Yritystä odottavat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Huomio ihanaa :Heartred tulee aina niin hyvä fiilis kun kuulee tommosia uutisia :happy:

Täällä on taas hieman ristiriitaset fiilikset.. Mies innostu meijän ystävän vauvauutisista niin että on sitä mieltä että syksyllä voitais alkaa yrittää jos saataiskin se kesävauva. Just kun sain itelleni järkeiltyä et sais tän rempan valmiiks, rahaa säästöön ja esikoinen kerkeis vähän kasvaa ennen toista lasta. En tiiä mitä nyt kannattais tehdä. Onhan siihen syksyyn nyt tietty pari kuukautta aikaa, ja ehtii mieli muuttua varmaan miljoona kertaa :joyful:

Päällimmäisenä ajatuksena on oma jaksaminen, miten jaksaa kahden pienen lapsen kanssa päivät yksin. Vinkkejä otetaan vastaan !
 
Kiitos kaikille! On vähän hassu olo nyt kun tämä tärppi kävi sitten ensimmäisestä mahdollisesta yrityskierrosta :shy: ja vähän toisaalta sellainen että nytkö tämä alkoi alusta uudestaan kaikki :hilarious: pissattaa koko ajan, väsyttää ja närästää:p
pää ei ehkä ehtinyt mukaan, mieskin sanoi illalla kun laitettiin nukkumaan että ei käsitä vielä koko asiaa. Mutta ollaanhan tässä vielä niin varhaisessa vaiheessa että ehkä parempi olla ajattelematta liikoja.

Sanpe, älä ajattele liikoja vaan kuuntele mitä sydän sanoo, eiköhän se paljasta milloin on oikea aika. Tää on mun ohje, unohda järki ja mieti sitten vasta myöhemmin, kyllä asioilla on tapana järjestyä :)
 
Onnittelut huomio!

Sanpe, ompas kinkkinen tilanne. Jotenkin tuttua, että kun itse antaa asian olla, mies muuttaakin suuntaa :wacky: tosiaan, tee kuten parhaalta tuntuu. Kyllähän se raha ois aina kivaa, mutta jospa se toinenkin menisi samassa konkurssissa?
 
Itse laskin että en nyt kovin montaa kuukautta ehdi olla töissä, mutta jotain kuitenkin. Ja sen verran että on sitten 3 kk äippälomasta palkallista. Toki olisin ehtinyt nyt olla pidempään, jos en olisi ollut muutamaa kuukautta hoitovapaalla, mutta tuntui tärkeämmältä olla vielä lapsen kanssa kotona.
 
Sanpe ymmärrän. Mä tein äitiyslomat keikkaa ja kerkesin olla 5kk töis äitiyslomien välis, toki osan jouduin olla osasairaslomalla supistelujen takia. Oma jaksaminen oli kovilla, mutta meillä kävi perheneuvolan työntekijä auttamassa välillä ja nyt on ihana miten lähekkäin nuo pojat on syntyny ku ne alkaa olla samalla tasolla kehitykses. Rahaa taas meni paljo vähemmän ku esikoisen aikaan koska mitään ei tarvinnu hommata ku kaikki oli valmiina, että puolensa ja puolensa. Remppaa ollaan tehty täs sivus, toki se on vaan pientä pintaremppaa.
 
Minäkin suosittelen kuuntelemaan sydäntä. :) Kyllä se kertoo onko oikea aika. Ainahan se jännittää ja varmaan kaikki välillä miettii että onko itsestä siihen kuitenkaan. Toisaalta sitä omaa jaksamistakin kannattaa kuunnella. Mutta onpa varsinainen tuuliviiri mies.

Huomio, eiköhän mielikin hiljalleen tule perässä. :) Mieli tuntuu usein jäävän hieman jälkeen isoissa muutoksissa.
 
