• Foorumilla on huoltokatko, joka on alkanut 30.5. klo 21.00 ja päättyy 31.5. klo 5.00.

Äidin jaksaminen.

Sama juttu. Mutta olen alkanut edellisenä iltana kertaamaan mitä pitää tehdä, siis ääneen.. Mun mies ei jaksa kun hermostun, muttei myöskään kestä jos sanoo että tee se ja tämä. Niinpä meillä on alkanut tulla jo huomaamatta omia tehtäviä lähdön hetkellä. Mies tekee eniten niitä juttuja, mitkä osaa: pakkaa auton, laittaa lapsen (vaihtaa vaipat ja vaatteet), vie koiran jne. Ja mulle jää loput. Mutta alkaa hiljalleen toimia tämä lähteminen. Ennen se oli niin että mies istui vessassa ja pakkasi omat tavarat ja selasi nettiä lopun aikaa..
 
Mä hoidan yöt. Kun mies on kotona, se hoitaa aamut, mutta jos herään vasta kun ollaan lähellä pojan lounasaikaa, se ei hoida lounasta vaan mä hoidan sen ja sitten mietin, mitä itse syön.
Mies vaihtaa usein vaipan, tosin meillä vaippa vaihdetaan harvakseltaan kun tarvetta harvoin on kovin usein vaihtaa.

Mutta siis, kun kerrotte että pesette lasten ruoka-astiat, niin tarkoittaako se tuttipulloja ja nokkamukeja? Vai ihan tavallisia astioitakin? Meillä poika syö joskus ihan tavallisesta metallilusikasta ja puuron teen aina kulhossa/lautasessa jonka saa laittaa mikroon, ne on siis meidän tavallisia astioita. Meillä on pari muovilautastakin, mutta niitä ei edes saa laittaa mikroon.
Pulloja ei pestä pesukoneessa vaan käsin, mutta meillä on useampi pullo ja pestään kulhossa yhdessä (pesuallas olisi liian suuri). Nyt ollaan käytetty luonnonharjaksista tehtyä tiskiharjaa, koska se on niin pehmeä ja siksi mukava käyttää.

Mariel, mä en kyllä jaksais lähteä mummolaan jos se olis tuollaista meillä. Huh! Ilmoittaisin suoraan miehelle, että jos kaikki työt jää mulle niin teen ne mieluummin kotona missä on omat rutiininsa. Jos mun mies olis tuollainen, niin meillä menis lusikat jakoon :eek:
Ehkä siksi mulla onkin mies joka on ahkerampi kuin minä... Jopa ärsyttävissä määrin :grin
 
Tsemppiä Mariel! Meillä menis kans lusikat jakoon, jos mies ei pistäis tikkua ristiin. Lähtörumba on silti kaaosta ja minusta lähteminen onkin sen vuoksi melko haastavaa. Ollaan käyty keskustelua aiheesta ja mulle jää vaatteiden pakkaamiset, mutta mies ehdotti, jos tekisin listan hoitolaukun sisällöstä, jotta hän osaisi aina pakata edes sinne kaiken tarvittavan. Auton pakkaus on miehen hommaa ja hän sitten hoitaa lapset sen ajan, että saan laitettua kaiken valmiiksi lähtöä varten.
 
Mäkin sain harmaita hiuksia kun luin teidän päivän kulusta:oops: ei meilläkään kyllä menis läpi alkuunkaan että mies vetelihtisi omiaan kun ollaan johonki lähdössä..tai no muinakaan päivinä!

Ja mua kyllä todella paljon kummastuttas jos mies itse tahtoisi tehdä niin ja katsoa kun minä teen kaiken. Yhdessähän tähän taistoon on lähdetty, mitä tää pikkuvauva/lapsi aika on..aika hurja jos kokee voivansa sitten asettaa kaiken painon toisen hartioille ja seurata vierestä.:oops: tokikin eri asia on jos vain lähtötilanteet vetää hermot niin kireelle että asenne on tollanen, muuten sit jaksaa olla siinä apuna ja tukenakin.

Meilläkin yöt on ollu mun juttu aina mutta muuten mies auttelee ihan omatoimisesti mua kotihommissa tai touhuaa tyttöjen kaa illat kun pääsee töistä. Sit varmaan kun taas omakotitalossa eletään niin jakaantuu työt taas suuremmalle alueelle ja sisähommat mulle, ulkohommat ukolle..niitäkin kyllä välillä tehdään miten sattuu. Lähinnä pidän sitä tärkeenä et on tunne siitä että toinen ymmärtää myös sun osan siinä ja tahtoo auttaa kun voi.

