Yritystä odottavat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ja mä toivon, että olisin vienyt esikoisen hoitoon... Ei ehtinyt antaa aikaa kummallekaan, kun olin ihan yksin lasten kanssa siihen aikaan :rolleyes: No ensi kerralla viisaampi :)
 
Tuntuu, että ei ehkä tarvitse miestä kauheasti suostutella seuraavaan lapseen, kun hän itse aktiivisesti ottaa "seuraavan lapsen" puheeksi.. :D
Pitää varmaan alkaa oikeasti pohtia, että miten hoidetaan ehkäisy (vai hoidetaanko) kun jälkitarkastus lähenee. En haluaisi hormoniehkäisyä ottaa, jos sitä tulisi käytettyä alle vuosi koska se voi nostaa riskiä saada tulppa vaikka muita riskitekijöitä ei olisikaan. Poika on täysimetyksellä, joten voihan se olla että se hoitaa homman vaikka vuodenkin verran - tai sitten ei.
 
Naapuri sai toissapäivänä vauvan, ai että <3 jotenki ittelle tuli semmonen fiilis että en tuu enää vauvoja saamaan. En tiedä mistä johtuu, mut jotenki vaan on semmonen olo että en enää raskaudu. Ja mies ei suostu lähtemään mihinkää tutkimuksiin jos niikseen on, eli se olis siinä sitte. :( näitä perus masisoireita ennen menkkoja. Tiistai-torstai välillä pitäis alkaa.
 
kirputar, No ihana että sielläkin innokas mies! :grin Täällä ei kans oo tarvinnut edes innostaa.
Jätin itsekin hormonaalisen ehkäisyn ottamatta kun ei mikään niistä sovi. Kumeja käytetty mutta nuo lateksittomat on jotenkin tosi kohmeloita :shifty:

Mistä niemja moisia pohdit? :sorry:
Tiedä kuule vaikka jäisi ne menkatkin sieltä tulematta. :oops:

Me päätettiin että käytetään nyt "varmoja päiviä" ja keskeytettyä. Ennen esikoista tää tosin toimi vuosia, mutta vaikkei toimisi, niin lupa kolmoselle on siis annettu. :Heartred
 
Miitu ihanaa <3

En tiedä, on vaan semmonen olo. Aiemmista oon heti tienny ku oon ollu raskaana, ja nyt ei oo mitää, ja jotenki vaan on olo että täs kestää tai ei onnistu. Miehellä ollu eturauhasongelmaa, ja oon melko varma että ittellä se endo on, ja lisäksi se esikoisen pitkä yritys jätti jäljen. Perus pms masennus, ehkä ne menkat alkaa etukäteen ':D viime kierrossakin olisi periaattees ollu mahdollisuus raskautua kun puolen välin tienoilla jäi yritys enkä ollut varma oliko ovista vielä ollut niin nyt olis yk2.
 
Todella epätodennäköisen raskaustoiveen haihduttua ilmaan iloitsen siitä, että mulla oli lopulta normaaleimmat kuukautiset vuosiin! Ei pitkiä tiputtelujaksoja ennen eikä jälkeen kuukautisten, vaan tyyli oli ennemmin "hana auki, hana kiinni". Niukempaa oli mitä vuosia sitten on ollut, mutta ei yhtä niukkaa kuin tässä hormoniehkäisyn aikana ja lyhyinä taukoaikoina. Ehkäpä tämä tästä!

Mä olen nyt kahtena yönä nähnyt unta siitä, että olisin raskaana. Omat mietteet siirtyy uniin ja tuntuu kuuluvan nyt vauvauutisia paljon ympäriltä.

niemja, mä jostain syystä oon paljon kärsinyt tuosta samasta olosta. Mutta ehkäpä se olo ei kuitenkaan ole mikään enne, vaan mielen tapa valmistaa itseään mahdolliseen pettymykseen. :)
 
Majalis uskon kanssa että se on mielen tapa suojautua pettymyksiltä, katsotaan miten käy.
Onneksi sielä kuulostaa muuten hyvältä, joskos se kierto siitä nyt normalisoituisi! Unet on niin tuttuja.

Naapuri kotiutui vauvan kans eilen ja kuulin yöllä ne itkut meille, nii kamala vauvankaipuu tuli. Voi kumpa ittekki vielä sais.
 
Onpas täällä oltu aktiivisia! Vaikka vaan viikon olin poissa langoilta, niin oli paljon luettavaa kotimatkalle! Käytiin siis siellä matkalla, jossa alkuperäisen suunnitelman mukaan piti aloittaa seuraavan yrittäminen. Vähän oli semmoinen haikea olo, varsinkin kun huomasin oviksen, mutta yllättävän hyvin sitä kuitenkin pysyi ajatukset poissa siitä että nyt ei ainakaan puoleen vuoteen - vuoteen ruvetakaan yrittämään. Olen aika hyvin pystynyt nyt sisäistämään tämän "happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista"-ideologian ja opetellut näkemään hyvää tästä yrityksen viivytyksestä.

