Mulla ei oo makuaisti vielä juurikaan muuttunut. Mielitekoja on, mutta otan ne havainnoiden, että mitä mun kehosta saattaa puuttua, että se nyt niin kovin himoitsee jotain tiettyä asiaa. Palaneen haju ja kosteusvauroisen talon haju on ainoat ihan kamalat. Mutta ne asiat on mulle normaalistikkin aika pelottavia. Pojista oon ollut jo tässä vaiheessa pää pöntössä. Tytöistä alkanut ykäily lähempänä 13 viikkoa. Tänään ei oo helppo päivä, kun möröt kummittelee päässä. Koitan kuunnella mantra-musiikkia ja sillä rauhoittaa itseäni. Huomenna toivottavasti ei ehdi edes miettiä maanantain ultraa.