Meillä likka syö tavan lusikalla ja tupperin muovikulhosta, ne pesee tiskikone. Pullot huuhtelen ja pesen käsin, välillä pyöräytän nekin koneessa ja keitän sit vielä päälle. Ruokaliinat on harsoliinoja, nekin pyörii pyykkikoneessa..
 
Meillä mä kyllä hoidan pakkaamiset ja purkamiset aina, sekä pojan ruokapolitiikan :) Ihan vaan siksi, että jos mies pakkaisi, niin puolet jäisi kotiin (+teen sen paaaljon nopeammin) ja tykkään syöttää poikaa, niin ei ole ollut tarvetta muuttaa käytäntöä :)

Välillä mies pääsee ehkä turhan helpolla, mutta samapa tuo. :) Mielestäni on tärkeää löytää oikea balanssi hommien jakoon, koska ei olla kaikki samanlaisia. Näin ollen teen itse mielummin vähän enemmän koska jaksan (lukuunottamatta mahapöpöepisodia) , kun toedän miehen tarvitsevan sitä omaa aikaa enemmän :)
 
Niin ja meillä pestään kaikki tiskit käsin, ruokalappua käytetään silloin tällöin ja pulloja en keittele sen kummemmin.
 
Kyllä minäkin "mielelläni" pakkaan ja huolehdin kaiken mukaan niin tietää, että kaikki on mukana.. Mutta mies saisi mielestäni pitää edes tytön tyytyväisenä niin olisi mukavampi hosua ja huitoa pää kolmantena jalkana kuin sitten kuunnella suoraa huutoa ja koittaa siirtää tyttöä pisteestä toiseen jos hetken olisi rauhallisesti jossain taas.. Varsinkin kun tytön huuto aamuisin johtuu siitä, että on väsynyt ja tahtoisi aamu-unilleen, mutta sänkyyn ei voi siinä vaiheessa laittaa vaan päästä lähtemään mahdollisimman pian niin tyttö nukkuu autossa sitten 2 tuntia..

Ruokalappu ja kuolalappu pyykkiä meillä tulee päivässä paljon. Ruokalappua on pakko käyttää kun tyttö juo tuosta pehmeästä juomanokasta johon on suurennettu reikä jo puolikkaan pikkusormen pään kokoiseksi niin maitoa valuu jonkin verran aina leukaa pitkin.. ja ruokailussa aivastelee yleensä aina niin ruuat lentävät suusta sitten ruokalapulle eikä pitkin vaatteita.. Mutta joka ruokailun jälkeen menee lappu pyykkiin, eli 5 lappua päivässä.. Plus sitten kuolalaput joita saa vaihtaa myös tiuhaan.. Niitä ei riitä seuraavalle päivälle enää jollei joka ilta pese..

Tytön tiskit koostuu nokkamukeista, lasten muovilusikoista ja pulloista joihin sekoittaa maidon (lasinen tai aventin iso tuttipullo).. Tilauksessa on vielä oma kulho tytön puurolle kun nyt olen käyttänyt meidän jälkiruokakulhoja puurossa ja leipälautasia ruuassa ja tiskikone on aina täynnä sitten niistä.. Joten tilasin kulhon ja kunhan löytyy lasten lautanen jonka saa laittaa mikroon niin on vielä hankintalistalla..

Helpompi lähtö olisi kun mummulassa olisi lusikat ja mukit valmiina.. Lautaset löytyy sieltä ja sen verran hommia heille voi järjestää, että tiskaavat ne lautaset sitten pois siinä missä kahvikupit yms.. :rolleyes: Mutta tytöllä on käytössä nuo pehmeät juomanokat ja suurennan reikää aina välillä, jotta saadaan imu pois ennen leikkausta niin sitten se nokka olisi joskus vääränmallinen siellä kuitenkin ja ruokailu aloitettava lähes samantien kun ovesta sisään päästään.. Paksua maitoa kun ei saa tulemaan sillä tavalla kolmesta reiästä kuin vesi tulee tuosta vesinokkana käytettävästä aventin pehmeästä nokasta josta on venttiili poistettu.. Joten olisi turhaa viedä mummulaan valmiiksi lusikkaa ja raahata mukit mukana.. Leluja saisi löytyä sieltä päästä, jottei niitäkin tarvitsisi pakata mukaan kuin jokin ajanviete automatkalle.. Mutta ne ovat niin ärsyttävän kalliita ja kotiinkin tarvitsisi tytölle yhtä sun toista niin ei viitsisi millään ostaa sinnekin.. :arghh:
 
