Vauvantuoksuinen arki

Meidän tyttö on nyt reilu viikon ikäinen. Arki on tosi lapsentäyteistä nyt kun esikoinenkin alle 1.5v. Vaippoja saa vaihtaa n. 10/vrk. Mies on onneksi tosi paljon apuna ja kotona isäilee nyt 2 viikkoa. Ulos olen päässyt sen verran että esikoisen ja koirien kans on kierrelty lähistöllä, kuitenki hälytysmatkan päässä jos vauvalle tulee nälkä.

Imetys on lähtenyt kipeästi mutta hyvin käyntiin. Vaikka käytin nyt rasvaa jo ennalta, eka viikko on ollut ihan saakelin kipeetä hommaa niinku esikoisenkin kanssa. Nyt alkaa tissit taas tottua onneksi. Vauva on ihanan kiltti, paljon lempeämpi temperamentiltaan. Ainut mikä tressaa on se, että hällä näyttäis olevan napatyrä, neuvolasta tulee th käymään huomenna joten aattelin vielä kysyä mitä hän mieltä.
 
Meillä tyttö nyt 9 vrk ikäinen. Windy, sä oot paljon reippaampi kuin minä. En oo vielä käyny ulkona lainkaan poislukien autollekävelymatkat, kun käytiin vielä lähtöpäivän jälkeen tarkastuksessa sairaalassa ja sitten viime perjantaina neuvolassa. Tänään aion kyllä ottaa itseäni niskasta kiinni ja käydä edes iltalenkillä koiran kanssa. Mies palaa töihin vasta joulun jälkeen eli apuja on kotona hyvin saatavilla, mutta eiköhän se ulkoilmassa liikkuminen tekisi ihan hyvää :)

Meillä 2vee esikoinen on pääosin arkipäivisin päiväkodissa, joten ehditään miehen kanssa hyvin tutustua uuteen tulokkaaseen ja sitten iltapäivällä panostaa enemmän esikoiseen.

Täällä on myöskin lähtenyt imetys hyvin käyntiin. Paljon paremmin kuin esikoisen kanssa. Nyt ollaan menty alusta asti täysimetyksellä ja neuvolan punnitsemisen mukaan painoa on tullut hyvin lisää, jee!

Mulle kerrottiin muuten mielenkiintoinen juttu synnärillä, kun ihmettelin kuinka ahkerasti tyttö jaksaakaan imuttaa. Kätilö sanoi, että monesti toisella lapsella on paljon helpompaa imetyksen kanssa, koska esikoinen on raivannut jo tien rintoihin. Eli ensimmäinen lapsi saattaa uuvahtaa nopeammin imetyksen alkutaipaleella, koska homma on rinnoillekin uutta, mutta seuraavat lapset palkitaan nopeammin jonkinlaisella maidontulolla, joten jaksavat sitten paremmin jatkaakin.

Päivät menee pitkälti maitobaarina olemiseen. Sohvannurkkauksessa alkaa olemaan jo mun berberin muotoinen kuoppa :D Tyttö nukkuu ja syö ja sama kertaa sata... yöllä saan nukkua parin tunnin pätkiä, onneksi pystyn päivällä päikkäröimään tarvittaessa ja hormonitkin kantaa osaltaan.

Nyt jo tuskailen, kuinka nopeasti nämä alkupäivät menevät... Ja tunteet on kyllä pinnassa.. kuunnellaan kotona jouluradiota ja pillitän aina ihan valtoimenaan kun siellä soi Lapsi tuoksuu joululta -biisi... :)

Mikä oli Windy terkkarin arvio mahdollisesta napatyrästä?
 
Arki vielä odottaa. Itse kotiuduin tänään, mutta siirryttiin vain yksi kerros alaspäin jatkamaan vauvan sinivalohoitoa vauvateholle. Kuulostaa hurjalle, mutta vauvateho on täällä vastasyntyneiden vuodeosasto ja tehohoitoyksikkö. Vauvalla ei missään vaiheessa ollut hengenvaarassa, maksa vasn ei jaksa polttaa ylimääräisiä punasoluja pois ilman apua, siis bilirubiini koholla.
 