Ja kuten tuolla niemja sanoikin niin rahaahan ei pitäisi kulua läheskään niin paljon kun melkein kaikki on esikoisen jäljiltä valmiina. Toki me joudutaan investoimaan tupliin jos meinaan ikinä päästä yksin kahden kanssa lenkille, mutta ajattelin yrittää löytää käytettynä. Muuten olen päättänyt kuten esikoisenkin kohdalla olla ressaamatta turhaan etukäteen asioista, koska ei voi tietää millainen tyyppi sieltä on tulossa ja miten asiat sujuu, joten turhaa käyttää liikaa energiaa asioiden vatvomiseen etukäteen.

Onhan tämä kyllä jännää. :happy: ihanaa ja samaan aikaan tosi pelottavaa. Muistuu taas mieleen, että ei tätä turhaan kutsuta raskaudeksi, kun onhan tämä kaikessa ihmeellisyydessään tosi raskasta niin henkisesti kuin fyysisesti ja välillä raskasta myös puolisolle ja läheisille :hilarious:
 
Nispunen, tervetuloa jengiin :) Auttaisiko, helpottaisiko jos saisit kerrottua miehellesi miltä vauvan kaipuu sinusta tuntuu? Ymmärtäisikö hän? Osaisiko asettua sinun asemaasi ja tulla kenties hieman vastaankin?
On vaikeaa ymmärtää toista tai olla samalla aallolla, jos ei tiedä mitä toinen oikeasti ajattelee.

Mulla kiertopäivä 30+jotain, ei menkkoja, testissä nega. Alan hieman ikävöimään sitä raskautta edeltänyttä säntillistä 27 päivän kiertoa. Toki tilanteessa tärkeintä on, että yrittämisen odottaminen on päättynyt :)
 
huomio, onneksi olkoon!! Toivottavasti kaikki menee hyvin.

Ihanaa, kun täällä on vilkasta keskustelua. Käyn tiheästi lukemassa ja myötäelämässä, kun vaan ehtisi kirjoittaa.

Enää neljä kiertoa ja voi alkaa yrittää. Tosin joko mun kierto tai Flo on mennyt sekaisin ja aikaistanut oviksen hyvin aikaiseen. Nyt onkin näitä kiertoja aikaa selvittää, missä mennään. Että todellakin säännöllistä kiertoa ikävä, kuten rauha80 yllä kirjoitti. Ollaan muuten joko yrityksen tai testailun aikaan pitkä pätkä ulkomailla. Siellä vois olla digi-ovistesti halvempi :wink Taidan hamstrata viikkonäytöllisiä raskaustestejä ainakin, mitähän tullissa tuumataan :hilarious: t. Himotestailija
 
Nipsunen. Tervetuloa tuloa tämne jutustelemaan ja toivottavasti miehes mieli vielä muuttuu :)

Pli. Ihanaa pian pääset jännäilemään :)

Me lähdetään tänään mökille juhannuksen viettoon :) Mites teidän muiden juhannus menee? Mä toivon et juhannuksen jälkeen alkais nää meidän asuntojutut selkenemään et sit vois alkaa lämmittelemään tota ukkoa neljänteen :) Oikein hyvää juhannusta kaikille :greet025
 
Tervetuloa mukaan Nipsunen! :) Voi surku kun miehesi on noin jyrkkä kannassaan. :( Toivottavasti hänen mieli vielä muuttuu. Me täällä tiedetään hyvin miltä tuo vauvan kaipuu tuntuu.

Oi, tehän pääsette pian yrittämään pli. :) Vaikka kyllä neljä kuukauttakin osaa olla todella pitkän tuntuinen aika. Hmm, jostain syystä naurattaa ajatus raskaus- ja ovistestien salakuljettamisesta. :laughing002 Toivottavasti kierto tasaantuu pian.

Samoin siellä Rauha80. Tylsää kun kierrot noin heittelee. Mullakin ne oli ihan mitä sattuu kun alkoivat käynnistyä imetyksen vähentyessä.

Me vietetään juhannus kotosalla. Ei ole mitään grillausta suurempia suunnitelmia. Toivottavasti olisi edes kiva ilma... Hyvää juhannusta! ^^
 
Heippa,

Oon taustalla seurannut jutustelua.
Meillä tyttö 10/16 joka syntyi sektiolla keskosena vaikean raskausmyrkytyksen, istukan vajaatoiminnan ja vuodelevon jälkeen.

