Ensikertalaiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja puapru
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Päädyin nyt sitten viikonloppuna siihen, että käyn siellä alkuraskauden ultrassa, koska häät tosiaan päätettiin siirtää huhtikuulle, ja koska kutsut pitää jo kohta postittaa, halusin ennen sitä olla varma, että masussa tosiaan on joku. Ja olihan siellä, pikkuriikinen sydän sykki kovasti <3

Mulla myös on oireet jonkin verran vaihdellut, pysyvimpinä ehkä ollut iltapäivästä alkava kammottava väsymys joka kyllä hankaloittaa töiden tekoa, ja kotiin päästyä rupeaa palelemaan aivan järkyttävästi. Olen muutenkin melkoinen vilukissa, mutta tämä on kyllä jo jotain ennenkokematonta. Miten muut palelijat saa itsensä lämpimäksi? Mua palelee vaikka kääriydyn vaatteisiin ja vilttiin ja peittoon...

Mä olen myös miettinyt, miten raskauden saa töissä pidettyä salassa jos huono olo yllättää. Tähän mennessä on siis ollut huonoa oloa silloin tällöin, muttei ole tarvinnut oksentaa. Viime viikolla kuitenkin "kiukuttelin" töissä ja suorastaan suutuin muiden tekemästä pilasta, vaikka normaalisti olisin nauranut sille. Työkaverit hiukka ihmetteli, mikä mua vaivaa, enkä voinut edes selittää! Suuttumisen lisäksi mua itketti aivan älyttömästi, mutta onneksi sain kuitenkin nieltyä kyyneleet. Työskentelen siis miesten kanssa, enkä kyllä todellakaan normaalisti käyttäydy tuolla tavoin.

Meillä olisi ensimmäinen neuvola 12.2. Koska työskentelen toimistotyöaikoina, olen joutunut jo keksimään koottuja selityksiä mm. tuolle neuvolakäynnille, koska myöhästyn töistä pari tuntia. Onneksi koirien rokottaminen on toistaiseksi mennyt läpi. :D Mutta eihän niitäkään voi jatkuvasti käyttää rokotuksessa... Joutuuko muut keksimään selityksiä töissä, vai oletteko jo kertoneet raskaudesta?
 
Tuiti: Minäkin palelen ihan tolkuttomasti. En oo keksiny muuta kuin lämpimiin vaatteisiin kääriytyminen ja viltin alla sohvalla, usein teekuppi kädessä. Ja tuosta neuvolakäyntien "piilottelusta", minä oon aikasemmissa raskauksissa kertonut vain meneväni lääkäriin, jos on osunut hankalasti töiden kanssa. On mennyt ihan läpi. Silloin kun ei oo kyse flunssista tai muusta akuutista, niin lääkäriajathan saattaa tulla periaatteessa milloin vaan. Jossain vaiheessa kyllä kerron esimiehelle, mutta en vielä ennen kuin oon vähän varmemmilla viikoilla. Ja eihän niitä neuvola-aikoja ole alkuraskaudesta kuin kerran kuussa, ettei ihan jatkuvasti tarvi keksiä mitä kertoo.
 
Täällä yksi ensimmäistään odotteleva lisää :)

Syksyllä koettiin keskenmeno, ja siitä toivuttu. Nyt toivo on kova että tämä kerta onnistuisi =) Ikää siis minulla 29. Tällä hetkellä on rv 5+5. Neuvolan sain 19.2. Mietityttää vähän että pitäisikö mennä yksityiselle varhaisultraan...mut....noh...en tiedä.

Noista oireista- Mulla alusta asti ollut rinnat niin kipeät ettei kunnolla vatsallaan kykene olemaan...ja nännit niin arat että kaikki vaatteet sattuu päällä. Toivon että tää helppais jossain kohtaa hiukan. Toisaalta olen tyytyväinen, että joitakin oireita on niin on enemmän sellainen olo, että jotakin siellä vatsassa oikeastikin kasvaa. :) Alavatsan jomotus on kanssa jokapäiväistä ollut...mutta vain sillontällön. Ja tää palelu...olen aina ollut ihminen jolla on aina kuuma ja hiki...nyt kääriydyn kahteen peittoon ja kokoaika menee vilunväreitä siitäkin huolimatta. Tyytyväinen olen kuitenkin ettei ole sitä pahaa oloa tullut! ...mutta ehtiihän näitä vielä tässä monen kuukauden aikana tulla. :)
 
