Huhtikuun Höpinät <3

milpuri: Sano itse sä sitten siel neuvolassa et viisasta olis vaikka pari kertaa viikossa käydä antaa se pissanäyte ja mittailemassa ne paineet siel paikan päällä ja jos ne sitten pysyy aisoissa tai paineet alkaa laskee ni riittää et sä itse mittailet kotona ja otat heti yhteyttä mikäli alkaa paineissa olemaan nousua? Turhauttavaahan se on kokoajan laukkoa neuvolassa mut viisaampi olla varpaillaan, raskausmyrkytys kun pahimassa tapauksessa voi edetä hyvinkin nopeesti. Ja kerta kotona pystyt kerta mittailemaan ni sitten tarpeen vaatiessa ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin...

Raskausmyrkytykseen kun ei kotihoitona oo oikein muuta kuin käydä antamassa pissanäytteitä ja mittailla paineita levon ohella... Joten YRITÄ ottaa iisisti.

 
Mulle on iskenyt kyllä siivousvimma, mutta mitään ei vaan tapahdu :D
Oon niin väsy työpäivien jälkeen, ettei sillon jaksa ja sitten kun on vapaata,
niin aina on jotakin menoa tai aika menee perus siivon tekoon.. Mutta oon
päättäny että kun töistä jään pois niin jos sitten.. :D
Tosin nyt kun oon hurahtanu kaikenmaailman vauvakirjoihin, niin niistä
on kyllä ymmärtäny että ei sille vauvalle oo kauheasti väliä onko joku kaappi
sullottu täyteen turhaa tavaraa.. Tietty perus siivo aina on hyvä olla mutta ei sekään
niin pilkun tarkkaa tarvi olla, kun perushygienia talossa on kunnossa niin sillä pärjää mun mielestä jo pitkälle.
Tietysti kaikenmaailman hulluudenpuuskia tulee aina :D

Tuosta imetyksestä, mulla on siitä jotenkin kauhean ristiriitaset tunteet..
Johtuu tietysti siitäkin kun ei kokemusta asiasta ole. Aina ollu noi omat rinnat niin
jotta ei tarttisi kenenkään koskia, mun asia ja piste :D Haluan kyllä omaa lastani imettää mikäli vain siihen kykenen, mutta hirvittää juuri se että osaako sitä ja ja ja..
Ja vielä kun on kuullu kauhutarinoita lapsista jotka on tissillä läpi vuorokauden,
niin kuinka siinä jaksaa itse jne.. Kuitenkaan mitään korvikkeita en haluais antaa
ennen kun on aivan pakko.

Mulle jäi tuosta tiistaisesta neuvola käynnistä hirveen sekava olo, yhtään tiedä missä mennään.. Kun kahtena viime neuvolakäyntinä on ollu alapaine hirveän koholla ja nyt sitten neuvolantäti sano että pitäis ehkä tehdä asialle jotakin.. Oon kyllä mittaillu kotosalla mittarilla mutta kuten myös sanoin neuvolassa, niin ei se taida olla kovin luotettava vehje, no siirryin siitä sitten neuvolalääkärin luo, niin hänkin oli sitä mieltä että alapaine ihan liian korkea, että äippäpolille pitää jos tuo pysyy.. No muuta neuvoa saanu ny kuitenkaan kun että käy mittauttamassa neuvolan (itsepalvelu) mittarilla paineet tällä viikolla.. Ja sitten seuraava neuvolakäynti annettiin kuitenkin vasta toukokuulle!

Tässä muutaman päivän kun pohdin asiaa niin eihän se ny oo mistää kotosin että vasta reilun kolmen viikon päästä meen seuraavan kerran neuvolaa ja sitten vasta katotaan noita mittaus tuloksia.. Kun ei siitä hyötyä ole että käyn nyt tässä mittailemassa niitä paineita kun ei niistä tuloksista saa ilmoitettua kyseiselle neuvolantädille kun häntä saa ikinä kiinni.. Ja kolmessa viikossa noi paineet ehtii mennä vaikka mihin.
Nyt jätinkin sitten soittopyynnön kyseiselle hoitajalle ja aion vaatia että pääsen neuvolaan aiemmin >:/

