Suppi
Oman äänensä löytänyt
Kestovaipoista: viimeks mentiin kertiksillä koko aika. Kerran ehkä kokeiltiin siskon pojalta lainavaippana kestiksiä. Olin muutenkin niin uuvuksissa etten halunnut edes yrittää mitään kestovaippoja. Nyt vois ajatellakin niitä käyttää. Pyykkiä tulee kuitenkin sitten pestyä oikeen urakalla kun ollaan kotona. Mutta en aio syyllistyä jos en jaksakaan ryhtyä siihen hommaan. Äitiys on muutenkin niin herkkä homma, että tuntuu ettei halua tehdä siitä itelleen mitään temppurataa.
Asumisesta: me asutaan ihanassa vastaremontoidussa omakotitalossa ja tilaa on yhdelle tai kahdellekin uudelle perheenjäsenelle aivan loistavasti. Kaksosia on miehen suvussa vähän, meillä suvussa sellaisia ei ole yhtään. Tervetulleita olisivat sellaisetkin...
Me ollaan jo kerrottu vähän kaikille tästä raskaudesta. Oon kyllä sellanen ihminen että kertoisin siitäkin jos tää raskaus sitten päättyisikin.
Huomaan pelkääväni keskenmenoa ihan liikaa. Tietoisuus siitä ettei kaikki mene aina suunnitelmien mukaan on jotenkin rankkaa. Tätä raskautta on toivottu niin pitkään, että on vaikea uskoa että kaikki nyt menisi suunnitelmien ja toiveiden mukaan. Onko muilla näitä pelkoja?
Raikkaita heinäkuun päiviä toivotellen
Suppi rv 6+3