Täällä myös elellään vauvantuoksuista arkea. Kotiin päästiin kun vauva oli 21 tunnin ikäinen joten jokunen päivä ollaan nyt kotona oltu. Esikoinen (2v 3kk) on vauvasta aika ihmeissään vaikka paljon oltiin koitettu häntä vauvan tuloon valmistella. Välillä haluaa paijata vauvaa ja välillä puhuu sitten taas mitä "kiellettyjä juttuja" aikoo vauvalle tehdä (esim. herättää kesken unien). Esikoinen on jo ennen vauvan syntymää elänyt semmoista vaihetta, että on tosi paljon mun perään. Vain äiti kelpaa käyttämään potalla, pukemaan jne. Yritetään nyt tässä samalla saada " isää kelpaamaan".
Vauva vaikuttaa toistaiseksi aika lunkilta tapaukselta. Syö ja nukkuu. Mahaa selvästi välillä kipristelee mutta mitään huutokonsertteja ei ole ainakaan vielä. Esikoisella oli refluksi ekat 4kuukautta ja noiden kuukausien aikana itki tosi paljon, varsinkin kaikki illat. Nyt pidetään täällä sormia ristissä ettei vauvalla ole samaa, ei ainakaan vielä siltä vaikuttaisi.
Arki sujuu nyt ihan mukavasti, itseäni koitan toppuutella etten nyt stressaisi koko ajan pyykistä ja kodin siisteydestä ym. vaan keskittyisin enemmän vauvaan ja varsinkin esikoiseen. Mies on nyt onneksi kotona 26.12 saakka.
Maito nousi todella nopeeta ja sen riittävyyttä tuskin tarvitsee miettiä. Imetykseen pitää kyllä huomiota kiinnittää kun mulla on helposti aikamoiset suihkutissit.
Ihana pieni toinen tytär saatiin ja ei voi olla kuin onnellinen ja äärettömän kiitollinen että tämäkin lapsi vaikuttaisi olevan perusterve. Hauskaa pn nähdä millaiseksi tapaukseksi luonteeltaan tämä vauva paljastuu ja paljonko ulkonäkö syntymästä muuttuu. Vauva on nyt ihan samannäköinen kuin esikoinen vauvana, lähes mustasukkainen peikkotyttö. Esikoiselta tukka lähti ja vaihtoi väriä, on nykyään blondi. Saa nähdä miten siskon tukan käy .
 
Täällä ollaan jo kolmen viikon vanhoja ja päivät nukutaan, illalla kakataan ja yöllä seurustellaan. Meillä alko hyvin koti elämä kun itse sain ripulin kun muutaman päivän olin kotona ja esikoinenkin sai myös. Nyt viikonloppuna meille kotiutu kuume ja flunssa keskimmäisen tuodessa ja keskimmäisellä eka kuumeeton päivä, niin nyt sitten esikoinen alko kuumeileen ja yskiin.. pitää toivoo ettei vauva saa noita tauteja. Meillä kun ei rintamaitoa ole tarjolla enään ollenkaan, eikä juurikaan muutamia pisaroita lukuunottamatta ole ollutkaan, niin ei siitäkään saa vastustuskykyä. Mulla vaan kroppa ei pysty imetykseen. Mies on töissä ja pitää isyys vapaat sitten kun pystyy. Pärjäilen täällä kolmen lapsen kanssa, joskus on apua ja joskus ei.
 
Kiva lukea muidenkin kuulumisia! th ei ottanut meillä oikein kantaa siihen napatyräasiaan, sanoi vaan että napoja on monen näköisiä. oon silti ite tyrän kannalla kun menee "kasaan" vauvan rentoutuessa ja pullottaa kun vauva jännittää vatsaa. oli miten oli, aika muokkaa luultavasti vielä :)

Meillä on synnäriltä asti ollut vauvan tukkoinen nenä vaivana, meinaa jo kaikilla mennä varsinkin yöllä hermot kun toinen huutaa.. ei kuitenkaan varsinaisesti vuoda.
 
Pähkinä84, kiva kuulla että teilläkin lähtenyt mukavasti käyntiin! Ei oo esikoinen vielä halunnu kuitenkaan palauttaa pikkusiskoa? Meillä esikoispoika on välillä kiinnostunut ja käy pussaamassakin ym. mut suurimman osan ajasta keskittyy omiin juttuihinsa. Uhmaa on kyllä pahentanut tuo pikkusiskon syntymä meillä...