Anteeksi ja kiitos tästä purkautumisesta :D
 
Klik, ei siitä imetyksestä kannata liikoja stressata, eikä lisämaidon antamista voi aina paheksua, itselläni kaksi aiempaa on ollut taistelua.
Eka kun imi harvoin enkä ilmeisesti tajunnut pumpata ja tulehduksia olikin sitten monta ja maito loppui alta kahden kuukauden, toinen sai maitoani 5kk, kun 4kk pumppasin yötä päivää, poika olisi ollut tissillä 24/7 ja nukkunutkin siinä, no eihän siihen aikaa ja mahdollisuuksia esikoisen kanssa ollut, sitten tuli sammasta ja sen selätys kesti aikansa ja poika ei suostunut oikein imemään, kuukauden jälkeen mneuvolasta sanoivat että pumppauksen voi lopettaa, koska yöuneni olivat 4tuntia kun yöllä meni parikin tuntia pumpatessa ja tiskatessa tarvikkeita.
Minulla myös maidon nousu kestää parisen viikkoa jolloin olen joutunut antamaan lisämaitoa, sekä osansa on tuonut myös jännitys ja stressi kun sukulaiseni ovat aina tisseissä kiinni ja imettävä äiti on heidän mielestään kaikkien omaa ja itse olen sitä mieltä että rintani ovat minun ja vauvan eikä ne muille kuulu. Nyt taas kokeillaan kolmannella josko onnistuisi, asutaan kauempana suvustani joten heidän päällekäyminen on ainakin vähäisempää :)
 

klik: Mä olen alusta asti taistellut korkean alapaineen kanssa, viimeisimmässä neuvolassa lukemat olikin 120/89. Mulle neuvolan täti ei muuta ole oikein niihin sanonut et ylärajoilla on mut jatkoja ei oo sitten sanonutkaan. Itse kotimittarilla (rannemallisella) mittaillut ja siinä arvot ihan eriä luokkaa, tosin nuihin rannemallin mittareihin ei ole luottamista. Seuraavaksi mulla onkin neuvolalääkäri ja musta tuntuu et lääkäri saattaa niihin sanoa kyl jo jotain kun alussa jo hieman katteli niit et koholla on... 

Musta tuntuu et meillä kummallakin kannattaa tosiaan nyt seurailla muitakin mahdollisia oireita kuten turvotus ja painon nousu ja päänsäryt... nehän kun on merkkejä mahdollisesta raskausmyrkytyksestä mut tietenkään ihan mahdottoman neuroottiseksi ei kannata alkaa, sehän tuo stressaaminenkin nostattaa verenpainetta.

Helppo se on sanoa et älä stressaa niist paineista, mä kun tiedän et ne kun pyörii päivittäin mielessä. :/ Toivottavasti ne niin sulla ku mullaki lähtis laskusuuntaan.

 
Toi siivousvimma on iskeny tännekkin, mulla on ollu tää kyllä ihan alusta saakka. Aika turhaa kylläkin, kun ton esikoisen kanssa sotkua tulee sitä tahtia kun siivoo, mutta eipähän käy aika pitkäksi :D Pääsiäisenä saatiin miehen kanssa vaatehuonekin siivottua, kun Mico oli päivän mummolassa. Vaatekaappi on vielä seulomatta, sen vuoro on ehkä nyt viikonloppuna. Mäkin ihan nautin kun saa puunata ja pyykätä.

Tosta rintojen vuotamisesta ei kyllä oikeen voi ennustaa sitä maidon tuloa, että ei kannata huolestua vaikkei sitä tulisikaan. Mulla viime raskaudessa alkoi jo 20 viikolla vuotamaan, enkä silti pystynyt imettämään kun kaksi viikkoa ja maitoa tuli liian vähän.

Ei siitä imettämisestä kannata stressiä ottaa, imettää ken pystyy ja tahtoo. Kyllä uskon, että jokainen äiti tietää mikä on itselle paras ja luonnollinen vaihtoehto ja jos imetys ei vaan ole oma juttu niin ei sitä väkisin pidä imettää. Itse olisin imettänyt, mutta ei onnistunut se homma ja hyvin on Mico kasvanu korvikkeilla. Eikä ole allergioita ja terveenä on oltu.
Tän toisen kanssa aijon myös imettää jos vaan onnistun, mutta tällä kertaa en ota painetta vaikkei imettäminen onnistuisikaan. Ei se kenestäkään huonoa äitiä tee, jos korviketta antaa :)

 
Moi taas!
Kiitos vaan palkki-istuimesta kokemuksiaan kertoneet. Päästiin eilen yhden entisen työkaverin lapsen istuinta kokeileman, (pallas Cybex). Kun olivat kylässä. On kans ollut tyytyväinen. Meidän neiti oli vähän epäilevän näköinen istuimessa, mutta harkitaan hetki vielä. Mies ei ole oikein vielä kyseisestä istuimesta innostunut. Mä alan kallistua siihen suuntaan. :D Oli han kivasti niitä säätö mahdollisuuksia siinä istuimessa ja menis pitkään...

