On kyllä arki taas muuttunut vauvan syntymän myötä! Esikoinen on 2v 4kk vanha ja hänen kanssaan on voinut jo tehdä vaikka mitä ennen vauvan syntymää. Olen siis ollut esikoisen syntymästä lähtien kotona ja ennen kuin vauva syntyi käytiin melkein joka päivä jossain, kirjastossa, leikkipuistossa, museossa, kavereiden luona joilla on lapsia ym. Nyt vauva 4vkoa vanha ja vaikka vauva sinänsä ihan perustyytyväinen tapaus, tuntuu liian työläältä lähteä minnekään näiden kahden kanssa tällä hetkellä. Vauva vaatii sapuskaa lähes 1,5h välein joten käynti leikkipuistossakin aika haastavaa kun niihin sen verran matkaa ja perilläkin pitäisi ehtiä olla. Esikoinen myös mustasukkainen vauvalle, joka aiheuttaa omat haasteensa. Mies palannut töihin ja nyt työmatkalla, josta palaa huomenna vasta kun lapset menneet nukkumaan. Miehellä muutenkin paljon työmatkoja joten vähän jännittää miten ne päivät jaksaa jolloin mies ei tule iltapäivällä/illaksi kotiin. Kaikki sympatiani yksinhuoltajille!
No, kohti kevättä mennään ja lapset kasvavat joka päivä. Yritän muistuttaa itselleni että ei tarvitse olla täydellinen äiti ja vaimo, riittää kun pysytään hengissä kaikki, kodin ei tarvitse olla tiptop, välillä voi syödä eines-ja valmisruokaa eikä se ole maailmanloppu jos esikoinen katsoo välillä vähän telkkaria. Tsemppiä kaikille muillekin uuteen viikkoon!