Meillä minä hoidan kans enimmät kotityöt ja reissuihin lähtiessä pakkaamiset. Yleensä pakkaan jo miehen ollessa töissä, ni päästää nopeemmin matkaan.
Ollaan sovittu, et päivisin pojan hoitaminen on pääsijalla, tietenkin, ja muita hommia teen mitä ehin/jaksan/huvittaa. Tykkään touhuta ja teen monet kotityöt nopeamminkin, ku mies. :) Ja sit jos jotain en vaan haluu tehä, ni en tee. Imuroinnista on tullu nyt lähes mahdotonta arkisin, ku poika alkaa itkee, jos imuroin... :/
Iltapuurot nakitan yleensä miehelle, jos haluan kylpyyn tms. Tai sit syödään kaikki yhessä samaan aikaan. Viikonloppusin vaipanvaihdot yms tehdään yhdessä.
Öisin, jos oon tosi väsynyt/pihalla, mies saattaa tulla seuraks olkkarii, ku imetän. Tosin nyt on ollu molemmilla tosi väsynytkausi, ni jäbä nukkuu meidän välissä (joo, tiedän, ei hyvä idea opettaa tässä vaiheessa lasta nukkumaan vieressä :) ), ni ei tarvi nousta ja poikakin nukkuu rauhallisemmin.
Pojan astiat pesen käsin joka syönnin jälkee.

Nyt on itellä voimat aika loppu. Rentouttavalla mökkireissulla viikonloppuna kerätyt voimat meni samantien, ku sunnuntaina istuttiin klo23-02 Eläinsairaalan päivystyksessä. :sad001 Kissalla SI-nivel pois paikoiltaan. Nyt pitäis tytön jaksaa viikko häkissä lepäillen ja sit katotaa alkaako takapää parantua. :,(
Päätä särkee ja väsyttää... En haluu ees ajatella miten rankkaa miehel on töissä, ku pitää pysyy skarppina.
 
Meilläkin menossa väsymyskausi. Poika heräilly vähän väliä öisin ja nykyään kitisee niin että mieskin herää. Mies ollu tosi väsynyt mutta tällä viikolla alkaa loma. Poika nukkuu aikalailla meidän välissä koska sillo nukutaan edes vähän paremmin. Kovasti tuo pyörii ja hyörii yöllä, kääntyy vahingossa omassa sängyssään massulleen ja herää itkemään sitä. Onko tämä vaan joku kausi vai olisko jotain ideaa rauhallisempiin öihin? Joku oli laittanu tyynyn pinniksen patjan alle tulemaan tms?
 
Meillä myös käännytään unissaan mahalleen ja kun ei osaa siinä nukkua vaan pitää pään joko ylhäällä tai sitten kasvot on patjassa kiinni, niin herää itkemään. Ollaan nyt 4 yötä nukutettu vaunukopassa, jossa ei mahdu kääntymään ja viime yö oli aika rauhallinen. Kopassakin on silti välillä heräillyt itkemään ihan ilman tuota kääntymisrumbaakin. Tämä on varmaan taas joku vaihe. Ei kai nämä lopun ikäänsä herää joka käännähdykseen, toivottavasti. :D
 
Meillä on selän (tai vatsan tytön niin nukahtaessa) puolella tyyny jonka olen sitonut kaksinkerroin.. Lähinnä oli pitämässä kyljellään,mutta nyt kun kääntyy selälleen niin tyyny estää kierähtämästä siitä vatsalleen.. Ja toisella puolen on vaahtomuovista leikattu kiilatyyny..
 
:banghead::banghead:

Kohta heitän tytöltä tutit roskiin ja mieheltä kännykän ja läppärin & tabletin samaa kyytiä ja saa auttaa aloittamaan tutista vieroituksen.. :shifty: Päivisin voisi hyvin pitää tyttöä tunninkin verran, jotta saisi kunnon päikkärit itse ja jaksaisi yön tuttishowta paremmin.. Mutta ei.. Päivät, niin työpäivät kuin vapaa-ajatkin nenä kiinni tabletissa.. Itse saa tehdä lähes kaiken ja kun koittaa nukkua edes pienet päikkärit tytön kanssa yhtä aikaa niin kun sänkyyn pääsee niin saa taas nousta laittamaan tuttia takaisin.. Taas sänkyyn ja taas saa nousta.. ja taas.. ja taas.. ja taas.. Kunnes tyttö sitten lopulta herää kokonaan ja mies ihmettelee miksi olen kiukkuinen :shifty: NO SIKSI kun samaa touhua on läpi yöt nykyään eikä juuri nyt tuo tutista vieroittaminen noilla unilla kuulu ensimmäisiin touhuihin joita jaksaisi yksin alkaa tekemään..

