Yritystä odottavat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Apua, nyt löytyi minulle sopiva ketju :happy119 tai en tiedä onko tämä niin hyvä asia sittenkään..
Täällä on kuumeiltu noin 1 v 3 kk :hilarious: meillä on 2/17 syntynyt lapsi ja aika pian siitä iski "kamala" vauvakuume. Alunperin puhuttiin miehen kanssa, että kolme vuotta on hyvä ikäero lapsille ja olen edelleen sitä mieltä, mutta tämä kuume :shifty: esikoinen sai alkunsa pillerien pettäessä, eikä silloin ollut kuumeesta tietoakaan. En tiennyt, että se on tämmöistä. Jatkuvasti pyörii mielessä vauvaan liittyvät asiat.
Meillä yrittämistä hillitsee myös se, että minä sain esikoisesta niin pientä äitiyspäivärahaa, etten sitä enää halua. Käyn töissä niin, että saisin sitten puolentoista vuoden päästä tämän vuoden työtuloilla laskettuna parempaa päivärahaa. Mies on vielä ensi kevääseen asti opiskelija, mutta sen jälkeen ei ainakaan taloudellisia hillitseviä tekijöitä pitäisi olla :happy: Välillä ärsyttää, kun pitää ajatella niin järkevästi:sad001
Kertokaapa kokeneemmat miten tätä kuumetta saisi hieman hillittyä :smiley-angelic002
 
Jahas, ei mitenkää :D joskus auttoi hetken ku oli uhmaa lapsilla ja en käyny täälä lueskelemas mutta sitte se iski takas :D
 
Siellähän on jännää Majalis! :) Noi nippailut saattaisi olla esim. kiinnittymiskipuja. Ja onnea talon kaupaksi menosta!

Tervetuloa joukkoon jahas! Ei sitä kuumetta mikään tunnu hillitsevän. Korkeintaan tosiaan lapsen uhmaaminen. Tai jos itsellä on voimavarat vähissä. Ja silloinkin on kuume ja harmittaa kun ei vain jaksaisi sitä toista. Musta ainakin silloin kun odotin (2014) pystyi äitiyspäivärahaa hakiessa hakemaan viimeisen puolen vuoden tuloilla jos ne oli korkeammat kuin pidemmän ajan tulot. Tsemppiä odotteluun!
 
Tervetuloa jahas :)

Vargynja: taisi olla turhaa jännitystä, tänään alkoi kuukautiset :( Tosin ei nämäkään ihan normaalisti käyttäydy, aamupäivä meni ihan selkeissä kuukautiskivuissa ja vuotokin oli ihan kohtuullisen runsasta... kunnes se sitten iltapäiväksi loppui. Tämmöiset samanlaiset tuli juuri minipillerien lopetuspäivinä, mutta ehkäpä tämä tästä tasaantuu.

Mutta on mulla pettynyt olo, vaikka olihan se epätodennäköistä eikä me vielä edes yritetä. No, eihän tässä ole enää montaa kuukautta, kun yritys sitten oikeasti alkaa.
 
Voi kurja. :( Ihan ymmärrettävää pettyä, itsekin varmaan oisin pettynyt vastaavassa tilanteessa. Toivottavasti kierto edes tasaantuu pian.
 
Tervetuloa jahas :)

Majalis, mä niin tiedän ton tunteen miten sitä pettyy vaikka tietääkin ettei oo raskaana :sorry: Mut jospa nyt saisit kierron kunnolla tasaantumaan ennen varsinaista yrittämistä :)

Täällä on sairasteltu kovasti flunssaa, joka alkaa pikku hiljaa helpottamaan. Yöt nukuttu huonosti, eikä puhkeavat hampaat yhtään helpota meidän öitä.
Mä oon niin väsynyt jo muutamasta huonosta yöstä, ja rupesin miehelle puhumaan omasta jaksamisesta. Sovittiin yhdessä että lykätään vielä vähän seuraavan yrittämistä, joten alotin vielä uuden pilleri liuskan.
Vaikka luulenkin että vauvakuume iskee kovana takas kun täällä taudit selätetään :joyful:
Saahan ne pillerit lopetettua tietty kesken liuskankin, mut nyt näillä fiiliksillä saatan vielä pari kuukautta pillereitä syödä..
Ainakin tuleva ikäero siirtyis lähemmäs kahta vuotta, mikä ei nyt pahalta kuulostais :joyful:
 
Majalis aina sitä pettyy vaikka mitä muuta ajattelis, onneks ei enää kauaa ku yritys alkaa!

