Moikka! Pitkästä aikaa, en oo kerinny tänne kirjoittelee kun on (mukamas) ollu vaikka mitä muuta.
Henniv: Me kateltiin samaa talo pohjaa. Ois vaan haluttu
sivu
seiniin 1m lisää niin kodinhoitohuone ei ois ollu niin käytävämäinen.
Ite varmaan mies ois sen rakentanu (sano että tommoseen menee noin 1000
miestyötuntia) Onneks sitten löydettiin tämä talo. Onhan tää pienempi
mutta meille sopiva :)
Mohomaha: Ihana hääpuku ja aivan mahtava teema!
Petupapu: Onnea työpaikasta!!!
Täälläkin on pientä eroahdistusta huomattu. Ei haluta olla yksin ja
viihtyy paljon sylissä. Onneksi ei enää herää yöllä itkien ilman syytä.
Kahdesti herää syömään edelleen välillä oli että heräsi yhdesti.
Tarjosin Roosalle hirvenlihaa ja tykkäsi! Onneksi, meillä syödään aika
paljon riistaa. Kalaruokakin maistuu hyvin, erityisesti lohi ja muikku
(muikusta kyllä tulee aika mielenkiintoisen värinen sose...)
Ostettiin maissi naksuja tytölle, niitä tykkää syödä. Mutta ei maissia
soseena... Kai se on siitä kiinni kun saa itse syödä. Ensimmäisellä
kerralla oli ihmeissään " Ai, saanko minä tämän itse ottaa käteen ja syödä?"
Banaania on kivempi puristella kädessä kuin syödä ;) Oppi yllättävän nopeesti syömään naksuja ilman kakistusta.
Puuro ei meillä enää maistu. Vaikka laittaa marja soseita mukaan niin
ei. Illalla annan puuron sijasta ruoka sosetta, aamulla marja- tai
hedelmäsosetta ja leipää.
Käytiin viime viikolla työpaikalla tervehtimässä työkavereita ja
ilmottautumassa töihin. 16.3. on eka työpäivä. Tytön hoitopaikka on
edelleen haussa. Jos ei muuta niin ryhmäpäiväkotiin, joka loppuu
toukokuussa! Voihan Helli....(paikallinen sosiaali- ja
terveyspalvelukeskus) Pidän sormia ristissä että Roosalle löytyisi
perhepäivähoitopaikka.
Parin viikon päästä on neuvola saa nähdä miten paljon on tyttö kasvanut
Kun tilasin aikaa neuvolaan niin puhelineen vastannut ei voinut antaa
aikaa vaan antoi soitto ajan. Sitten neuvolatäti soitti miule ja
sovittiin aika. Aika nauettavaa touhua! Hammaslääkäristä ei oo kuulunu mitään. Vieläkään.
Roosa nousi tänään ensimmäistä kertaa tukea vasten seisomaan! Kumpi
lie ollu enemmän hämmästyny! muutnkin on tää meidän tyttö liikkuvaista
sorttia! Kaikki kiinnostaa. Erityisesti se kielletty, puunkantokori,
pistorasiat.... Löysi meidän kirjatkin ;)
Mies ei edelleenkään hirveesti vahdi tyttöä. Oonkin nyt asennoitunut
niin että minä tytön katon ja kasvatan. En vaan jaksa aina miehelle
asiasta mainita kun mitään ei kuitenkaan tapahdu. Onneksi on äiti kelle
voin keventää sydäntä.
Haluisin toisen lapsen mutta nyt täytyy laittaa
oma jaksaminen ja hyvin vointi sen halun edelle. Minä kun voi hyvin niin
Roosa voi hyvin.
Yritän keksiä harrastuksia mitä voin tehdä kotona. Käsityöt on lähellä sydäntä ja kaikenlainen näpertely. Nyt yritän virkata amigurumeita, lainasin kirjastosta siihen liittyvän kirjan. Ja tytölle ajattelin tehdä moonbootsit kun nuo pakkauksen töppöset on pienet. Vaunuissa kun nukkuu niin tömmöset töppöset on mukavat.
Olipas vaikeeta saada tyttö päikkäreille, ihan selvaästi oli väsyny mutta ei vaan nukahtanu... Toivottavasti nukkuu pari kolme tuntia. Meillä nukutaan vaan yhdet päikkärit päivään. Herätään 8-9 ja nukkuu ne päikkärit puolen päivän jälkeen pari kolme tuntia ja jaksaa noin kymmeneen valvoa.
Roosalla on ensimmäiset kissan raapimat poskessa...
Oltiin anoppilassa ja menin juomaan vettä niin rupes tyttö itkemään. Onneksi ei ole syvät ja onneksi ei osunu silmään. En edes tienny että kissa on alakerrassa.... Anopin mielestä Roosa itse oli raapassu mutta kyllä mie kissan naarmut tunnistan ja harvemmin sitä itseään verille raapii. Ja kyllä se kissa siitä tilanteesta niin nopeesti poistu että syyllinen se oli.
Oli mukava yllätys kun kävin puntarissa. Oon laihtunu :) En hirveesti oo sen eteen tehny mitään mutta kai sitä jotain oikein teen kun paino laskee.
Tämmöstä tänne. Lähen syömään jotain ku tyttö nukkuu niin saan syödä rauhassa.
Hyvää viikonloppua!!!