Mä en harmi kyllä voi ihan varmasti vielä sanoa, että maito riittäisi pienelle. Rinnat tuntuu välillä tosi tyhjiltä, mutta reippaasti typy jaksaa siinä silti imutella. Ehkäpä ahkera tilailu tuottaa tuloksia myöhemmin. Imuote ei taida olla vielä ihan oikea, mutta en jaksa joka kerta sen kanssa tapellakaan.. Haluaisin saada enemmän pumpattua, että mieskin voisi syöttää joka päivä ja että voisin lähteä esikoisen kanssa kahdestaan jonnekin kotipihaa kauemmaksi. Toistaiseksi saan joku 60 ml kerralla, kun pumppaan kerran päivässä ja se ei kyllä riitä vielä mihinkään.

Tutin suhteen näyttäisi tilanne lupaavalta eli pahassa itkukohtauksessa se kelpaa ja myös rauhoittaa.

ALotta, milloin pieni pääsee kotiin kanssanne?

Anis, oot kyllä aika sissi... tsemppiä sinne ja terveitä päiviä!

Windy, no hyvä ettei ainakaan mikään paha tilanne sen navan kanssa tunnu olevan!

Syksyinen ja tyttö 12 vrk
 
60ml kuulostaa ihan hyvältä määrältä kertapumppaukseks noin alkuvaiheessa, kun mun ystävä sai vaan 10milliä kuukaudenkin jälkeen.
 
Meidän kaks kuiselle esikoiselle riitti tuo 60ml kun kävin 2-3tuntia tallilla. rintaruokitut ei käsittääkseni yleensä vedä yhtä isoja määriä kerralla kuin pulloruokitut.

Luottakaa rintoihinne, niiden kuuluukin välillä tuntua tyhjiltä :) se alun ylitarjonta tasaantuu tosi nopeesti. maitomääriä ei kannata ees miettiä, jos vuorokaudessa tulee 5-7 märkää vaippaa niin ravintoa on riittävästi.
 
Mä sain aina muutaman tipan pohjalle kuin pumppasin kaks viikko joka syötön yhteydessä ja sen jälkeen alkoi jo maidon tuotanto loppumaan.
 
Okei, lakkaan siis ressaamasta maidon riittävyyttä. Välillä vaan tuntuu, ettei tolle tytölle riitä mikään määrä. Mut toisaalta, eipä se kyllä hirveästi huudakaan. Haluaa vain makoilla ahkerasti tissillä. Täysimetys alusta asti on mulle ihan uutta, vaikka toinen lapsi onkin, niin siksikin epävarmuus meinaa iskeä. Tänään sain jonku ihme itkuhormonikohtauksen, ku tyttö oli surkean yön jälkeen vielä päivälläkin paljon hereillä ja tietysti syömässäsyömässäsyömässä. Annoin sit miehen syöttää sille pullosta mun yöllä pumppaamat maidot ni johan se veti nekin hujauksessa, vaikka just oltiin kolme tuntia tissitelty.

Vähäiset yöunet vie kyllä voimia.. Mä en osaa nukkua perhepedissä, ni käyn yöllä sit olkkarissa imettämässä. Vielä alkuviikosta saatoin saada yhden kolmenkin tunnin unipätkän yössä ja yhteensä unta melkein 8 tuntia. Viime yönä taas pisin unipätkä 1,5h ja yhteensä unta 4,5 h.. Kyllä täytyy sanoa, että aamulla oli aikamoinen tatti otsassa.. Toivottavasti ensi yö parempi! Pessimisti minussa kyllä hiukan epäilee, sillä typy vedellyt sikeitä koko iltapäivän.

Mites muilla nukutaan?
 
Täällä kans nukutaan pitkät pätkät päivällä ja joskus kuuden alkaan alkaa vääntely ja kitinä joka kestää yli puolenyön 0.30-2.00 aletaan yöunille ja herätään syömään 4-5 ja sitten joskus kasin jälkeen taas. Yö unet loppuu siinä puolen päivän aikoihin jollon tulee valvontahetki 30-45 min ilman maitoa ja nukahtaa pullosuussa sitten. Ja meillä siis yöunet tarkoittaa että vauva nukkuu, mut kokoajan vääntelee ja pitää ähkintää ettei itse saa nukuttua. Oon miettiny jos hommais korvatulpat, niin ei heräilis pitkin yötä tohon ähinään ja puhinaan. Aamulla yleensa löydän kakat vaipasta ja muutenkin öitä ei suostu nukkuun suorassa asennossa tai sitten menee itkemiseksi koko yö.
 