Sanpelle paranemisia, huonot yöt vetää kyllä heti mielen maahan. En tiedä miten ihmees sitä on itte jaksanu päälle 2v jatkuvaa valvomista, ja edelleen tulee pari yötä viikos ku valvotaan.. Silti hulluna haluaa lähteä kaikkeen uudestaan :D

Huh, mä selvisin 4 lennosta ja 2 välilaskusta yksin poikien kans kunnialla! Ne jopa käyttäytyi suhteellisen nätisti, pari kiukkua vaan. Nyt uskaltaa muulloinki lähteä.
 
Pikaista paranemista Sanpe! Sääli että yritystä joutuu lykkäämään lisää, mutta toisaalta hyvä että osaat huomioida omat voimavarat.

Huh, kuulostaa aikamoiselta matkalta niemja. Mukava kuulla että selvisitte kunnialla. :)

Täällä mies on ryhdistäytynyt ja osallistuu arkeen ja kahdenkeskinen aika ei tarkoita jatkuvasti koneella istumista. Taisi suuttuminen auttaa tällä kertaa. Ehkä tämä tästä siis taas.
 
Apua, nyt löytyi minulle sopiva ketju :happy119 tai en tiedä onko tämä niin hyvä asia sittenkään..
Täällä on kuumeiltu noin 1 v 3 kk :hilarious: meillä on 2/17 syntynyt lapsi ja aika pian siitä iski "kamala" vauvakuume. Alunperin puhuttiin miehen kanssa, että kolme vuotta on hyvä ikäero lapsille ja olen edelleen sitä mieltä, mutta tämä kuume :shifty: esikoinen sai alkunsa pillerien pettäessä, eikä silloin ollut kuumeesta tietoakaan. En tiennyt, että se on tämmöistä. Jatkuvasti pyörii mielessä vauvaan liittyvät asiat.
Meillä yrittämistä hillitsee myös se, että minä sain esikoisesta niin pientä äitiyspäivärahaa, etten sitä enää halua. Käyn töissä niin, että saisin sitten puolentoista vuoden päästä tämän vuoden työtuloilla laskettuna parempaa päivärahaa. Mies on vielä ensi kevääseen asti opiskelija, mutta sen jälkeen ei ainakaan taloudellisia hillitseviä tekijöitä pitäisi olla :happy: Välillä ärsyttää, kun pitää ajatella niin järkevästi:sad001
Kertokaapa kokeneemmat miten tätä kuumetta saisi hieman hillittyä :smiley-angelic002

Tervetuloa :)

Tosiaan, kuten Vargynja sanoi, niin puolen vuoden tuloilla voi hakea :)

Mulla meni niin, että sain 2014 vuoden tuloilla päivärahan ja vuotta myöhemmin syntyneelle seuraavalle vauvalle pyysin hakemuksessa, että saisin äitiyspäivärahan 2015 vuoden tuloilla (huomattavasti korkeammat), niin sitten sain ne sillä 2015. Kannattaa kaikkien tämäkin vaihtoehto muistaa, vaikka alle 3v välissä :D Mä en voinut tuota 6kk käyttää, kun tulot jakautuvat vuodessa epäsäännöllisesti ja ennen äippälomaa olisi ollut se epäedullisempi 6kk.
 
Ugh.. Olin vastannut tänne jo pitkästi mutta en jaksa enää uudestaan kirjottaa. :mad:

Mun piti laittaa Vargynjalle että ymmärrän ehkä jollainlailla miltä susta tuntuu. Meillä mies on ollut aina sellainen että on tarvinnut omaa tilaa ja aikaa (miltei elinehto) ja minä taas vastaavasti kokenut sen läheisyyden puutteena, sellaisina hetkinä kun ehkä yhteys muutenkin pätkinyt. Ja sitten mies tuskastunut kun oon "vängännyt yhteistä aikaa".
Mutta nykyään kun osaan antaa sitä hänen tarvitsemaansa tilaa, saan myös paljon häneltä.
Hyvä jos siellä saitte asiat selviimään! :happy:

Hieno juttu niemja että meni noin kivuttomasti reissun teko :shy: Ihan heti en itse uskaltaisi lähteä :grin


Tervetuloa jahas! Tää on ihan huikee ryhmä meille kuumeileville :grin

Tuo on muuten hyvä muistutus Menninkäinen, koska kaikki eivät oo tietoisia tästä!