Tuiti: minulla kanssa aivan järkyttävä palelu joka ilta. Olen vaan päällysvaatteet päällä mennyt paksun peiton alle sohvalle makaamaan. Mie oon kanssa sellainen, että ilman raskauttakin palelen herkästi ja villasukat jalassa melkein ympäri vuoden :D Mulla on eka neuvola ens keskiviikkoaamuna ja just mietin, mitä sanois töissä kun myöhästyn vielä yhdestä palaverista sen takia.. Ensimmäisenä minullakin kävi mielessä koiran rokottaminen!! Ajattelin kuitenkin ensin vaan mainita sen, että minulla on aamulla menoa ja myöhästyn ja jos tulee lisäkysymyksiä niin vetäisen varmaan tuon koiranrokotussyyn :) Minäkin olen töissä miesvaltaisella alalla. Vähän jänskättää aistiiko miun esimies raskauden ennen kuin haluan siitä kertoa, koska hän on hyvin tarkkasilmäinen ja omaa hyvän päättelykyvyn. Lisäksi hänelle itselleenkin on juuri tulossa toinen lapsi, joten tuntee varmaan raskauden merkit aika hyvin.. Mielessä on kertoa ensimmäisen ultran jälkeen.
 
eleanora: nää mun jalka ym. tuntemukset on vähän erilaisia kuin levottomat jalat. Sekin on kyllä tuttu oire ihan ilman raskauttakin. :) Näyttäisi riippuvan vähän päivästä, milloin juilii enemmän ja milloin vähemmän. Kun pääsisi kiinni vielä tuosta logiikasta, että mikä niitä särkyjä pahentaa. Voisiko liikunta aiheuttaa ongelmia, kun oli alkuviikosta juuri jumppaa jos jonkinlaista?

Pauliina1976: Kiitos kun jaoit lentokokemuksia. Mulla meni lennot ihan ok voinnin puolesta. Jalkoja eniten särkyili, vaikka oli lentosukatkin jalassa. Nää on näitä mun ongelmia ilmeisesti. Vatsassakin oli vähäisiä kiputuntemuksia, mutta niitä olis toki voinut olla ilman lentämistäkin. Meillähän on muuten molemmilla sitten jännä päivä maanantaina... ;)
 
Ensimmäistä pienokaista täälläkin odotellaan, huhtikuussa täyttelen 20 ja mieheni on 2 vuotta vanhempi. Molemmat opiskelijoita, että melkoiseen saumaan tuo pienokainen tahtoo. 
Itsehän olen toivoskellut aika nuoresta jo, että saisi lapsen. Nyt se mahdollisuus syntyi :)

Tuossa aikaisempina viikkoina tuli testailtua, kun oli oireita, mutta ei ne plussaa tahtonut tikkuun laitella. Nyt kiertopäivä 43 ja vihdoin sitten alkoi näyttämään toivottua plussaa.
Nyt vain odotellaan, hieman kyllä mietityttää, että mitä tuo eteen kun sairaanhoitajaksi opiskelee ja harjottelua pitäis tehdä kesäkuussa + töitä tietysti. 
 
Heipparallaa
Täällä odotellaan ensimmäistä ja nyt rv 7+1. Viime keväänä raskauspäättyi keskenmenoon rv 9. Et nyt jännitetään. Mutta nyt oireet on ihan erillaiset kun viimeksi. Pahoinvointi on niin pahaa, että töistä joutunu olemaan pari päivää pois. Lähimmille työkavereille pitänyt kertoa kun parina aamuna myöhästynyt, kun ei vaan yksinkertaisesti oo päässyt lähtemään. Yks aamu olin jo laiturilla menossa junaan, mut piti antaa sit parin junan mennä kun ei vaan uskaltanut nousta, oksennuksen pelossa siis.
Oon kans päättänyt huudella asiasta enemmän ekan ultran jälkeen. LA ois 18.9
 OOtteko "uskaltanut" ostaa mitään vauva-juttuja vielä? Itse ostin viikonloppuna Tuhkolmasta pienen pienet sukat :)
 
LeLu: meillä on samat viikot ja sama LA :)

Eilen oli todella paha päivä töissä. Yökin lähes kaikesta hajusta ja näystä ja loppuillan oli olo sen mukainen, että en jaksanut tehdä mitään muuta, kuin istua ja päivystää koneella. Olen siis urheiluhallilla töissä, jossa on hoidettavana ravintola, kahvio, saunatilat yms. ruokajutut..Eli eilen oksetti kahvi ja jääkapin hajut yms.. Illalla poistuessa pelkkä pukukoppien käytävällä leijaileva "miehinen tuoksu" (ei nyt oikeen hieksi voi kutsua, mutta pikkusen urheilu tuoksuu) niin pahalta, että yökin silloinkin.. 
 
