysyä. Mulla on takana siis vuosien lapsettomuushoidot ja ajatus nyt siitä, että kun oikeasti vihdoinkin on tärpännyt, niin että pitäisi abortti mennä tekemään, niin huhhuh. Minä vaan en voi. En vaadi lapsen isältä mitään. Hoidan tämän asian yksin. Vaikkei se olekaan oikein lapsen isää kohtaan.
 
Aeli, tekisin 100% varmuudella saman päätöksen kuin sinä. Tsemppiä ihan hirveesti :Heartbigred
toivotaan että ukkeli kasvattais munansa takas ja tulis järkiinsä.
 
Mahdottomasti jaksamista aeli ja kikkis!

Suututtaa kyllä ihan, onhan se miehen niin helppo jänistää tuon raskausasian suhteen mutta jos yhdessä tuumin on lasta yritetty niin kyllä se pitää vastuu kantaa! Helppohan se on miehen painostaa aborttiin kun ei tarvitse sitä itse kokea! Todella selkärangatonta!

Itse olen kertonut yhdelle hyvälle ystävälle sekä omalle siskolle ja mies kertoi omalle siskolleen. En varmaan malta pitää suutani kiinni, vaan piakkoin ainakin isäni saa tietää :) äidille kertomista en ehkä aio kiirehtiä kun hänellä on tapana alkaa hössöttää ja kyllästyn sitten ainaisiin kyselyihin ja soittoihin.
 
Aeli, sulla on ollut tosi rankkaa! Sympatiani ovat sinun puolellasi :Heartpink

Mulle on tullut nyt kauhea himo kertoa vauvasta muillekin ja samalla kuitenkin hihittelen sisäisesti meidän pientä salaisuutta :love017 Hennon kellertävän rusehtava vuoto pelästytti tänään ja meinasin itkeä silmät päästäni. Kävi mielessä, kelle voisin sydäntäni tässä tilanteessa purkaa, mikäli keskenmeno meitä kohtaisi...

Jos kaikki vain menisi niin kuin ollaan toivottu, ostetaan miehen vanhemmille joululahjaksi Isovanhempien rakkaat muistot-kirja, jonka myötä raskaus heille paljastetaan. Joululahjan muodossa olisi tarkoitus kertoa myös omalle perheelleni, mutta tarkkaa tietoa lahjoista ei vielä ole. Äitini saa varmaankin maailman paras mummu-mukin tai vastaavan lahjan. Veljeni avovaimoineen saa jonkin toivomansa lahjan, jonka mukaan voisi sujauttaa ultrakuvan tekstillä "Moi kummisetä ja kummitäti!" :happy090 Omille isovanhemmilleni ajattelin askarrella "isopappa" ja "isomummu"-tyynyliinat tai jotakin vastaavaa. Muille joulunpyhinä treffattaville sukulaisille voisi sitten vain kertoa kasvotusten. Voi kunpa olisi jo joulu!
 
Musta on niin mahtavaa että turvattomat viikot päättyvät jouluun! Ihan huikee ajankohta ja fiilis kertoa silloin. Meidän molempien vanhemmilla menee kyllä kinkut väärään kurkkuun vaikka vauvakuumeesta tietävätkin
 
En ymmärrä miten jotkut pystyvät pitämään raskauden salassa. Se on hienoa! Itsekin haluaisin, mutta olen niin innoissani ja onnellinen että tekisi mieli kailottaa kaikille. Ehkä täällä purkaminen auttaa hieman tilannetta :)
Olen kertonut muutamalle parhaalle ystävälleni, jotka muutenkin tiesivät että on vauvahaaveita.
Tällä hetkellä asun ulkomailla, joten täällä on joutunut olosuhteiden pakossa kertomaan muutamille henkilöille.
Sukulaisille oltiin ajateltu että kerrotaan joulun tienoilla. Mutta miten. Sitä ei vielä tiedetä.
Kirjottelen täällä ulkomailla ollessa blogia ja lisäilen paljon kuvia. Pian alkaa joutumaan miettiä mitä kuvia voi enää lisätä, ettei salaisuus paljastu. Rantakuvia ei ainakaan voi lisäillä.
Kiinnittääköhän ihmiset huomiota kun jatkossa ei ole kun maisemakuvia :)
Jännittävää tämä odotus. Kaikkea sitä miettiikin.
 
Aeli, voimia sulle! Uskon, että teet oikean päätöksen, koska olet siitä noin varma ja olet lasta kauan halunnut. Jos tuleva isä ei halua jatkaa mukana, onhan se kurjaa, mutta jatkuisiko suhde kuitenkaan, jos tekisit toisen painostuksesta abortin, jota et halua tehdä? Toivottavasti mies nyt vielä muuttaa mieltään.

----
Ylihuomenna on varhaisultra, ja olinhan vähän ajatellut, että sen jälkeen voisin kertoa äidille ja kai sitä tasapuolisuuden nimissä pitäisi anopillekin kertoa (vaikka mulla ei ole siihen suuntaan mitään kiirettä...). ja ehä mun parhaalle ystävälle. Siis jos siellä ultrassa nyt jotain näkyy. muuten ehkä pitää odotella tuonne joulukuun alkuun.

Muiden suhteen ajattelin vähän tuota joululahja-ideaa, kun se olisi niin ihana. Mutta kun silloin on 11. viikko, niin ehkä pitää kuitenkin sitten juhlistaa tällä tiedolla uutta vuotta...
 
Piti vielä todeta, että en ehkä kuitenkaan voi kertoa vielä äidille heti varhaisultran jälkeen, kun äiti on matkoilla ja tulee vasta ensi viikolla takaisin. Voisin toki kirjoittaa sähköpostia, mutta kerron mieluummin Skypessä, että saan sitten heti kuulla ja nähdä kunnolla ensireaktion.:)
 
Kiva kuulla, kikkis, että alkaa järki löytyä miehellä paikalleen :) Toivottavasti Aelin tilannekin selkiytyy, teet vaan niinkuin sydän sanoo! :Heartpink
 
Meillä mies on todella innoissaan tästä raskaudesta ja haluaisi kertoa jouluna kaikille. Itselläni pieni pelko, että jos siellä ei sittenkään ketään asustele, vaan on tuulimuna tai kasvaa väärässä paikassa. Uskon kumminkin, että saan varhaisultran ennen joulua, koska nyt ollaan jo rv 5+0 jos oikein oon laskenut. Kertomista varjostaa myös se, jos lapsi ei olekaan terve ja todetaan vasta rakenneultrassa... Esikoisen odotus meni niin pilvilinnoissa, mutta sitten synnytyksen jälkeen kaikki meni uusiksi ja oli todella kamala kertoa läheisille, että lapsi leikataan eikä kukaan tiedä selviääkö hengissä. Täytyy kerätä rohkeutta ja kertoa sitten, kun hyvältä tuntuu. Eipä tuota vatsaa varmaankaan ihan hirveen pitkään piilotella, kun olen niin pieni ihminen. :oops:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top