Täällä menossa rv 9+2, eikä vieläkään ole oikein mennyt jakeluun että tässä todella ollaan raskaana! Ja aivan järjettömän pahoinvoinnin takia en ole tästä oikein vielä osannut nauttiakkaan.. Mutta kovasti odotellaan että olo parantuisi, massu kasvaisi ja tämä kaikki tulisi todellisemmaksi :) Ikää on itsellä 25 ja miehellä 24. Olemme mieheni kanssa todella tuore pari, vasta puolisen vuotta yhtä pidetty, mutta ihan suunniteltua tämä siltikin on :) 9.9 olisi LA, itsellä synttärit 10. päivä, joten jos kaikki menee hyvin, paras synttärilahja ikinä tulossa! :)
Ensikertalaiset
- Ketjun aloittaja puapru
- Aloituspäivämäärä
manakinyo: No, niin taidetaan :)
Mitenkäs ensikertalaiset voivat? Onko olo parempi vai kehnompi kuin aiemmin? Kenellä alkaa ultra-aika lähestyä?
Itse olen muuttunut vain koko ajan väsyneemmäksi ja väsyneemmäksi. Tuntuu, että voisin nukkua ihan koko ajan. Eilenkin nukuin kahden tunnin päiväunet ja silti olin jo ysin jälkeen ihan kypsä yöunille. Sinnittelin kymppiin asti. Huusholli kärsii kun ei yksinkertaisesti jaksa pitää sitä kunnossa :/ Pahoinvoiva en ole varsinaisesti ollut, mutta on enemmän sääntö kuin poikkeus että iltapuolella päivää ei tee mieli mitään ja alkaa tulla sellainen etova olo.
Vaikka toisaaltahan olen tosi iloinen näistä joskus vähän tympeistäkin oireista. Parempi vaan, että oireilee. Oman aikansa ne vaan kestää ja mieli pysyy rauhallisempana kun keho antaa merkkejä, että kaikki ei ole niin kuin ennen :)
Mitenkäs ensikertalaiset voivat? Onko olo parempi vai kehnompi kuin aiemmin? Kenellä alkaa ultra-aika lähestyä?
Itse olen muuttunut vain koko ajan väsyneemmäksi ja väsyneemmäksi. Tuntuu, että voisin nukkua ihan koko ajan. Eilenkin nukuin kahden tunnin päiväunet ja silti olin jo ysin jälkeen ihan kypsä yöunille. Sinnittelin kymppiin asti. Huusholli kärsii kun ei yksinkertaisesti jaksa pitää sitä kunnossa :/ Pahoinvoiva en ole varsinaisesti ollut, mutta on enemmän sääntö kuin poikkeus että iltapuolella päivää ei tee mieli mitään ja alkaa tulla sellainen etova olo.
Vaikka toisaaltahan olen tosi iloinen näistä joskus vähän tympeistäkin oireista. Parempi vaan, että oireilee. Oman aikansa ne vaan kestää ja mieli pysyy rauhallisempana kun keho antaa merkkejä, että kaikki ei ole niin kuin ennen :)
puapru
Kommentoinnin ninja
Eipä ole tullut hetkeen tänne kirjoiteltua. Mutta mukana siis edelleen kuitenkin, ja lukemassa olen kyllä käynyt, melkein päivittäin.
Mulla on vähän vaihtelevaa väsymystä. Toisina päivinä väsyttää enemmän kuin toisina, mutta kamalasti tämä ei ole vaikuttanut normaaliin arkeen. Teen iltapainotteista työtä niin saan aamuisin köllötellä sängyssä, mikä tällä hetkellä tuntuu aika hyvälle. Töissä jaksaa muuten käydä, mutta tuo pitkä matka käy nyt enemmän ja enemmän harmittamaan. Tai siis autossa käy kovin väsyttämään. Julkisilla kulkeminen ei kuitenkaan taida onnistua, niin että on vain ajettava.
Muuten oireina on jano ja suun kuivuminen. Pari viikkoa meni niin, että vaikka kuinka vähän söi kerrallaan, tyyliin 6 viinirypälettä, tuli maha ihan täyteen ja tunne että räjähdän kohta. Nyt se on mennyt ohi, ja normaaliruokailulla mennään taas. Painonnousua pelkään kamalasti, kun on jo valmiiksi tuota ylipainoa jonkin verran.