Mä lennän viikoittain Helsinki-Oulu -väliä, oon tällä hetkellä 6+1.
En usko että lentäminen vaikuttaa oloon juurikaan. Hyvinvoivana kun lensin, niin ei tuntunut mitenkään "erilaiselta", nyt kärsin semmoisissa pahoinvoinneissa, että lento ei just houkuta kauheesti.. :/
 
Moi Eena, 

Oih, ihanaa että kanssasisko tässä aiheessa löytyi! Mä uskon siihen, että hyvä etukäteisvalmistautuminen on tässä tilanteessa ratkaisu. Lennolle kunnon tukisukat ja paljon vettä pulloon. Vaikka on yölento, niin jaloittelua monta kertaa lennon aikana. Sitä minä ainakin tein jo ennenkin raskautta, joten siinä mielessä tuttu juttu :)

Perillä sitten tosiaan syö hyvin kypsennettyjä ruokia, ostaa vaan kokonaisia hedelmiä ja välttää jääpaloja. Ja katukeittiöt jää tällä reissulla väliin - menee vaan semmosiin paikkoihin, joissa on kunnon keittiö. 

Lisäksi mukaan iso lasti pussikaurapuuroja ja muuta kotimaista turvaruokaa. Ja hyvä lääkeapteekki kans matkaan!

Tsemppiä sinulle tosi paljon tulevaan reissuun <3 Toivotaan, että molemmat voidaan hyvin ja reissuista tulee ihanat ja rennot - ja pääseepähän noi pikkuisetkin ensimmäiselle reissulleen jo hyvässä vaiheessa, tulee takuulla ihania maailmankansalaisia <3
 
Moikka mamakinyo!

Juuri samanlaiset etukäteisvalmistelut on ollut mielessä mullakin - pussikaurapuuroa myöten. :D Ajattelin, että siitä saa sitten tarvittaessa aamun ekan aterian tai voi syödä sitä, jos ei jostain syystä muu maistu.

Toivotaan tosiaan, että olo pysyy molemmilla hyvinä, päästään reissuun ja matkat menee hyvin!

Onko sulla muuten minkälainen matkavakuutus? Mulla on Ifissä, ja ehdoissa luki, että olikohan raskausviikkoon 28 asti korvataan raskaudesta aiheutuneet ensiapuluontoiset lääkärikäynnit. Soitin vakuutusyhtiöön ja yritin selvittää, että mitä toi "ensiapuluontoinen" pitää sisällään, mutta en oikein saanut selkoa. Virkailija vaan selosti jotain, että ei ultria tai verikokeita tai muuta sellaista. Ei kai kukaan huvikseen matkalla lääkäriin mene, että eikös ne nyt sitten aika ensiapuluontoisia ole kaikki vaivat, jos jotain sattuu tulemaan? Selailin muidenkin yhtiöiden vakuutusehtoja, mutta en löytänyt parempaakaan. Monet eivät korvaa raskaudesta johtuvia lääkärikäyntejä.
 
Mulla on kans matkavakuutus If:issä, mutta en vielä ole yhtään selvitellyt, että mitä se kattaa. Mun mielestä tuo sun saama vastaus kuulostaa ihan loogiselta. Jos jotain hätää reissussa tulisi, niin matkavakuutus sen korvaisi. Ja sen vaatimat hoidot. Mutta jos vaan yhtäkkiä päättäisi reissussa, että haluaa mennä ultraan tai muuta semmoista, niin sitä ei korvata. Vähän niinku että jos reissussa polvi menee niin kipeäksi, ettei sillä voi astua, niin kyllä matkavakuutus sen takia lääkärissä käynnin korvaa. Jos nyt muuten vaan sattuisi haluamaan mennä magneettikuvauttamaan polven ihan vaan kaiken varalta, niin sitä ei korvata :) 

 
Moikka!
Täällä olis eka pötkö tulossa ja La 1.9 . Asiasta tietävät kummanki vanhemmat.
Omat vanhempani eivät juuri ole asiaa kommentoineet uutisten jälkeen (tulossa siis ensimmäinen lapsenlapsi). Anoppi (myös hänelle eka lapsenlapsi) sen sijaan rupesi itkemään onnesta mikä tuntui hyvältä ja tämän jälkeen olen vain jutellut asiasta anopin kanssa mikä tuntuu hyvältä kun on joku joka haluaa jutella ja välillä vähän hössöttääkin :D (tietenkin se oma mieskin välillä hössöttää :) )
Omien vanhempieni tuppisuumaisuus itseäni ärsyttää kun en uskalla puhua mitään heille... Sulatteleeko he vielä asiaa vai odottivatko enemmän esikoiseltansa ensin lasta kuin minulta? Onko kenelläkään samanlaisia fiiliksiä?

Miten teillä? Oletteko jo kertonu asiasta muille? Minkälaisia reaktioita on tullut?
 