Niemja, onpa ikäviä ajatuksia. Voihan se tosiaan olla tuollaista tahatonta pessimisti ei pety -juttua. Toivotaan näin! Tietenkin tunteille pitää antaa tilaa, mutta toivotaan että nuo lähtevät nyt äkkiä jo pois!

Ikäeroja olen muistaakseni täälläkin pohtinut, ja olen pitkälti samaa mieltä kuin mennkinkäinen. Siis että pieni ikäero ei välttämättä takaa mitään, mutta toki edesauttaa niiden yhteisten leikkien löytymistä ja kenties lapsuudessa sitä ystävyyttä. Meillä on pikkuveljen kanssa 1v 4kk ikäeroa ja oltiin pienenä tosi läheiset. Riideltiinkin kyllä paljon, mutta siitä huolimatta oltiin enemmän tai vähemmän läheisiä koko se aika kun asuttiin saman katon alla. Nyt aikuisiällä vähän ollaan ajauduttu erilleen täysin erilaisten elämäntilanteiden vuoksi, mutta kovin rakkaita ollaan yhä toisillemme. Miehellä sitten taas on läheisemmät välit 5v nuoremman siskonsa kanssa kuin 2v nuoremman. Muistaa kuulema leikkineensä aina tuon pienemmän siskonsa kanssa. Niin luonnekysymyksiä! Pitää vaan toivoa parasta!
 
Meille jos/kun toinen tulee, niin aivan varmasti mäkin vien esikoisen ihan hyvällä omallatunnolla päiväkotiin! Hänellä on omat tärkeät kaverit ja kuviot siellä. Tänään taas huomasin ihan konkreettisesti, mitä kaikkea hän siellä on oppinut. Juttelin yhden tutun terveydenhoitajan kanssa kolmevuotisneuvolasta ja kyselin, mitä siellä testataan. Pitäisi kuulemma osata piirtää suora viiva ja ympyrä. Me ei olla kotona mitään tällaista harjoiteltu, joten ajattelin, että harjoitellaan nyt, kun tarkastukseen on vielä muutama kuukausi aikaa. Annoin sitten lapselle liidut ja paperia ja kysyin, osaako piirtää ympyrän. Hämmästys oli suuri, kun hän piirsi koko paperin kokoisen ympyrän tuosta vaan, alku ja loppu jopa yhdistyivät lopussa. Suoran viivankin piirsi tuosta vaan!

Lapseni on alkanut ihastella pienempiään, saattaa spontaanisti sanoa vauvan (tai pienen taaperon) nähdessään ”katso äiti, miten ihana vauva!” :Heartred Jos tulisin nyt raskaaksi, tulisi lapsille ikäeroa 3,5v. Pienempää en olisi jaksanutkaan, en murehdi siitä. Minulla on itselläni sekä 2v. että 7v. nuoremmat veljet. 2v. nuorempaa en ole tavannut melkein kahteen vuoteen ja hän on tavannut lapseni vain kerran. Lapsenakaan emme olleet läheisiä. Uskon temperamentin ja kemioiden vaikuttavan enemmän kuin ikäeron, tällainen ainakin omakohtainen kokemukseni. Toisinaan minua surettaa, ettei lapsellani ole (eikä tule olemaankaan) suhteellisen samanikäistä sisarusta. Olen kuitenkin lohduttautunut sillä, että biologian kannalta 3-4v. ikäero on ihmiselle lajityypillinen, metsästäjä-keräilijäkulttuurissa synnytettiin suunnilleen 3-4v. välein.

Ehkäisy on nyt nakattu hiiteen, kp8. Ei yritetä vauvaa, muttei ehkä kauheasti estelläkään?
 
Ei tuu meille kolmatta, nega testattu. Että näköjään ne mietteet piti paikkansa. :( No, pitää vaan koittaa ajatella että seuraava la olis kesäkuus, eli melkein kerkeäisin jopa pitää kesäloman jos saan jatkaa töitä. Ja koska ikäero vaan kasvaa kasvamistaan, on helpompi perustella miehelle neljäs lapsi :D toiveajattelua.. Alkais vaan ne menkat nii pääsis uuteen kiertoon jo.
 
Onnea "yritykseen" Nannu. Toivottavasti pian sattuu "vahinko" ;)

Kurjaa että siellä tuli nega niemja. :( Toivottavasti seuraavassa kierrossa jo tärppää.