Voimia verenpaineen nousun kanssa kamppaileville. Koittakaa ottaa niin rauhallisesti kun vaan mahdollista. Epätietoisuus ja huoli ymmärrettävästi saa stressikäyrät nousuun, ja valitettavasti ne paineet myös. :/ Itsellä nousi RR viimeisten kahden kuukauden aikana viime raskaudessa, mutta pysyi sitten kurissa pienen verenpainelääkityksen avulla. Onneksi tasaantui nopeasti synnytyksen jälkeen. Ja kaikki meni kuitenkin ihan hyvin. Ja mulla ainakin viime raskaudessa piti useampi viikko kotona seurailla paineita, että tiesivät mihin suuntaan ne on menossa onko nousu tasaista vaan tasaantuuko paineet itsekseen ja mikä olis sitten oikea ratkaisu/lääkitys. Aika tuntui pitkältä, joten kärsivällisyyttä.

Imetys onnistui täällä viimeksi hyvin ja olen siitä iloinen. Nyt vähän mietityttää se miten saan imetykseen/pulloruokintaan ja pullojen pesuun kuluvan ajan sumplittua esikoisen kanssa. Tyttö kerkee varmaan yhtä sun toista kepposta, kun äiti imettää/ruokkii pienempää. :/ Esikoinen oli välillä "tississäroikkuja", mutta onneksi enimmäkseen päiväaikaan tankkas. Ja tiheästi oli rinnalla kausittain. Aikaahan se ottaa ja kärsivällisyyttäkin, eikä aina onnistu vaikka kuinka äiti yrittäis. Ei varmaan etukäteen kannata huolehtia liikaa, asiat menee usein omalla painollaan. Sitten annetaan korviketta, jos ei imetys onnistu. Lapselle parasta ravintoahan se rintamaito varmasti on, mutta kasvaa lapset korvikkeellakin hyvin. Lapsen ei tarvitse nähdä nälkää, eikä äidin menettää yöuniaan/hermojaan, jos imetys takkuaa. Se kannattaa mielestäni myös muistaa, että huolehtii itsestään. Syö ja juo ja lepää tarpeeksi. Väsyneenä ja nälkäisenä ei jaksa imettää eikä lämmittää ja pestä pulloja. Vähän virkeämpänä voi yrittää imetystä uudestaan, ja apua/neuvoja kannattaa pyytää.

Täällä on kans iskenyt siivousvimma, vaan hitaasti tuntuu mitään tapahtuvan. :/ Komerot huutaa järjestämistä, varsinkin vaatehuone! Onneksi esikoisen huone alkaa olla järjestyksessä. JA tyttö on monta kertaa yllättänyt mut laittamalla leluja itse takaisin laatikkoon, jopa ihan oikeaan laatikkoon. ;D Kun on riittävän vähän leluja Smart boxissa niin hyvin löytyy oikeat paikat. Ehkä tämä on "ohimenevä" vaihe, kun tykkää purkaa ja lajitella muutenkin. mm kengät on usein eteisen lattialla rivissä ja sitten taas hujan hajan :p Vähän päivässä, on mun uus motto!!! :D Kevät ja valo näyttävät armottamasti pölyt ja likaiset ikkuna ym. Ja huonekasveillekin pitäis vaihtaa mullat... Ei taas tiedä millon sitten seuraavan kerran saa aikaseksi...
 
Moi kaikki kanssaodottajat! 

Täällä ei ole ollut minkäänlaista siivousvimmaa havaittavissa. Odotan, että mies jää kesälomalle, niin sitten voidaan siivota. Toisaalta hirveää siivoamista meillä ei ole, koska muutettiin yksiöistä isoon kaksioon, joten huonekaluja yms. on vähän vähemmän. Pääsiäisen aikana todettiin, että meillä on ns. yksiötrauma. Me  ei osata nukkua makuuhoneessa, vaan ollaan roudattu patja olohuoneen lattialle. Siinä nukuttaa paremmin kuin "oikeassa" sängyssä. Ehkäpä toi tuleva kesä opettaa meitä käyttämään makuuhuonetta. emoticon

Miten paljon te muuten syötte? Musta tuntuu, että mä syön kuin hevonen ja aina kun mä sanon mun miehelle arvaa mitä, niin se sanoo, että sulla on nälkä. Toisaalta voi olla, että on osaa oikein suhteuttaa syömistäni, koska raskauden ekat 16-18 viikkoa oksensin. Ainoa mikä pysyi sisällä oli nesteytystabletit ja 2 kertaa viikossa BicMac hampurilainen. Painoa tippui siinä ajassa 5 kg ja nyt olen saanut takaisin 900 gr. Ihan hullua tohua... 

Mutta ihanaa viikonloppua kaikille!
 