Ensimmäinen neuvola on takana, labraan menen 18.2. ja ensimmäinen lääkäriaika on 25.2. Ultra on 5.3. eli vähän joka viikolle jotain. =)
Mulla on vähän vaihtelevaa väsymystä. Toisina päivinä väsyttää enemmän kuin toisina, mutta kamalasti tämä ei ole vaikuttanut normaaliin arkeen. Teen iltapainotteista työtä niin saan aamuisin köllötellä sängyssä, mikä tällä hetkellä tuntuu aika hyvälle. Töissä jaksaa muuten käydä, mutta tuo pitkä matka käy nyt enemmän ja enemmän harmittamaan. Tai siis autossa käy kovin väsyttämään. Julkisilla kulkeminen ei kuitenkaan taida onnistua, niin että on vain ajettava.
Muuten oireina on jano ja suun kuivuminen. Pari viikkoa meni niin, että vaikka kuinka vähän söi kerrallaan, tyyliin 6 viinirypälettä, tuli maha ihan täyteen ja tunne että räjähdän kohta. Nyt se on mennyt ohi, ja normaaliruokailulla mennään taas. Painonnousua pelkään kamalasti, kun on jo valmiiksi tuota ylipainoa jonkin verran.
Ensimmäinen neuvola on takana, labraan menen 18.2. ja ensimmäinen lääkäriaika on 25.2. Ultra on 5.3. eli vähän joka viikolle jotain. =)
Meillä on lähtö parin tunnin päästä varhaisultraan. Odotan sitä kauhun sekaisin tuntein.... Toisaalta kiva kun saa jotakin varmistusta.... mut sit taas... Tänään voi hyvinkin olla elämäni onnellisin tai kauhein päivä :)
Raskausviikkoja nyt tosiaan 9 (+0) Ei pitäisi siis olla mitään ongelmia nähdä ja kuulla maha-asukkia :) Saattaa olla että noi raskausviikot/päivät johonkin suuntaan muuttuvat.
En tiedä sitten paljon tuo ultra maksaa, mutta kyllä se mun mielenterveyden takia tulee tarpeeseen! Mä en jaksa koko ajan tätä epävarmuutta ja jarruttelua.
Olohan mulla on nyt ollut mitä loistavin. Ehkä jonkinasteista väsymystä. Ei juuri sitäkään, mutta se varmaan johtuu ihan siitä kun nukun kunnon yöunia. Ennen riitti noin 6 tuntia ja nyt menee 8-10 h. Päikkäreitä en oo ikinä osanut ottaa.
Näin ensikertalaisena huolettaa just tämä "oireettomuus" tai niiden väheneminen. Onko tämä nyt sit normaalia? Vähän yritin vitsiä vääntää miehen kanssa siitä, että ehkä tämä meidän maha-asukki on vaan niin kiltti tapaus ettei tahdo äitiä turhaan "kiusata" :)
Iiik ja apua! :D
Raskausviikkoja nyt tosiaan 9 (+0) Ei pitäisi siis olla mitään ongelmia nähdä ja kuulla maha-asukkia :) Saattaa olla että noi raskausviikot/päivät johonkin suuntaan muuttuvat.
En tiedä sitten paljon tuo ultra maksaa, mutta kyllä se mun mielenterveyden takia tulee tarpeeseen! Mä en jaksa koko ajan tätä epävarmuutta ja jarruttelua.
Olohan mulla on nyt ollut mitä loistavin. Ehkä jonkinasteista väsymystä. Ei juuri sitäkään, mutta se varmaan johtuu ihan siitä kun nukun kunnon yöunia. Ennen riitti noin 6 tuntia ja nyt menee 8-10 h. Päikkäreitä en oo ikinä osanut ottaa.
