Yritystä odottavat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heippa hipshops! Kiva että kerrot välillä kuulumisia. :) Kurja että kierto on venähtänyt noin hurjan pitkäksi. Toivottavasti se siitä pian tasaantuu.

Majalis, hupsis. :D Saadaan taas jännittää josko olisi sattunut onnekas vahinko. ;)

Mä toivon vähän tyttöä, kun poika jo on. Toisaalta taas välillä tuntuu että kaksi poikaa voisi olla helpompi kombo.
 
Kukas täälä ny näkikää unta että pääsin kouluun, no pääsin jo kakkosvaiheeseen! Vielä ei koulupaikka auennu, mut seuraava koe on 3vk päästä. Jos se menee hyvin, niin pääsen sisälle! Jännittää! Oon aiva onnes että pääsin ekalla edes siihen vaiheeseen!
Nyt sit vaan iskiki se, että jatkaakko yritystä vai ei. Helpompi olis käydä koulu kahden lapsen kans, mutta työllistymisen takia olis helpompi tehdä ne ennen koulua. Vaikeaa.
 
Jes, aivan huippu juttu niemja! Tsemppiä tulevaan kokeeseen :rolleyes:

Majalis, No nyt sitten jännäillään kaikki, kuinka käy! :nailbiting:

Mäkin ehkä salaa haaveilen tytöstä. Olisihan se kiva kokea myös millaista on olla äiti tyttärelle. Etenkin kun omani oon menettänyt jo nuorena.
Mutta kuitenkin jotenkin oon mieltänyt itseni poikien äidiksi ja tuntuu että poikia me saadaankin, pojat on ihania! :grin

Juuri kun tehtiin tuo päätös, niin sopivasti iski sellaista oiretta että jännäillään oiskohan jo tärpännytkin. :hilarious:
Menkkoihin olisi vielä jokunen päivä. Oon muutaman haamun nyt testannut rfsu liuskalla, mutta toki mun kohdalle sattunut jokin sekunda kappale kun muut testit on olleet negaa ja näihin on sitten piirtynyt näkyvää viivaa. :shifty:

Sain tällä viikolla uutisia että meiltä on nyt löytynyt BRCA2 geenivirhe, joka siis altistaa rajusti rinta- ja munasarjasyövälle. Itsekin nyt tutkimuksissa jossa selviää kannanko ko. geeniä. Mahdollisuudet tuohon että olen kantaja on 50/50.
Jos selviää että olen kantaja, yksi keino ehkäistä tehokkaasti (riski putoaa johonkin 5%) on leikata rinnat ja kohtu, sekä munasarjat. Siinä mielessä ei tässä nyt ehkä sitä aikaakaan oo hirveästi odotella.
 
Kiitos Miitu! Ja hui, toivottavasti et olisi kantaja. Voimia! Toivotaan että heti olisi tärppi käynyt <3
 
Hurja juttu Miitu :wideyed: toivottavasti ois nyt siis kyytiläinen jo matkassa jos ootkin kantaja ja joudut turvautumaan noihin vähän rajumpiin keinoihin!
 
Onnea niemja! Ja onnea seuraavaan vaiheeseen. :)

Voi, paljon voimia Miitu. Kamalia uutisia. Toivotaan että et ole geenin kantaja. :smiley-angelic001
 
Puhuttiin ny kunnolla miehen kans, jos pääsen kouluun en saa nyt vauvaa. Jos en pääse, niin sit haen vasta myöhemmin kouluun ja tehdään vauva ny. Todella ristiriitaset fiilikset, haluan kouluun tosi paljo, mut haluan sen vauvanki tosi paljo. Toisaalta, jos tehdään kouluun jälkeen, niin todennäkösesti saan sitte 2 lasta. Ainaki tämän tein selväksi. Ääääh. No, 3.10 seuraava vaihe, 24.10 kerrotaan pääsenkö.. Eli ens kierto ollaan ehkäsyllä ainaki.
 
Onpas vaikean kuuloinen tilanne siellä niemja. :/ Jompaa kumpaa joutuu odottamaan pitkään joka tapauksessa. Tsemppiä odotukseen!

Mä sain kelalta myönteisen päätöksen terapian suhteen. :) Terapia siis alkaa ensi viikolla. Vähän jännittää, toisaalta olen innoissani ja toisaalta taas vaikea uskoa tätä todeksi.
 
Jep. No, pitää koittaa ajatella positiivisesti, kävi miten kävi.

Hienoa että pääsit terapiaan! Tsemppiä sille tielle :)
 
Täällä ois vihdoin ens viikolla se jutteluaika seurakunnalle. Mies ei aio edelleenkään tulla mukaan. Tilanne vähän parantunut kuitenkin. Vauvan haluaisin silti kaikesta huolimatta! En halua käyttää vuosia siihen, että odottelen vaan, jos en enää voi saada lapsia myöhemmin.

Miitulle tsemppiä, kuulostaa hurjalle!
 
Kiitos niemja :)

Tsemppiä Enni! Toivottavasti keskustelu auttaisi suuntaan tai toiseen.
 
niemja: en muista minkä ikäisiä olette, mutta kai se mies ymmärtää, että niitä lapsia ei välttämättä noin vain tehdä?
Meillä tämä ensimmäinen lapsi ei tullut toisaalta mitenkään ideaaliin aikaan, koska olin juuri vaihtanut alaa ja nyt olen x aikaa poissa työelämästä ja töihin paluu voi olla ihan mielenkiintoista pidemmän tauon jälkeen. Mutta todettiin miehen kanssa, että ei me (ja minä varsinkaan) tästä nuorruta, joten parempi aloittaa yritys samantien jos tuleekin mutkia matkaan. Meillä tosin tärppäsi jo yk2, mutta olisihan tuossa voinut mennä vaikka vuosia..
 