Moi kaikki

imetyksestä Että aina kannattaa yrittää on se äidinmaito aina parasta ravintoa. alkuun voi olla hankalaa mutta ei kannata heti luovuttaa. mutta jos se ei onnistu niin ei sille mitään voi. Mulla imetys onnistui hyvin kahden edellisen kanssa, imetin harvinaisen pitkään 1v10kk, maito ei tosiaan itsestään loppunut vaan piti vähentäminen tehdä rauhalliseen tahtiin ja kivempi lapsellekkin niin. Esikoisen kanssa meni yli 2 viikkoa että hän oppi imemään, johtuiko sitte siitä ku sairaalassa annettiin paljon lisämaitoa pullosta vai siitä kun joutui syntymään 3 viikkoa etuajassa. mutt pääasia että oppi. alku oli hirmu vaikeaa ja yhtä taistelua mutt onneks pidin pääni ja homman sai lopulta sujumaan. kakkonen taas syntyi 2 päivää lasketun ajan jälkeen ja osasi heti imeä, hän tosin ei saanut laitoksella yhtään pullosta. raskausaikana kummanki kohdalla ei kunnolla vuotanut maitoa ku kerran, täss raskaudessa ei vielä kertaakaan.ja maitoa tuli sitt lopulta yli tarpeen, joutui pakkasesta heittään meneen ku oli pakko lypsää välillä pois ku rinnat oli liian täysi. basin tuli heti mieleen ku puhuit että joidenki mielestä imettävä äiti on kaikkien omaisuutta. muistan kerran ku imetin niin anoppi koski mun rintaan ett katto muka saako vauva ollenkaan happea. toisella kertaa kesken imetyksen rupes vauvan vaippaan katsomaan, kiva häiritä kun toinen syö! hän ei oikein osannut suhtautua imetykseen ku vissiin itse ei imettänyt juuri ollenkaan. kyllä mun äitikin kerran kakkosen kohdalla yritti vähän liikaa auttaa ku olin juuri laitokselta kotiin tullut mutt ei se niin paljoa häirinny ku joku anoppi. eikä onneks enempää muut ole häirinny. pitäs muistaa että rinnat on kuitenki äidin vaikka vauva niitä saaki imeä ei muiden kuulu koskea ja saa siitä sanoa.

syömisestä että mä ainaki syön vähän vähemmän kun ennen raskautta. kärsin tietty pitkään pahoinvoinnista ja paino laskikin. mutt ei sitä pystyy enää kerralla syömään niin paljo ku ennen mutt kyll mä silti ihan riittävästi. harmi vaan ku välillä tahtoo makeeta mennä kauheita määriä, varsinki jos väsyttää tulee helposti otettua suklaata.

On taas pari päivää supistellu tosi paljon levossakin, kivuttomia ne on mutt en tiedä miks niin kauheesti. toivottavasti ei synnytys alkais liian aikasin kuitenkaan. oli aika inhottava ku olin eilen hammaslääkärissä ja sielläki yksi supistus tuli, vaikka en tosiaan täysin makuuasennossa ollutkaan ku enää ei pysty. Ei siitä kyll kauaa ole ku lääkäri tarkisti kohdunsuun ja täysin kiinni oli. toivottavasti kaikki sujuu hyvin jatkossa, kovin vaivanen olo on ollu ku oon niin isoki. pesin jo kaikki vauvanvaatteet ku meinasin etten lopussa varmaan pysty mitään tekemään jos tästä pahenee. hoitopöytä meillä on edelleen tallessa, lipastomallinen ku kätevä ku niihin laatikoihin saa vaatteet tai muuta vauvantavaraa paljon mitä siinä vaippaa vaihtaessa tarvii. ja tietysty käy selän päälle jos aina kumarassa vaippaa vaihtelis. ton pöydän löysin kakkosta varten ihan huuto.netistä käytettynä, ärsytti esikoisen aikaan ku sai millo mistäki kurkotella vaippoja, talkkia tms ja vaatteita, sillo meillä oli sellane teline mallinen hoitopöytä.
 
Meille saatiin tänään avomiehen vanhemmilta pinnasänky, hoitopöytä, ammeenjalat ja viisi jätesäkkiä täynnä vauvan vaatteita ekalle vuodelle :D

Niitä oli ihana päästä hiplaamaan. Niin syötävän suloisia, vaaleenpunasta ja hempeetä ja söpöä :) Vielä kaksi säkkiä tonkimatta, oli sen verran paljon tavaraa :D (sen takia on niin paljon, kun on kahden tytön vaatteet kyseessä) Meidän pikku koirulainen tuli vähän mustasukkaiseksi kun pengottiin miehen kanssa niitä säkkejä, eikä häntä huomioitu :(

En olisi ikinä uskonut, että olisi vauvalle niin paljon vaatteita, että voi kaikki vaatteet sitten aina katsoa sävy sävyyn jne. Oon niin innoissani! Vauvalle saa vaihtaa vaatteita vaikka monta kertaa päivässä, ja varmaan silti jää joitain käyttämättä väkisinkin! :D Ja kaikki on tosiaan vain kaksoistytöillä käytetty kertaalleen, muuten ihan uusia, puhtaita ja hyväkuntosia. Ja kuosit ja värit niin ihania, etten niistä heittäisi pois yhtäkään!

