Kaikille kurjasta olosta kärsiville, voimia tasapuolisesti!!!!!! Ei ole kellään meistä enää kauaa tän mahan kanssa
painimista, sitten varmaan odottaa uudet kurjuudet, mutta ne ainakin tulee palkinnon kanssa!! [:D]
Tuli tuosta Aamun kertomasta äitini jutut mieleen, kun hän 70-luvun alussa oli käynyt pusertamassa
naistenklinikalla veljeni maailmaan..
Oli ensin istunut vuorokauden baarijakkaralla josta jalat ei yllä maahan, kun ei ollut enää vuodepaikkoja,
huoneessa kahden muun synnyttäjän kanssa jotka kylläkin nukkuivat suurimman osan tuosta päivästä.. Tämä
siis avautumisen aikaisten supistusten kanssa....
Veljeni oli tosiaan n.5kg ja varustettu ihan mielettömän kokosella päällä, joten mutsilla ei pelkästään
revennyt paikat, vaan murtu luut matkalla kans.... [:-] (onneksi meillä kunnon ultrat nykyään... äiti oli kuulemma
kyllä käynyt RÖNTGENISSÄ vauvaa katsomassa... ajat vähän muuttuu... [:D])
Mutta mukavana muistona kertoi kun oli synnytyksen jälkeen useita äitejä samassa huoneessa, vauvat siis
olivat kaikki vauva hautomossa, josta ne sitten tuotiin muutamia kertoja päivässä imetettäviksi!
Äiti sanoi ettei ole koskaan tuntenut sellaista yhteyttä kenenkään kanssa, mitä tuli jaettua niiden naisten kanssa
noina päivina, kaikki kuitenkin hormoonihuuruissa ja onnellisia vauvoista, ja siitä ettei niitä heti tarvinnut ruveta
ite hoitamaan!!!! [:D] Sitten kaikki kirosivat kun käytävältä rupesi kuulumaan itkua kun vauvoja kärrättiin imetettäviksi,
että siihen se rauha meni sitten..........
Vähän on ajat muuttuneet, kun verrataan nykyisiin arvoihin! Ja Aamu, toivottavasti kaikki menee hyvin ja voisit
kokea jotain saman tyyppistä mitä äitini koki.. Vaikka yhteinen kieli puuttuisikin, voi toisten kanssa jakaa silti paljon!
Paljon voimia sulle sinne toiselle puolelle palloa, ei tämä varmaan hirveesti lohduta, mutta jotain kuitenkin!!!