Näin ensikertalaisena huolettaa just tämä "oireettomuus" tai niiden väheneminen. Onko tämä nyt sit normaalia? Vähän yritin vitsiä vääntää miehen kanssa siitä, että ehkä tämä meidän maha-asukki on vaan niin kiltti tapaus ettei tahdo äitiä turhaan "kiusata" :)
Iiik ja apua! :D
Nanna-
Satasella mukana keskusteluissa
Sandy83: Toivottavasti kaikki on masussa hyvin! :) Itsellä maksoi 180€ mehiläisessä... Tosin siellä otettii testejäkin. Mutta oli se sen arvoista! :) Nyt on vähän voinut "hengähtää" ja luottaa että enköhän minäkin lapsen saa.
Mulla on ollut itellä tosi oireeton raskaus, ei minkäänlaista pahoinvointia. Rinnatkaan eivät ole enää kipeät, mutta erittäin turvonneet ovat. Ainoa oire on väsy. Terkkari käski olla onnellinen, et harvalla käy näin hyvä tuuri :D
Mulla on ollut itellä tosi oireeton raskaus, ei minkäänlaista pahoinvointia. Rinnatkaan eivät ole enää kipeät, mutta erittäin turvonneet ovat. Ainoa oire on väsy. Terkkari käski olla onnellinen, et harvalla käy näin hyvä tuuri :D
Moikka vain!
Minulla on oireet vaihtuneet, mutta kivaa ei ole vieläkään. Ekat 1,5 kk oli etova olo 24h ja väsytti. En siis näin jälkikäteen edes voi sanoa, mitä tein koko tammikuun. Ei mitään hajua. Makasin sängyssä ja olin huonovointinen.
Nyt toi etominen on vähentynyt eli pää on selkeämpi, mutta oksentelu ja ruoan kanssa leikkimenen on tullut tilalle. En voi syödä paljon mitään yhdellä kertaa (n. 1,5 dl), ruokaa voi syödä vain kerran ja sen jälkeen se ällöttää. Vaikka olen oksentanut vain pari kertaa, niin se refleksi on tullut ja nyt oksennuttaa monta kertaa päivässä. Pahinta aikaa ovat yöt, eli en nuku klo 1-4 välillä. On vain niin paha olla. Muutenkin pystyn nukkumaan n. 4 h ja sen jälkeen herään. Normaalistihan nukun mielelläni 9h :)
Tammikuussa himoitsin Mäkkärin aterioita ja sellainen toikin hyvän olon useaksi tunniksi. Nyt parin päivän ajan on varmin yökköolon poistaja sipist. Ei mene ainakaan parempaan suuntaan.
Maha on kasvanut, mutta se ei tunnu enää niin turvonneelta. Nyt sattuu sitten tuohon rintalastan alle. Ei ole kivaa, ei tämä. Odotan jo nyt syyskuuta ihan kybällä!
Tänään siis jotain 10+6 menossa.
Minulla on oireet vaihtuneet, mutta kivaa ei ole vieläkään. Ekat 1,5 kk oli etova olo 24h ja väsytti. En siis näin jälkikäteen edes voi sanoa, mitä tein koko tammikuun. Ei mitään hajua. Makasin sängyssä ja olin huonovointinen.
Nyt toi etominen on vähentynyt eli pää on selkeämpi, mutta oksentelu ja ruoan kanssa leikkimenen on tullut tilalle. En voi syödä paljon mitään yhdellä kertaa (n. 1,5 dl), ruokaa voi syödä vain kerran ja sen jälkeen se ällöttää. Vaikka olen oksentanut vain pari kertaa, niin se refleksi on tullut ja nyt oksennuttaa monta kertaa päivässä. Pahinta aikaa ovat yöt, eli en nuku klo 1-4 välillä. On vain niin paha olla. Muutenkin pystyn nukkumaan n. 4 h ja sen jälkeen herään. Normaalistihan nukun mielelläni 9h :)
Tammikuussa himoitsin Mäkkärin aterioita ja sellainen toikin hyvän olon useaksi tunniksi. Nyt parin päivän ajan on varmin yökköolon poistaja sipist. Ei mene ainakaan parempaan suuntaan.
Maha on kasvanut, mutta se ei tunnu enää niin turvonneelta. Nyt sattuu sitten tuohon rintalastan alle. Ei ole kivaa, ei tämä. Odotan jo nyt syyskuuta ihan kybällä!
Tänään siis jotain 10+6 menossa.
Jeeeee!!!