Syömisestä: Oon huomannu, että mahtuu paljon vähemmän ruokaa vatsaan kuin ennen raskautta. Vaikka tekisikin mieli mutustella, tulee niin tukala olo ja melkein oksennus, jos väkisin rupee ahtaamaan.
Mulle on tullu himoina kaikki raikas ja kylmä tässä vaiheessa. Mehujää, jääkaappikylmä ananas, hedelmä coctail (mehussa), miniluumutomaatit.

Nukkumisesta: Onko kellään muulla univaikeuksia? Itse ravaan yöllä monta kertaa vessassa, välillä ihan herään karmeeseen pissahätään ja on vaikea kävellä vessaan asti kun hätä on niin kova! Ja sitten välillä saatan herätä ihan virkeänä, vaikka olisin nukkunut vain 4h ja nekin katkonaisesti vessareissujen takia. Mulle on monet sanonu, että näytän tosi väsyneeltä ja mulla on väsyneet silmät. No ei ihme... vaikka ei sinäänsä tunnu että väsyttäisi mitenkään kamalasti. Päiväunia yritän nukkua aina kun voin, mutta nekään aina ei tule. Oon huomannu, että mulla on tummat silmänaluset ja pienet silmäpussit :(
 
Nyt on taas sellai päivä et voi hyvää päivää....huh huh.....

meijän piti mennä leffaan...mutta se oli jo täynnä...ni jo siitä alko sitte mun pinna mennä...ja siitä on sitte saanu osansa niin postin työntekijätki ku oma mieski....eli oon tänään taas ollu oikee kauhee odottava äiti...siis ihan hirviö....oikee hävettää...;(;(;(mutta olo on oikeesti itellä ihan kauhee kun on jotunu jäämään tänne kotiin eikä pääse töihin ni nää HELV....seinät kaatuu päälle...ni sitte alkaa hermot mennä...pyydän anteeks tätä kiukuttelua teiltä....


tosta nukkumisesta...:ni juuh yöt kuluu aikas lailla WC:ssä käydessä...;D..varmaa inkot ois pitäny töistä hommaa että sais niihi lurautella...;D;D...
 

Tosta nukkumisesta... Mulla ei ne pissareissut niin häiritse, pari kertaa yössä ja that´s it. Mulla onkin aina ollut ns seurapiirirakko :D

Mut enemmän mulla häiritsee se et saatan yöllä herätä ilman mitään syytä ja valvoa parikin tuntia kun EI vaan nukuta. No sitten ku pääsee uneen ni eiköhän esikoinen kitise tai äherrä ni unta tulee pätkittyä useasti.

Onneksi nyt on kuitenki tuo liitoskipuhässäkkä takana, se kun kans verotti unta kun paikat oli kipeenä ja siihenkin piti herätä et jossain välissä hirveen kiva vaihtaa välillä asentoa.

Odotellaan vaan sitä ku viimeisillään herätään sitten joka kerta siihen kun vähän asentoa vaihtaa ja sitten ku vauva syntyy ne yösyötöt ynnä muut vauvan kans touhuilut yöaikaan... ;) Onneksi tää raskausaika hieman valmentaa jo siihen heräilyyn :) Alku menee kyl välillä ni unentokkurassa et ei oikein tiedä onko yö vai päivä. :D

 
Mulla nukkuminen menee suht rauhallisesti, kaks kertaa yössä pitää mennä vessaan, mutta teen sen niin unenpöpperössä, että nukahdan heti ku tuun takas sänkyyn. Välillä tulee sellasta "repivää" kipua jonnekki alavatsaan, en oikeen tiiä onko se toi sektioarpi vai muutenko vaan sattuu, mutta siihen aina välillä herää ja pitää vaihtaa asentoa.

Mulla on ollu nyt pari iltaa sellasta, ettei väsytä sitten yhtään. Mennään yleensä joka ilta viimestään 22.00 nukkumaan ja nyt perjantaina ja eilen menin nukkumaan vasta puolenyön jälkeen! Ja sen kyllä huomaa, toi esikoinen kun herää 6 jälkeen, niin aika silmät ristissä on mennyt kyllä tämä päivä..