Voi ei Syksyinen, I feel you tuon univelan suhteen. Mä oon nukkunut viimeksi yli 3h putkeen viikko sitten kun lapsivedet meni. 2 edellistä yötä ollaan lähinnä valvottu ja päivällä kun pikkuinen nukkuu, käyn itse niin kierroksilla etten saa unta. Lisäksi pelkään hysteerisesti, että vauva tukehtuu (puklailee melkoisesti ja vielä pari tuntia imetyksen jälkeenkin), joten kuuntelen pienintäkin tuhinaa, köhinää ja rasahdusta nukkuess ja varmistan tasaisin väliajoin, että se varmasti hengittää.

Viime yönä kuulin jo jotain pamahduksia, siis jotain äänihallusinaatiota... :wideyed: En kyllä hyppäis nyt auton rattiin, olo on kuin 2 promillen kännissä.
 
Meillä nukutaan äidin kannalta aika vähän. esikoinen menee kahdeksalta nukkumaan, vauvaa ei voi viedä yhtä aikaa kun esikoinen sitten heräilee siihen. vauvan kans mennään yleensä 22-23 makkariin, tissittelee ja venkoilee tukkoisen nenän kans noin tunti. esikoinen herää huutaan pari kertaa aamuyöstä, vauva herää syömään noin kolmelta. Yleensä nenä tukossa joten joudun ottaan viereen ettei kaikki herää. Nukun vaan sillon tosi kevyesti ite.esikoinen alkaa heräillä n. 5.30 ja 6.30-7.30 noustaan ylös, vauva nukkuu johki kymmeneen.esikoinen nukkuu yhdet 1,5h päikkärit, tietenki yleensä eri aikaan ku vauva... yllättävän vähällä sitä pärjää
 
Vinkkinä suosittelen vauvoille semmosta unipussia, jos kovin ähisee ja "on levoton" sängyssä. Love to dream finlandin pussit on siitä hyviä et saa kädet kans sinne pussukkaan, tosin ku yleensä unipusseissa. Tosi paljon oon kuullut kehuja tuosta, nukkuu huomattavasti rauhallisemmin yleensä vauvat tuossa.
 
Perinteinen kapalo (tai on niitä uudenaikaisiakin helppokäyttöisiä malleja) rauhoittaa myös hyvin ja meillä loppuu myös tolskaaminen siihen. Sairaalassa laitoin ennen syöttöä kapalopussiin alussa, helpotti imetystä alkuun.

Meillä yö on rauhoitettu nukkumiselle, silloin ei seurustella mut toki ruokaa saa ja vaippa vaihdetaan. Nukkuu yleensä neljä tuntia ja herättää itse kun on nälkä. Kannattaa kokeilla illalla antaa tuhdimmin ruokaa, meillä ainakin nukkuu pitempään kun illasta tankataan reilummin. Meillä nukutaan kyljellään äp:n laatikossa, pyyhkeen käärin rullalle niin on turvana ja tukena, fyssarin suositus ja sairaalassa jo opittua.
Yölypsy tehty, sellaise pari desiä irtos. Kiva huomata vaippaa vaihtaessa et rinnoista valuu tolkuttomasti maitoa, meillä kun yöllä syödään pullosta lääkärin määräämää vahvikemaitoa. Välineiden keitto-operaatiokin suoritettu samalla herätyksellä :grin
 
Muokattu viimeksi:
Täällä tuli pienelle eilen viikko ikää ja ihan hyvin on mennyt, vauva lähinnä syö ja nukkuu. Painoa on seurailtu ja saatiin neuvolasta vaaka lainaksi niin ei tarvii murehtia sAko riittävästi ruokaa.
Itse yritän toipua sektiosta ja joka päivä on aina vähän parempi olo. Kipeät rinnanpäät on vaivannut täällä, sama vaiva on ollut alussa jokaisen vauvan kohdalla joten olin siihen varautunutkin, nyt oon sitten pumppaillut välillä ja syöttänyt pullosta että rinnat saa vähän taukoa ja pikkuhiljaa alkaa helpottaa.
Oon laittanut välillä maidonkerääjän toiseen rintaan imettäessä ja kerännyt 20-40 ml talteen aina yhdellä imetyksellä.
Mä oon yöksi aina kapaloinut vauvan , niin nukkuu rauhallisesti eikä huitovat kädet häiritse. Yöllä herää 2-3 kertaa tissille , oon ottanut vauvan viereen nukkumaan koska sektiohaavan takia sängystä nouseminen on vielä aika vaivalloista.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top