Olen 33-Vuotias ensikertalainen. Olemme molemmat vähän vielä pökerryksissä tuloksesta. Vauvasta oli kyllä juteltu mutta ei vielä suunniteltu. Yhdessä ollaan oltu toukokuun lopusta asti.
 
Meillä Liisukka79 melkein yhtä tuore parisuhde miehen kanssa, ollaan tavattu viime maaliskuun puolivälin paikkeilla. 

Juurkaan ei muuten ole uusia ajatuksia tai muutakaan. Päivät menee omalla painollaan, välillä väsyttää ja toisinaan ei. Nyt olen vähän ollut huolissani tuosta vanhimmasta koirastani kun en oikein tiedä onko se vähemmän vai vakavammin sairas, niin olen ollut tuntevinani välillä pientä kipua alamahassa.... täytyy yrittää vaan pitää mieli tasaisena ja olla huolehtimatta liikaa, koirasta tai muustakaan. Niin, ja kamalan pahantuulinenkin olen nyt pari päivää ollut! Ei kiva....
 
Lav: Itse olen myös 20-vuotias ja opiskelen sairaanhoitajaksi. Opiskelet kans kaiketi ensimmäistä vuotta? Minulla on parhaillaan menossa ensimmäinen työharjoittelu eli se perushoidon jakson harjoittelu. Ainakin näin alkuraskaudesta raskainta on tuo aikainen herääminen ja pitkät päivät, onnekas olen siinä suhteessa ettei pahoinvointia ole. Mikäli sinulla on kesällä työharjoittelu tulee mieleen, että silloin voi olla hankalempaa nuo nostot, mitä ikäväkyllä on paljon. Tarkka pitää olla myös eristyspotilaiden kanssa.
Mutta sinun kannattaa varmasti katsoa ennen harjoittelua sitten kuinka pystyt ja jaksat ja sanoa reilusti jos jokin asia tuntuu pahalta :) Kannattaa myös varmasti keskustella opon ja ryhmän ohjaajan kanssa mitä mieltä he ovat.
 
Täällä on maattu kolmatta päivää flunssakuumeen kourissa, niin että raskausoireetkin on jääny vähän taka-alalle. Nyt tänään ei oo ollut enää kuumetta ja huomenna varmaan menenkin sitten takaisin töihin. Tämän päivän olen sieltä pois. Oliko se niin, että vastustuskyky saattaa laskea alkuraskaudesta? Mies oli edellisellä viikolla sairaana ja yritin silloin olla tosi tarkka, mutta nyt reilua viikkoa myöhemmin tämä sitten iski päälle, liekö tullut sitten töistä tms. Toivottavasti menisi pian ohi.
 
Hei! 
Täällä vielä yksi ensikertalainen ilmoittautuu mukaan. Kuulun 30+ kerhoon eli ikää on 35-vuotta joka paperilla nyt näyttää paljolta mutta ei tosiaankaan tunnu siltä! 
LA olisi omien laskujen mukaan 16.9, katsotaan mitä neuvolassa sanovat ylihuomenna kun on ensimmäinen käynti. Olen ollut oikein innoissani neuvolasta, mutta nyt vähän pettynyt jos siellä tosiaan vaan kerrotaan tunnin ajan samat asiat mitä on jo netistä lukenut ja mitataan pituus ja paino. Eikä edes ultrata vielä.   :)  
Kaikille isovanhemmille tulee olemaan ensimmäinen lapsenlapsi, mutta vielä ei olla kerrottu kenellekään, tosin ajattelin että viikonlopun yli ei enää selviä kertomatta... 
 
Saiseli: Tervetuloa joukkoon ja mukava saada tänne muitakin 30+ ensikertalaisia. Itse olen 36v. Minäkään en tunne itseäni vielä "vanhaksi" , korkeintaan nuoreksi keski-ikäiseksi, mutta veikkaan silti, että tämä mihin olemme nyt ryhtyneet olisi ainakin fyysisesti voinut olla helpompaa hieman nuoremmalla iällä :) Tosin monessa asiassa tunnen olevani nyt huomattavasti kypsempi äidiksi kuin olisin parikymppisenä (kaikella kunnioituksella parikymppisiä kohtaan) ollut.
 
Kiitos! Ja juu, kyllä fyysisesti varmasti olisi ollut nuorempana helpompaa, varsinkin tulevat loppuraskauden vaiheet, mutta henkisesti en olisi kyllä ollut valmis -ainakaan näin jälkikäteen ajatellen. ;) 
Ja tuntuu nuorelta nyt siinäkin mielessä että omassa ystäväpiirissä lapsia on vasta muutamalla, ja loput ovat (noin samanikäisiä kaikki) asenteella: "Lapsia -tottakai, mutta ei kait nyt sentään vielä? " ......   :D 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top