Varhaisultrassa käyty ja masuasukkihan siellä näkyi! :) Mä oon niiiiiin onnellinen tästä. Mies oli mukana ja oli ihanaa nähdä myös hänen ilmeensä. Itse asiassa mä en alkuun edes nähnyt mitään, kun näyttö oli lääkäriin ja mieheen päin. Lääkäri alkoi sitten puhumaan käsistä ja jaloista ja sittenhän mäkin tajusin, että pakko siellä on joku olla :)
Reippaasti sydän löi ja kova oli liikkumaan :) Raskausviikot vastasi suunnilleen (eli 9+), ehkäpä jopa niitä olisi pari päivää enemmän, mutta LA ei lähdetty muuttamaan. Katsotaan sitten seuraavassa ultrassa.
Kyllä vaan ISO kivi tipahti sydämeltä. Josko nyt luottaisi tähän raskauteen :) Voisi vaikka elää "muutakin" elämää ja antaa masuasukin kasvaa rauhassa.
PS. ei ollut paha hinta ultralla, päälle 130 €, josta kelakorvauksen jälkeen jäi 98 € maksettavaa. Olin varautunut suurempaan summaan, mutta tuosta uutisesta olisin voinut maksaa melkein mitä vain! :)
Varhaisultrassa käyty ja masuasukkihan siellä näkyi! :) Mä oon niiiiiin onnellinen tästä. Mies oli mukana ja oli ihanaa nähdä myös hänen ilmeensä. Itse asiassa mä en alkuun edes nähnyt mitään, kun näyttö oli lääkäriin ja mieheen päin. Lääkäri alkoi sitten puhumaan käsistä ja jaloista ja sittenhän mäkin tajusin, että pakko siellä on joku olla :)
Reippaasti sydän löi ja kova oli liikkumaan :) Raskausviikot vastasi suunnilleen (eli 9+), ehkäpä jopa niitä olisi pari päivää enemmän, mutta LA ei lähdetty muuttamaan. Katsotaan sitten seuraavassa ultrassa.
Kyllä vaan ISO kivi tipahti sydämeltä. Josko nyt luottaisi tähän raskauteen :) Voisi vaikka elää "muutakin" elämää ja antaa masuasukin kasvaa rauhassa.
PS. ei ollut paha hinta ultralla, päälle 130 €, josta kelakorvauksen jälkeen jäi 98 € maksettavaa. Olin varautunut suurempaan summaan, mutta tuosta uutisesta olisin voinut maksaa melkein mitä vain! :)
Hyvä juttu Sandy83! :)
Meilläkin ultrassa kaikki hyvin, löytyi yksi elävä tyyppi ja sydän löi hurjaa tahtia. LA pysyi suunnilleen samassa, nyt se olisi 17.9.
Hinnaksi tuli 140e Kela korvauksien jälkeen mikä oli vähän enemmän kuin puhelimessa sanottiin, mutta tästä mielenrauhasta olisin tosiaan maksanut mitä vaan!
Meilläkin ultrassa kaikki hyvin, löytyi yksi elävä tyyppi ja sydän löi hurjaa tahtia. LA pysyi suunnilleen samassa, nyt se olisi 17.9.
Hinnaksi tuli 140e Kela korvauksien jälkeen mikä oli vähän enemmän kuin puhelimessa sanottiin, mutta tästä mielenrauhasta olisin tosiaan maksanut mitä vaan!
Lav
Silmät suurina ihmettelijä
Nanna-: Juu ensimmäinen vuosi menossa, tiedän että tulee näitä raskaita nostoja ym. Lähihoitaja tausta on ja kotihoidossa sijaisena toimin tässä samalla.. sieläkin on melkosen raskaita nosteltavia ym.
Ja tosiaan oli tuos tarkoitus tutor opettajan kanssa keskustella tästä perusharjottelusta, että miten sen suorittelee, vai suorittaako myöhemmin. Tarkotus oli näistä harjoitteluista puhuttaessa tehdä tuo perusharjottelu 4 vk ja perään kotihoidon harjottelu 4 vk, mutta voi olla jaksamisen puitteis hankalaa.