Kivat hormoonimyrskyt oli taas eilen kun oltiin lähdössä asioille, tuntu ettei mikään vaate mahdu päälle ja kaikki puristaa ja kiristää. Tekis mieli vaan kulkea koko ajan verkkareissa. No sainpa sitten kunnon itkukohtauksen ja lopputulos oli, että seisoin alusvaatteet päällä, kengät jalassa ja sanoin miehelle, että mä lähen nyt näin :DD Toinen oli ihana, kun koitti sitten tosi varovasti sanoa, että "Kulta, pitäskö sun jotai laittaa kuitenki päälle, vauvan tulee kylmä jos lähet noin" :D No sain kyllä sitten vaatteet päälle, olis sattanu ihmiset kattoo pitkään kun shoppailen alusvaatteissa ison mahani kanssa! Että tälläsiä episodeja meillä, voin vaan kuvitella miten kamala oon kesällä, kun on vielä kauheen kuuma tähän päälle!
 
Mua kanssa inhottaa joskus laittaa vaatteita päälle, ja nyt niitä vielä pitää laittaa niin kamalasti! Itse kuljen estottomasti koko ajan verkkareissa. Kattokoot kuka lystää, ne on kaikista mukavimmat päällä, eikä oo hirveesti varaa ostella mitään mamma farkkuja...

Mä ite en malta oottaa kesää!
Kesäksi aioin ostaa legginssit, jotkut sellaiset jotka pysyy päällä :D
Ja mekkoja! Sellanen vaan päälle ja menoksi :)
 
hormonimyrskyistä: mä kiukuttelin ekan raskauden aikana aika paljon, mut nyt jotenkin kaikki paha olo kääntyy sisäänpäin. ei oo tullu paljoakaan skitsoiltua, itken vaan yksinäni jos ahistaa. ulkonäköäkään en oo jaksanu miettiä, vaikka ekalla kertaa se ahisti koko ajan. ehkä kun siitä viimeks laihtu eikä jääny raskausarpia, niin osaan nyt ottaa rennommin. aattelen vaan koko ajan tän väliaikasuutta.

uniongelmia, kyllä. nyt taas pari yötä menny sillee ettei vaan saa unta illalla vaikka nukuttaa. pissalle heräilen pari kertaa, välttelen juomista illalla. mut silti tosi katkonaista nukkuminen, ja närästys ja röyhtäily alkaa makuulle mennessä. eikä hyvää asentoo vaan löydy. tätä se nyt on pahenevassa määrin vielä kolme kuukautta. voi kun syntyis vähän etuajassa..!

ois kyllä siivoiluhalua ja sisustushalua, mutta kun ei oo tietoo koska kämppä vaihtuu, hakemus on sisässä kesäkuun alusta alkaen, niin ei kannata järjestää mitään. tyhmää!! kaapit pursuilee sekalaisista vaatepusseista, on napsun vanhaa ja vauvalle tulevaa..ahistaa :D

tänään avasin sitteripaketin, ja napsu keksi heti että se on sen oma keinutuoli :) nyt on pakko alkaa miettimään, miten saa napsun vierotettua pulloista ja pinnasängystä, että ne voi saada vauvalle käyttöön..!
 
Taas on ihan kauhee olotila...siis mieleltäään;(.....saas nähä tuleeko nukkumisesta yhtään mitäään....=(....mua meinaan pelottaa ihan hirveesti nyt tään "raskausmyrkytysjuttu"...ku lueskelen tyhmänä noita kaikkia nettijuttuja....(juuh tiiän että se ei oo mitenkään viisasta)...mutta kun mulle ei kukaan anna mitään vastauksia yhtään missään....sanotaan vaan että ei oo mitenkään vaarallista..että mittaa kotona niitä RR:ää....
nyt on siis alapaineet laskeneet mutta yläpaineet huitelee vielä siellä 90-98 välillä ni se mua panikoittaa ihan hirveesti;/...ku ei oo normaalia...ku nyt huomenna lakaa vasta RV 29 ni vauva on niiiiiiin pieni vielä<3<3<3<3
 
Mulla ei yleisesti ottaen oo mitään järkyttäviä hormonimyskyjä,
mutta välissä menee kyllä hermo nopeammin kun yleensä,
tiuskasen ja sitten heti tajuan että mitähän mä ny taas touhuan ja
ymmärrän pyytää mieheltä anteeks.. :D

Nukahtamisen suhteen mulla ei kyllä mitää ongelmaa ole, sammun aina
lähes heti kun sänkyyn pääsen ja harvoin 23 jälkeen oon enään hereillä.
Ja nyt kun sai nuo rannetuet käsiin, niin nukkuminenkin mukavampaa.
Meillä tosin kissa nyt alkanu häiriköimään öisin kovasti jotta se katkoo
yöunia.. Mä jään tuossa toukokuun alussa pois töistä, niin sitten viedään samantien
kissa leikattavaksi ja jos siitä rauhottuu niin sitten saa olla täällä kotona kun
vauva tulee, mutta jos yhtään ei rauhotu niin sitten joutuu kissi menemään
pariksi viikkoa hoitoon mun isän luo.. 