Nyt mietinnässä toinen, minulle viimeinen koska en halua riskeerata mitään..

Kauan muilla mennyt kierron tasaantumiseen ja tärppiin kun kierukka poistettu? Mietityttää et jos vie kovinkin aikaa..

Mukavaa juhannusta kaikille kuitenkin! Ja onnea plussanneille.
 
Heippa Toukkis30 ja tervetuloa joukkoon. :) Kuulostaapa hurjalta tuo ensimmäisen raskauden loppuosa. :eek: Onneksi kuitenkin sekä sinä että vauva selvisitte. Toivottavasti pääsette pian yrittämään ja saatte tärpin. :)
 
Tänään iski kunnolla epävarmuus kolmosesta, katottiin koko perhe formuloita ja toisella oli toinen ja toisella toinen poika sylis, tuntui jotenki täydelliseltä ja seesteiseltä hetki. Silti kaipaan sitä kolmosta että saan kokea kaikki vielä kerran. Hankalaa.
 
Niemja, kyllä minäkin välillä mietin että onko järkeä edes toisessa lapsessa tai näin pian. Mutta kyllä se sydän vain sanoi, että nyt :Heartred
 
Niemja. Mulla oli suurin myllerrys päässä kolmosen kohdalla kun yritettiin ja koko raskaus ajan...Mutta kun vauva oli syntynyt myllerrys alkoi loppua ja tuli kyllä se olo et tää oli enemmän kuin oikea päätös ja nyt mä jo kuumeilen neljättä ja se ei tunnu niin myllerrykseltä kuin kolmonen. :) oon kyllä ymmärtänyt et monelle toi kolmas on aika myllerrys päässä..
 
Sama myllerrys täälläkin päässä.
Eräs ilta mekin oltiin juuri Niemjan kuvailemalla tavalla, tai no minä miehen kainalossa ja pojat leikkivät kerrankin kiltisti lattialla toistensa kanssa. Molemmat katsoivat meihin ja nauraa rätkättivät niin että meitäkin alkoi naurattaa. Lopulta kumpikin kapusi toisen syliin, esikoinen miehen ja kuopus mun. Silloin sanoin miehelle että ehkä tääkin riittäis.. <3

Olin jo tässä aivan varma että oon raskaana!
Silloin mut kyllä sitten tosi paikan tullen valtasikin hieman kauhu kun asiaa aloin pohtia.. :nailbiting:
Tänään kp 34. Ja aika varma oon että menkat huomenissa alkaa.

Ihan hyvä niin, mun miehelle tarjoutui nyt ehkä elämänsä tilaisuus ja se veisi häneltä aika paljon seuraavan vuoden verran.
Joten kolmonen saisi tovin odottaa.

Jotenkin aloin myös pohtia että mitä jos hän saapuisikin vasta joskus kun pojat jo isompia, esimerkiksi esikoinen aloittaisi koulun kun voisin olla kotona? Eihän sekään nyt niin kamalaa olisi.
Välillä siis mietin minkä tason kaheli täytyy olla että edes harkinnut kolmosta tähän putkeen, diu diu :woot:
Mutta samalla pohdin että jos on useampi vuosi ikäeroa jääkö yksinäiseksi :sorry: Onpas nää hankalia juttuja.
 
Samoja juttuja moni pohtii. Mä kans aloin miettiä sitäkin ku hain kouluun ja pääsykokeet on elokuus, jos en pääse nii seuraavat on lokakuus, ja niis ei voi olla raskaana. Joten kumpaa lykkää jos lykkää. Kahden kans olis vielä helpompi opiskella ku kolmen, mutta jotenki haluaasin sen kolmannenki samaan. Jos jätän enempi väliä, niin sitte haluan neljännen. Ja toisaalta haluan lapset nyt, sitte opiskella ja sitte sais työura alkaa ilman keskeytyksiä äitiyslomista.
 
Takaisin
Top