Netistä etsin vinkkejä tuohon vieroitukseen.. Eipä niitä juurikaan tuon ikäisille ole.. Mutta parikin ketjua tuli vastaan, jossa keskusteltiin miten vauvojen yöunet ovat parantuneet tutista luopumisen myötä tuon ikäisillä kun äitien yöt ovat olleet sitä n. tunnin välein (sen aikaa kun saisikin olla sängyssä yöllä putkeen..) tutin takaisin laittoa.. Joten voisi helpottaa kyllä.. Mutta se aloittaminen.. Ja väsytys heti alkuun :hungover:
 
Reippasti pyydät apua vaan Mariel, mäkin oolen sanonut miehelle moonta kertaa samasta asiasta, aina ekaksi vähän ottaa itseensä, mutta on kyllä parantanut tapansa kaikessa mistä olen sanonut :)
 
Juu, pitää koittaa ja koittaa pitää omatkin hermot kurissa :wink vaikeaa vain useimmiten väsyneenä kun kaikki harmittaa x100..
 
Tuo kuulostaa kyllä ihan kamalan rankalta. Meillä tota kesti vain muutaman viikon alussa ja olin ihan rikki. Oot super kun olet näin kauan pystyny tuohon! Soita omaan neuvolaan? Vai oletko jo kysynyt apua sieltä. Jos osaisivat kertoa mitä kautta voisi alkaa hakea apua. Josko näinkin pientä voisi ulkopuolinen taho unikouluttaa jo? Tutun poika oli pakko viedä tällaiseen unikouluun vasta, ikää kyllä jo 8kk tuossa vaiheessa kun ei moneen kuukauteen nukkunut öisin juuri mitään. Vanhempien jaksaminen tuli vastaan. He veivät illalla pojan sinne ja nukuttivat omien rutiineiden mukaisesti ja hakivat aamulla pois. Muistaakseni 3-4 yötä poika oli siellä ja alkoi yöt sujua 1 heräämisellä aamuyöllä. Kovasti tsemppiä!
 
Kiitos! Neuvolassa neuvottiin siirtämään vauva oman huoneseen nukkumaan, mutta täällä hetkellä se ei ole mahdollista, mutta noin 2 vko kuluttua kyllä. Vauva siis nukahtaa ite oman sänkyyn, mutta herää itkemään jostakin syystä 1-2 tunnin välein. Imettän noin 2-4 kertaa yössä, muuten rauhoittuu tutilla. En ole ottanut viereen nukkumaan ym. En ymmärä, miksu hän ei oppii nukkumaan...
 
Auttaako se oma huone mitään vai aiheuttaako vaan pidemmän hereilläolo jakson itselle kun lähtee sinne toiseen huoneeseen nukuttamaan taas? Vai nukahtaako sitten itse kuitenkin takaisin? Meidän neuvolasta on ainakin tuohon nukkumiseen alkuaikana tullut vain kysymys, että jaksatteko.. Kai se nyt oli pakko :grin

Mutta jos nyt ei välillä olisi parempiakin öitä niin kysyisin Tyksistä tuota "unikoulua" kun tyttö nyt jo sen verran isokin, että uskaltaisi jättää sinne hoitoon kun pienenpänähän oli kaikkia rajoitteita mm selällään nukuttamisessa joita ei siellä noudatettu ja sai pelätä sydän syrjällään tukehtuuko.. :sad001 Mutta nykyään jos olisi tarve niin voisin jättää yöksi nukkumaan siihen kansliaan hoitajien keskelle vaunuissa tietäen, että aina on joku nukuttamassa uudelleen kun heräilee ja on enemmän kokemusta josko huomaisivat syynkin heräilyyn.. Onnistunee muissakin sairaaloissa?

Ja jos on päivät yksin kotona vauvan kanssa, eikä saa päivisinkään nukuttua niin nuo yhdistyksethän pitävät yllä sitä toimintaa, että saa lapsenhoitoapua, jotta saa itse vaikka siivota, maksaa laskuja tai nukkua jos on univelkaa kurottavana umpeen.. Alussa oli houkutteleva vaihtoehto, mutta meillä mies päivystää töitä kotoa käsin (eli toisinsanoen istuu päivät pitkät selaamassa tablettia) niin en olisi kehdannut pyytää apua kotiin vahtimaan tyttöä ja mennä itse nukkumaan kun mies istuu tuolissaan tekemättä mitään..
 
Onko teidän kotikaupungissa mahdollista käydä osteopatiassa? Käykää siellä! Toimii!! Ensikodilta saa myös apua jos kaupungista sellainen löytyy! Tai palkkaatte esim. MLL:ltä lastenhoitajan yhdeksi yöksi kotiin niin saat nukkua yön muuten ja hän tuo vauvan sinulle vai kun sillä on on nälkä! Neuvolan kautta voi kysyä myös kotipalvelusta apua, sieltä hoitaja voi käydä muutaman tunnin hoitamassa vauvaa ja saat nukkua sen ajan (päivällä)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top