Mun vauvakuume on vaan ihan hirveä ja tiedättekö kun aidosti musta tuntuu että jos sitä kolmosta ei ajoiteta nyt tähän lähitulevaisuuteen, ei sitä tuukkaan.
Ja en kuitenkaan tiedä miten sitä jaksaiskaan, äh. :sad001Hirvee myrsky pään sisällä. Ja kun mun sydän (ja miehenkin) sanoo että tahdotaan se kolmas :arghh:

Lyhyesti täytän 30v ja yli 35v en tee muksuja, mieluiten en edes lähimain. Oisin periaatteessa valmis vaikka heti, mutta oisko mun keho? (Lapset 2015 & 2017) Sitten JOS palaan nyt töihin ja opintojen pariin, siinä meneekin seuraavat 2-3 vuotta.. että siinä välissä mun ei ole taas järkeä olla pois työelämästä, koska se kouluttautuminen/paluu vaatii taas paljon.
Ja ollaan mietitty että nää vauvavuodet kun jaksaisi tähän "putkeen", niin helpottaa. Ei olisi mukava tottua muuhun ja palata taas sitten kitinä öihin ja mitä näitä nyt on. Kirjoitin taas pitkästi mutta pakko oli jonnekin purkaa.
Eikä tää edes oo mikään VAUVAkuume, vaan me halutaan kolme lasta ja ihanteellista olisi jos olisivat kaikki suht saman ikäisiä jotta oisivat toistensa kavereita :)
Sukulaiset nyt varmaan kauhistelis vielä kahta kauheemmin :eek: Onko muita hirvittänyt sukulaisten reaktiot?
 
Vargynja hieno juttu, toivottavasti meno jatkuu tommosena! :)

Miitu tuttuja pohtimisia. Mä oottelen sitä koulupaikkaa kans, haluaisin ensi lapset pois alta ja sitte kouluun, mut saa nähä miten käy. Nyt oon alkanu enempi haaveilla siitä neljännestäki ku tulee näin "iso" ikäero lapsille. Mut saa nähdä miten käy, mies ei sitä neljättä halua.
 
No positiivista että jos et saa koulupaikkaa, sulla on erittäin hyvä syy pikaisesti kolmoselle ;) Ja koulu odottaa kyllä! Mutta tietysti ois huippu juttu jos saisit haluamasi paikan :happy:

Mä sanoin myös miehelle että sitten sitä täytyis jo miettiä neljättä jos oikeasti tulis tosi iso ikäero. Ainut että kolme on se luku mikä meille sopisi.
Joten kyllähän tässä väkisinkin alkaisi olla sen aika.. Mua jopa vähän jännittää koska mies olisi niin helppo puhua tähän mukaan :wink Se jopa sanoi että saisi varmasti opinnot niin pikaiseen purkkiin kun ois tarve (esmes vuodessa) eikä mulla periaatteessa olisi kiire vielä töihin/kouluun.
Joskus ensi syksylle jos täsmäisi ois meidän kaikilla muksuilla suht sama ikäero ja koin tuon alle 2v kuitenkin hyväksi :rolleyes:
Mutta samalla on sellaiset fiilikset että ei ei ei.. :sorry:
 
Joo, mä haluaisin parillisen lapsiluvun :D kouluun haen koko ajan ja jos pääsen niin alotan ku lapset on tehty. Mutta saa nähdä, miestä ei oikeen saa tuohon neljänteen suostuteltua.. Meillä tulee jo nyt pian 2.5v ikäeroa nuorempaan nii koen sen liian isoksi.
 
Onhan se aika iso. Mulla ja mun veljellä on 3 vuotta ja kyllä sen vaan huomasi. Vaikka toki ajattelis muutenkin ois eri asia sisko ja veli, mutta meillä kyllä oli kaikkia yhteisiä leikkejä. (On yhä läheiset välit) Mutta siinä lähemmäs esikoulua se 3v alkoi jo tuntua.
On kyllä varmasti myös luonteestakin kiinni, että ei nyt ikä välttämättä ainut tekijä ole.
 
Joo näimpä. Mulla on veljeen reipas 2v ja ollaan aina oltu läheisiä.
 
Täytyy vielä ottaa miehen kanssa puheeksi.
Mua jotenkin jännittää tää asia :nailbiting: vaikka kaikesta voidaan aina avoimesti keskustella, vaikeimmistakin asioista.
 
Tohon ikäero asiaan on pakko kommentoida.
Mulla on neljä sisarusta. Isoveli ja kolme pikkusiskoa. Ikäerot on 1v3kk, sitten nää nuoremmat 2,5v, 6v ja 11v. Kaikkien siskojen kanssa ollaan paljon tekemisissä ja on kiva et niitä on noin monta. Yleensä on aina joku joka lähtee viihteelle, shoppailee ym.
Veljen kanssa ollaan vähiten tekemisissä johtuen ehkä siitä että asuu toisella paikkakunnalla. Ja että en oikeen tykkää hänen avovaimostaan.
Eli vaikka meillä on isot ikäerot niin näin aikuisena se ei tunnu enää missään.
 
Lisään vielä, että kun nuorin sisko oli n.5v niin "pääsin" osaksi hänen leikkejään olemalla hänelle jylhäkallio leijonakuningas leikeissä. Sai sitten kiipeillä mun päällä.
 
Takaisin
Top