 
Mulla toi nukkuminen on sitä että kerran yössä herään pissalle ja se on JOKA yö aina klo 03-03.30 välillä. Sit aamuisin herään siihen kun muksu moukaroi mua suoraan kylkeen.Mieskin aina sanoo että "taasko sua siellä hakataan!" :D Parina iltana mieskin on ihan kunnolla saanut ns.jalasta "kiinni" muksua kun tamppaa molemmin jaloin tohon mun oikeeseen kylkeen :D

Nyt on tullut tuo maito ihan hurjaksi "himoksi" juon kieltämättä sen puoltitoista litraa maitoa päivässä ja mieskin siihen sanoo että kohta pitää hankkia parvekkeelle lehmä niin saat suoraan utareesta käydä lypsää maitoa.Tokaisin vaan että eiköhän tässä huushollissa ole kolmen kk:n päästä lehmä ihan omasta takaa :D :D

Naapuriin kaverille syntyi pääsiäislauantaina poika ja synnytystä oli tehnyt kolme päivää(käynyt välillä sairaalassa kovien supistusten takia ja lähetetty kotiin yms.).Itse ponnistus vaihe ei onneksi ollut kestänyt kuin 19 min mutta taas tätä Päksin touhua että odotetaan ensin viisi tuntia odotustilassa lääkäriä joka tarkistaa tilanteen ja olisi laittanut kotiin kun on vasta 3 senttiä auki ja 4 min supistusten väli.Onneksi kaveri osasi vaatia että nyt sisään ja heti ja viiden tunnin päästä poika syntyikin maailmaan,Kivun lievityksen sai vasta 2 h ennen sitä ja epiduraalin tuntia ennen...Jälkeenpäin sai tietää että kolme päivää ennen synnytystä oli ekalla poli käynnillä todettu istukan olevan kalkkeutunut ja pissa kahdella plussalla.Ja kaverille ei oltu sanottu mitään asiasta.Kätilö oli vaan äkkiä ollut synnyttymässä tämän pojan ja tokaissut synnytyksen jälkeen että äkkiä suihkuun että ei ole koko päivää aikaa.Jep jep.Hienoa taas.Voi olla sama meno heinäkuussa kun kuulin että päksi olisi aika täynnä näillä näkymin...ja varsinkin synnäri.No mies sanoikin että jos mut käytävälle pistetään niin hän ajaa mielummin helsinkiin synnyttämään kuin jää täydelle osastolle kiireen keskelle.

Nyt taidan suunnata askeleeni kohti Arennan toimistoa ja kyselemään meille isompaa kämppää josko tästä samasta talosta olisi vapautumassa kolmiota. :)
 
Just eli PHKS:n sitte vaan käytävälle...voi PRKL....ei todellakaan..mää pidän sellasta meteliä siellä sitte kyllä et se huutaja olen minä sitte;D;D....

mä alan olee jo ihan hysteerinen näiden mun kaikkien systeemien kanssa mitä mulla tulee tässä raskaudessa et ei tuu yhtään mitää;(;(...OIKEESTI;(-...varmaa pitää hakeutua "muumilaaksoon" kohta....;(
nyt on kipeenä siis vasemman puolen nivusesta...siellä on joku "klöntti"kohta ja ihan neuroottiseks oon siitä nyt tullu kanssa...alkaa jo vaikuttaa tää kotona olo jonkin verran meikäläiseen kun on niin "suljettukammoinen"...niin sitte sitä alkaa pelätä heti kaikista pahinta;(;(
 
Mulla on ainakin ollut ihan mahdotonta mun mielialojen kanssa. Vaaditaan max. sekunti, että käännän takkini asiassa kuin asiassa. Sääliksi käy tuo mies, oon kuullut, että moni on hänelle sanonut tyyliin "miten kestät olla ton akkas kanssa..."
Kuulostaa varmaan siltä, että en edes yritä, mutta mä todella yritän vaan niellä kiukun ja raivon, mut eipä onnistu. Kyllä se jossain vaiheessa purkautuu. Toki jälkeenpäin kaduttaa, ja mietityttää, että mitä tuli sanottua tai tehtyä. ONNEKSI tää on ohimenevää. Toki tähän raskauden päälle on muitakin stressinaiheuttajia, (talousasiat, ihmissuhteet yms) että raivo purkautuu helposti.