Ja kyllä huomaa, että on aivan hirveä väsymys päivällä kun tulee koulusta, hirveetä sinnittelyä että jaksaa olla tänne 9-10 hereillä :D
Neuvolaan täs oon yritellyt soittaa että sais ekaa aikaa sovittua, mutta nuo mokomat ei vastaa puhelimeen :D
Ja tosiaan oli tuos tarkoitus tutor opettajan kanssa keskustella tästä perusharjottelusta, että miten sen suorittelee, vai suorittaako myöhemmin. Tarkotus oli näistä harjoitteluista puhuttaessa tehdä tuo perusharjottelu 4 vk ja perään kotihoidon harjottelu 4 vk, mutta voi olla jaksamisen puitteis hankalaa.
Ja kyllä huomaa, että on aivan hirveä väsymys päivällä kun tulee koulusta, hirveetä sinnittelyä että jaksaa olla tänne 9-10 hereillä :D
Neuvolaan täs oon yritellyt soittaa että sais ekaa aikaa sovittua, mutta nuo mokomat ei vastaa puhelimeen :D
puapru
Kommentoinnin ninja
Viime viikolla vasta luin, että meillepäin influenssa-aalto rantautuu viikolla 8. Ja kuinkas kävikään? Täällä nousi kuume, hemmetti. Olo on kamala, ja tuntuu että varmaan jo keuhkoputkentulehdus vaanii nurkan takana, eli yskittää ja yskiessä tulee verenmaku suuhun. Ja iloisesti, minä sairastan vapailla, jälleen kerran....
En tiedä vieläkö näitä luet, mutta jos käyt niin suuret pahoittelut täältäkin Eena! Toipuminen kestää aikansa, mutta kyllä valokin alkaa taas palata takaisin elämään. Parempaa onnea ensi kerralla!
* * *
Minulle on tullut uusi raskausoire: närästys. Ei siis kovin miellyttävä oire, mutta toisaalta, yritän olla kaikista oireista kiitollisia, kuitenkin. Tässä raskaudessa on oireet tuntuneet vahvemmilta kuin aikaisemmissa epäonnistuneissa, niin luottamus on kasvanut, että tämä pieni tulisi ihan kotiin asti.
Onkos muilla ensiodottajilla kohtalotovereita lähipiirissä? Itsellä yksi läheinen ystävä odottaa esikoistaan puolisentoista kuukautta minua edellä ja vaikka ei olla paljon nähtykään, niin on kuitenkin netin kautta vaihdettu kuulumisia. Minulla on vain ollut hassu tunne, kun tiedän sekä hänen että omasta raskaudestani, mutta me emme ole kertoneet omastamme vielä. Odottelemme sinne ultraan asti, joka on 20.3. ennen kuin julkistamme asian. Mutta on varmasti tosi kiva sitten vertailla oloja ja tuntemuksia kun molemmat tiedämme toistemme raskauksista :) Ja ehdin jo miettimään niin pitkälle, että esikoisemme menevät sitten samana syksynä kouluun! :)
* * *
Minulle on tullut uusi raskausoire: närästys. Ei siis kovin miellyttävä oire, mutta toisaalta, yritän olla kaikista oireista kiitollisia, kuitenkin. Tässä raskaudessa on oireet tuntuneet vahvemmilta kuin aikaisemmissa epäonnistuneissa, niin luottamus on kasvanut, että tämä pieni tulisi ihan kotiin asti.
Onkos muilla ensiodottajilla kohtalotovereita lähipiirissä? Itsellä yksi läheinen ystävä odottaa esikoistaan puolisentoista kuukautta minua edellä ja vaikka ei olla paljon nähtykään, niin on kuitenkin netin kautta vaihdettu kuulumisia. Minulla on vain ollut hassu tunne, kun tiedän sekä hänen että omasta raskaudestani, mutta me emme ole kertoneet omastamme vielä. Odottelemme sinne ultraan asti, joka on 20.3. ennen kuin julkistamme asian. Mutta on varmasti tosi kiva sitten vertailla oloja ja tuntemuksia kun molemmat tiedämme toistemme raskauksista :) Ja ehdin jo miettimään niin pitkälle, että esikoisemme menevät sitten samana syksynä kouluun! :)
Täällä liittyy keskusteluun mukaan yksi ensikertalainen!
