Itsellä ollut hermo todella piukassa viimeisen puoli vuotta kun väsytys painaa päälle, työmäärä kasvoi räjähdysmäisesti vauvan synnyttyä, aikaa niiden tekemiselle on ollut todella vähän, korvat ovat soineet tytön huudosta ja on jatkuva päänsärky joka lisää ketutusta entisestään.. Mutta foorumi on auttanut todella paljon juuri kun saa lukea, että niin monella muullakin on samanlaista ja auttaa kasaamaan hermot kun ei mene siihen ajatusmaailmaan, että "miksi juuri meillä on TÄLLAISTA???" ja kuvittelee muut äidit samalla pirteinä ja iloisina perhekahviloissa tyytyväisenä tuhisevien nyyttien kanssa..
Eilisilta ja viime yö antoi täällä vähän toivoa tutittomuuteen

Illalla nukahti vielä 19 aikaan (vaikka miten koitti pitää hereillä ettei enää niin myöhään nuku ennen yöunia) ilman tuttia sylissä tuolissa keinutellen..

Annoin nukkua siinä jonkin aikaa ja n. puolen tunnin päästä siirsin sänkyyn kun ajattelin, että jos nyt herää niin on torkkunut sille ajankohdalle ihan tarpeeksi.. Unet jatkuivat kuitenkin sängyssä, ilman tuttia
Yöunille mentiin taas tutin kanssa ja kahden aikaan alkoi taas ähinä, puhina ja tuttishow.. Kun olin kolmesti viiden minuutin aikana käynyt laittamassa tuttia takaisin ja alkoi taas ähinä niin päätin, että NYT en kyllä enää nouse!! Hetki kuunneltiin ähinää ja puhinaa ja sitten tuli hiljaisuus.. Tyttö nukahti takaisin vaikkakin heräsi sitten nähtävästi nälkäänsä vähän ennen klo 3.. Jatkoi unia maidon annon jälkeen ja ähisi ja puhisi taas muutamia kertoja yöllä, mutta olin niin laiskana että ajattelin kuulostella hetken josko vaikka nukahtaisi.. Ja niinhän se sitten nukahti aina itsekseen.. Tuskinpa noin helpolla jatkossa päästään silti tutittomuuteen opettamisen kanssa

Oma huone tytölle olisi tässä kohtaa kyllä paikallaan JOS jatkossakin nukahtaa itsekseen, mutta kaksiossa sitä on vaikea järjestää..