Mäkin välillä mietin ja pelkään että jos ei koskaan saadakaan sitä toista. Vaikka ei periaatteessa ole mitään syytä miksi ei saataisi, kun ei vielä vanhojakaan olla. Paitsi jos syöpä tuhosi mahdollisuuden. Miehelle tarjottiin mahdollisuutta laittaa spermaa säilöön ennen ensimmäisiä sytostaatteja niin kai on olemassa mahdollisuus että ne on tuhonneet siittiöt pysyvämmin. Mies ei ottanut mahdollisuutta vastaan. :\
 
Vargynja Harmi kun miehet ei tykkää ennakoida. Vaikka siittiöiden talletus tuntuu varmasti siinä kohdassa ihan toissijaiselta, niin ei siitä haittaakaan olisi. Ihan vain varuiksi, kun eihän sitä koskaan tiedä. Mutta toivotaan, etteivät sytostaatit tehneet tuhojaan. Syöpä on tarpeeksi julma sairaus jo muutenkin.
 
Voi ei, toivottavasti hoidot eivät ole vaikuttaneet noin! Harmi tosiaan, kun jäi säilöminen :sad001
 
Vargynja pahoittelut, ompa kurjaa :( toivottavasti ei olis tuhoutunu simpat.
 
Kiitos <3 En kyllä tiedä miten reagoisin jos lopputulos on ettei miehen siittiöillä enää raskaaksi tulla. Varmaan olisin vihainen, vaikkei se mitään autakaan.
 
Tuntuu, että ei ehkä tarvitse miestä kauheasti suostutella seuraavaan lapseen, kun hän itse aktiivisesti ottaa "seuraavan lapsen" puheeksi.. :D
Pitää varmaan alkaa oikeasti pohtia, että miten hoidetaan ehkäisy (vai hoidetaanko) kun jälkitarkastus lähenee. En haluaisi hormoniehkäisyä ottaa, jos sitä tulisi käytettyä alle vuosi koska se voi nostaa riskiä saada tulppa vaikka muita riskitekijöitä ei olisikaan. Poika on täysimetyksellä, joten voihan se olla että se hoitaa homman vaikka vuodenkin verran - tai sitten ei.

Mulle on synnytyksestä asti (tai no oikeestaan jo ennenkin sitä :joyful:) yritetty tuputtaa minipillerireseptiä, mutta totesin vaan että hormoneja mun kehoon ei enää tule ja koska todnäk tähdätään alle 2v ikäeroon niin kuparikierukka on aika turha -> kumilla mennään. Nauratti kun jälkitarkastuksessa sanottiin kondomin olevan hyvä ehkäisymenetelmä jos sitä käyttää oikein JA JOKA KERTA. No shit, Sherlock...? :hilarious: Meillä oli ennen esikoista käytössä melkein kaks vuotta varmat päivät + keskeytetty, mutta nyt jotenkin ei uskalla siihen vielä luottaa vaikka mulla onkin kierto palautunut kutakuinkin normaaliksi.

Mulle tuli vainoharha tuossa taannoin kun ovulaatio-oireista huolimatta en saanut sitä tikussa näkymään o_O mietin että tapahtuuko mitään vaikka menkat tuleekin normaalisti. Onneksi tässä on vielä aikaa tikutella jos saisi vähän selvyyttä oman kropan toimintaan.

Kehtaako muuten kysyä onko täällä muita jotka toivoo erityisesti jompaakumpaa sukupuolta? :anyone Tietysti otetaan avosylin vastaan se joka meille haluaa saapua, mutta varovaisia toiveita on tytöstä niin olisi sitten yksi kumpaakin :angelic:
 
Niittipyssy mä salaa toivon tyttöä, vaikka poikakaa ei haittais, mut ku niitä on jo 2 nii tyttö olis kiva. Terve lapsihan se on pääasia mut kyllä mummielestä aina saa silti toivoa.
 
Hei vaan tänne keskusteluunkin. Melkein tuntuu yrityksen odotukselta kun pillereiden lopettamisen jälkeen on vasta toinen kierto menossa ja päivissä mennään jo 60kpssä. Eli mun neuvo, lopettakaa se hormonaalinen ehkäisy mahdollisimman ajoissa!

Mä en oikein osaa sukupuolta sen suuremmin toivoa. Tietysti hieman itsekkäästi ajatellen molemmat olisi kyllä kiva saada.
 
Tulinpa vain kertomaan, että meillä sitten petti ehkäisy jälleen, joten jännittää saa tämänkin kierron :rolleyes:

Että jos tässä sitten lapsi saa alkunsa vähän etukäteen niin kai se on sitten tarkoitettu niin. Huvittaa vaan. Ikinä ollut tällaisia ongelmia kortsun kanssa, ja nyt kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä.

Flon mukaan mulla olisi ollut ovulaatio tuolloin, mutta viime kertaisen lyhyen kierron vuoksi se lykkäsi mulle ovulaation heti kuukautisten päättymisen jälkeen melkein. Mitään selkeitä ovulaatio-oireita ei kuitenkaan ole mulla ollut nyt, joten ei tunnu todennäköiseltä, että tästä mitään seuraisi.

Mutta että näihin tunnelmiin.
 
Näin se Majalis menee, tulee jos tulee. Ei auta ku oottaa!
 
Takaisin
Top