Viikkoja tänään mulla 10+0, käytiin tällä viikolla ensikäynnillä ja syke kuulu <3
Mää oon päässy aika helpolla, hieman etovaa oloa ollut. Tällä viikolla väsyttänyt enemmän ja hajuille oon selvästi herkempi.
Ihanaa fiilistelyähän tämä on ollut :) Me ei olla vielä kerrottu kellekään sukulaiselle/kavereille.
Viikkoja tänään mulla 10+0, käytiin tällä viikolla ensikäynnillä ja syke kuulu <3
Mää oon päässy aika helpolla, hieman etovaa oloa ollut. Tällä viikolla väsyttänyt enemmän ja hajuille oon selvästi herkempi.
Ihanaa fiilistelyähän tämä on ollut :) Me ei olla vielä kerrottu kellekään sukulaiselle/kavereille.
Mitäs ensikertalaisille kuuluu?
Mulla tämä raskaus on edennyt tosi vaivattomasti. Nyt 28.2. olisi ensimmäinen virallinen ultra. Saadaan sitten lopullinen varmuus tuohon laskettuun aikaan, mikä siis nyt 15.9. Neuvolalääkäri siirtyi viikolla eteenpäin, lääkärin talviloman takia, eli sinne mennään 18.3.
Oireita on ollut tosi vähän. Tosiaan se väsymys vaivaa vain jos ei nuku riittävästi. Närästys ja turvotus on huomattavasti vähentynyt. Tästä "helpottuneesta" olosta johtuen on sitten tullut vedettyä vähän herkkujakin, kuten sipsejä.... Aikasemmin ei tullut mieleenkään, kun heti tuli kauhee turvotus. Ruoan suhteen mun pitäisi tsempata....
Vettä tulee juotua paljon, joka varmasti auttaa. Lisäksi olen pyrkinyt lisäämään päivittäistä koirien ulkoilutusta, niin että saisi enemmän niitä 5 km/1 h lenkkejä. Nyt vapaapäivän kunniaksi meinasin heittää kunnon lenkin, auringosta nauttien.
Ennen sitä varhaisultraa olin aivan paniikissa ja tosi epävarma koko raskaudesta. Tällä hetkellä on vaan jotenkin tosi luottavainen mieli. Tiedostan kyllä että keskenmeno jne on vieläkin mahdollista, mutta jostain kumman syystä uskon vahvasti masuasukin vointiin ja kasvuun. Onneksi tähänkin saa jälleen varmuutta jo parin päivän päästä ultrasta.
Kertokaahan muutkin kuulumisia, vaikka ei mitään erikoista olisikaan :)
Mulla tämä raskaus on edennyt tosi vaivattomasti. Nyt 28.2. olisi ensimmäinen virallinen ultra. Saadaan sitten lopullinen varmuus tuohon laskettuun aikaan, mikä siis nyt 15.9. Neuvolalääkäri siirtyi viikolla eteenpäin, lääkärin talviloman takia, eli sinne mennään 18.3.
Oireita on ollut tosi vähän. Tosiaan se väsymys vaivaa vain jos ei nuku riittävästi. Närästys ja turvotus on huomattavasti vähentynyt. Tästä "helpottuneesta" olosta johtuen on sitten tullut vedettyä vähän herkkujakin, kuten sipsejä.... Aikasemmin ei tullut mieleenkään, kun heti tuli kauhee turvotus. Ruoan suhteen mun pitäisi tsempata....
Vettä tulee juotua paljon, joka varmasti auttaa. Lisäksi olen pyrkinyt lisäämään päivittäistä koirien ulkoilutusta, niin että saisi enemmän niitä 5 km/1 h lenkkejä. Nyt vapaapäivän kunniaksi meinasin heittää kunnon lenkin, auringosta nauttien.
Ennen sitä varhaisultraa olin aivan paniikissa ja tosi epävarma koko raskaudesta. Tällä hetkellä on vaan jotenkin tosi luottavainen mieli. Tiedostan kyllä että keskenmeno jne on vieläkin mahdollista, mutta jostain kumman syystä uskon vahvasti masuasukin vointiin ja kasvuun. Onneksi tähänkin saa jälleen varmuutta jo parin päivän päästä ultrasta.
Kertokaahan muutkin kuulumisia, vaikka ei mitään erikoista olisikaan :)