Kirputar mä oon 27 ja mies 28, että aikaa on sen puolesta, vaikka aluksi meinasin että en enään yli 30v tee lapsia, niin näyttää siltä että nyt joudun tehdä.
 
Meillä hirmu moni kaveri on vuosia tosiaan yrittänyt ihan nuoremmallakin iällä, joten me ei uskallettu odottaa kauempaa + mulla olisi voinut olla riskiä siihen suuntaan, että raskautuminen olisi vaikeaa. Mä olen 29 ja mies 35.

Vähän on juteltu, että yritetään tehdä lapset mun kannalta "samassa poissaolopätkässä". Eli ei tuossa tulevassa jälkitarkastuksessa mitään hormonaalista ehkäisyä ainakaan tule todennäköisesti otettua.
 
Kirputar ymmärrän. Mä olin 23v ku annettiin esikoiselle lupa tulla, meni 1.5v. Sitten kuopus tuli perään. Mies ei halunnu kolmatta heti perään, nyt ku annettiin kolmannelle lupa tulla että kierukka poistettiin, niin 2 kiertoa kerittiin yrittää ku pääsin kouluhaus jatkoon ja mies totes että hän ei aio pärjätä yksin vauvan ja kahden taaperon kans ku mä meen kouluun, joten laitettiin yritys tauolle eka kuukaudeksi jos en pääsekkää kouluun ja jos pääsen nii koulun ajaksi. Ensi vastustin mutta sitte tajusin, että en mäkää nauttisi siitä ajasta sitte, ku koulu alkais ku lapsi olis sen 9kk ja koulupäivät venyis herkästi 12h nii ennemmin näin. Jos pääsen kouluun, niin varmaan otan joksiki aikaa hormonaalisen ehkäsyn, minkä lopettaisin sitte hyvis ajoin ennen yritystä.
 
Hieno juttu Niemja! Minä se olin, joka unta näin :D Ehkä olenkin ennustaja. Itse näin pari koulua käyneenä olen sitä mieltä, että koulujen käyminen on hyvä juttu. Ilmeisesti nyt on vielä jotain poliisipulaakin, jos olen lukenut oikein? Kiva se on sitten vakityössä tehdä se kolmas lapsi, eihän se sitten haittaa, vaikka olisi pitkäänkin poissa. Itse olen ainakin näin ajatellut, nyt kun itsekin vihdoin vuosi sitten pääsin vakityöhön. Harmittaahan se "jättää työnantaja pulaan", jos raskaaksi tulee, mutta niinhän melkein jokainen nainen jossain vaiheessa elämää tekee.

Tietysti paha neuvoa, kun olen itse jo reilusti päälle 30, ja ensimmäinen lapsi vasta haaveissakaan. Voi ääni olla toinen kellossa, jos vauvaa ei tulekaan. Enää 2kk meillä yrityksen alkamiseen! Ihanaa, että aika tuntuu juoksevan ja loma lähenee.

Sukupuolesta: olen aina ajatellut, että saan tyttölapsen. Mies taas on varma, että jos saamme lapsen, se on poika. Tuntuu itsestä vieraalta ja oudolta ajatukselta, kun on pienestä asti ajatellut, että "ensimmäinen on varmasti tyttölapsi". Onnellinen olisin kummasta vaan <3 Toivotaan hurjasti, että lapsen ylipäänsä saa.

Tsemppiä Miina ja Vargynja! Toivottavasti teillä asiat menevät parhain päin! :)
 
Heh Gemma, toivotaan että uni pitää paikkansa loppuun asti! On pulaa, ja se vissii vaan pahenee vuosien saatos. Joten työllisyys pitäis olla hyvä, mutta vakipaikkaa kai voi olla hankalampi saada! Mut työttömänä ei tarvi kai olla.

Ihana kun teilläkin pian alkaa yritys! Nauttikaa lomasta!
 
Ei mua olisi varmaan jännittänyt niin paljon jäädä äippälomalle, jos olisi ollut vakityöpaikka, mutta rakennusalalla mun ikäinen nainen harvemmin sitä saa... :D esimerkiksi mun entinen työnantaja taisi saada alkuraskaudessa vihiä raskaudesta ja sopparia ei enää uusittu (siihen asti oli uusimisia uusimisten perään) ja ei ole pomosta kuulunut enää yhtään mitään.
Mutta turha murehtia, eiköhän se työpaikka taas irtoa jostain kun sen aika on :)
 
Gemma sanoi:
Sukupuolesta: olen aina ajatellut, että saan tyttölapsen. Mies taas on varma, että jos saamme lapsen, se on poika. Tuntuu itsestä vieraalta ja oudolta ajatukselta, kun on pienestä asti ajatellut, että "ensimmäinen on varmasti tyttölapsi". Onnellinen olisin kummasta vaan :Heartred Toivotaan hurjasti, että lapsen ylipäänsä saa.
Click to expand...

Sama täällä, aina jostain syystä nähnyt itsensä kahden tytön äitinä eikä kysytty sukupuolta ultrassakaan kun olin niin varma asiasta. Muutama kuukausi meni "toipuessa" siitä faktasta että tuolla esikoisella on pippeli :hilarious: Rakkaista rakkain hän kuitenkin on, vaikka menikin tovi että sain jäsenneltyä oman äiti-identiteettini uusiksi :angelic::Heartblue
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top