Pikkuisen liikkeet on tässä pari-kolme viikkoa näkynyt vatsan pinnalle selvästi. Tässä yksi yö heräsin siihen, kun mies sanoi, että "sun vatsa heiluu, lapsi liikkuu!"
Hauskinta tässä on se, että itse en enää monotuksiin herää, mutta mies ilmeisesti... Olin nukkunut vatsa hänen selkää vasten... :-D

Nukkuminen on onnistunut nippanappa vielä, nyt kyllä väsyttää, koska nukuin yöllä jostain syystä todella levottomasti, ja vessareissuja oli ainakin 3-4. Esikoinenkin kömpi yöllä väliin nukkumaan. Kuumuus on ruvennut jo vaivaamaan, hikoilen ihan älyttömästi varsinkin yöllä. Eikä asiaa helpota yhtään se, että kaksivuotias neiti nukkuu kiinni kyljessä...

Rinnat on vuotanut mulla aika urakalla jo, välillä itsekseenkin, mutta jos erehtyy vähänkin rintaa "töytäisemään", niin lorahtaa ihan kunnolla kirkkaan/valkoisen sekaista nestettä. Pitäisi liivinsuojia jo harkita, että välttyy noloilta tilanteilta... Onneksi vielä on lämpötilat sellaiset, että paksumpia vaatteita tulee käytettyä.

Syömisistä sen verran, että syön aivan älyttömät määrät makeaa, päivittäin jotain herkkua tulkee syötyä. Olisin varmaan katkaisuhoidossa, jos sokeri päihteeksi laskettaisi. Viikon päästä olisi sokerirasitushommeli, ja taitaa käry käydä ja pahasti.


Tsempit kaikille, jotka painii ikävien asioiden kanssa...
 
Mä syön kanssa joka päivä herkkuja! Koko ajan pitäis saada jotain makeeta. Yks päivä elelin pelkällä pullalla :( Mulla oli myös sokerirasitustesti ja ei ollu mitään ihmeellisiä siinä, eli ei raskausajan diabetesta :)

Hain juuri äsken äitiyspakkauksen postista. Huh, mikä urakka oli sitä kannella. Varsinkin noi meiän rappukäytävän rappuset ylös. Asutaan kolmannessa kerroksessa. Ne on mielettömän jyrkät ja toi pakkaus oli tosi iso! Meillä on hissiremppa just meneillään, niin ei ollu sitten hissiä vielä käytössä. Pari työmiestä siinä oli ja möllötti kun mä puuskutin ja puhisin sen ison pakettini ja ison mahani kanssa. Ei elettäkään että oisivat tarjonneet apua, no empä sitten kehdannut pyytääkään, oli niin ketutus fiilis..

Äitiyspakkauksen sisältö oli aika pettymys. No olihan se katottu jo kertaalleen läpi netissä, mutta varmaan vaikuttaa, kun just lauantaina saatiin isot kasat niitä ihania vaalenpunasia hömpsynpömpsy röyhelö pikku prinsessa tamineita, että noi tuntu aika valjuilta, ja enemmän pojille suunnattuja :D Mutta tykkäsin kyllä niistä muista tarvikkeista, kaikki peitot pyyhkeet jne.

Huomasin tuossa postiin kävellessä, että näköjään pitää hidastaa kävelytahtia. Yritin kävellä normaalia reipasta kävelytahtia, mitä yleensä kävelen asfaltilla, (Lumessa ja jäässä tuli kyllä mentyä niin varovasti ja hitaasti talvella) ja rupes tuntuu repimistä alavatsassa. Hellitti aina kun hidastin. Sitten huomasin taas että olin kirinyt vauhtia ja taas rupes repimään :( Ei sitä jotenkin yhtään tajunnut siinä kävellessä. On vaan niin ihana kävellä pitkästä aikaa reippaasti. No, pitänee ottaa rauhallisemmin vaan.

Painonnoususta, mulla oli tullut 4 viikon aikana vaan 1,5 kiloa painoa lisää! Ja katoin, että vauva on sinä aikana kasvanut ainakin puoli kiloa, eli ylimääräistä tullut vain kilo. On aika ihme, pelkäsin nimittäin koko ajan, että kuinka monta kiloa nyt on tullut lisää, kun viimeksi oli tullut 3 viikon aikana 3 kiloa :( Ja en ole edes syönyt mitenkään ruokavaliota tarkkaillen. Joka viikonloppu teen pizzaa, joka päivä syön makeeta jne.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top