Vauvahaaveita!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Momwoc
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tiisu: melko lievät oireet on, jos edes niitä on :) välillä väsyttää ihan hullunlailla, ja nopeasti kyllä väsynkin päivän aikana. Nännejä aristaa, välillä tuntuu painetta alavatsalla. Olo on oikeastaan muuten melko normaali, että ei edes tunnu että raskaana olisi.
 
Tervetuloa Terhinaattorikin! Oletko itse samaa mieltä tuosta aikataulusta, vai haluaisitko sisimmässäsi aloittaa jo yrittämisen heti? Juuri tuo oma reaktio myöhässä olevien menkkojen alettua kertoo aika paljon niistä todellisista fiiliksistä, itse ainakin huomasin iomalla kohdallani näin :wink Mutta tietysti siihen omaan haaveiluun vaikuttaa myös voimakkaasti se puolison mieli, ja minullakin vauvahaaveet puhkesivat kunnolla kukkaan vasta kun mieheni alkoi puhumaan aiheesta siihen malliin, että nyt olisi beibi tervetullut! Siihen asti se oli sellaista omaa haaveilua ja ailahtelevaa vauvakuumetta.

Ilpuri: Kiva kuulla sinunkin kuulumisia, varsinkin että mieli on ollut korkealla ja "menkkamasikset" on hellittänyt. Kyllä se vetää mielen apeaksi, varsinkin jos on havainnut oireita ja saanut toivon pilkahduksen kehitettyä itselleen, että olisi napannut. Pitää kuunnella omia fiiliksiä ja pyöriä täällä foorumillakin sen mukaan.

Tiisu: Minulla tuli myös ensimmäisessä sokerirasituksessa tositosi huono olo, mutta tokalla kerralla jostain syystä aika meni paljon nopeammin ja olokin pysyi hyvänä! Toivottavasti olet jo toipunut oloista, heti kun saa vähän evästä niin onneksi yleensä kai helpottaa :) Mä oon edelleen nukkunut huonosti, mutta jotenki tähän alkaa jo tottua tähän olotilaan. Välillä kuitenkin tosi virkeäkin olo vaikka olis nukkunut yöllä vaan muutaman tunnin. Ensi viikko enää töitä ja sitten koittaakin äitiysloma! Niin hassua! Oon jo suunnitellut vaikka mitä projektia itselleni äitiysloman ajalle, mutta pitää myös kuunnella oloja että mitä sitä jaksaa. Onneksi on pari hyvää ystävää myös äitiyslomalla parhaillaan (vauvojen kanssa tosin siis jo), niin onpahan ainakin "päiväkahviseuraa" sitten jos meinaa aika käydä pitkäksi kotona :wink Ihan innolla kyllä odotan tätä alkavaa uutta vaihetta, ja jotenkin olen jo tässä vaiheessa aika irtautunut näistä työkuvioista henkisesti. Aika rennosti olen saanut jo pari viikkoa ottaa, eli pehmeällä laskulla liu'un kohti lomaa. Ihanaa, että tämä nyt menikin näin, koska pari kuukautta sitten olin vielä todella kiireinen ja stressaantunutkin työasioiden puolesta, mutta loistava esimieheni hoiti tosi pikaisesti asiat niin että sain apuja ja tilanne rauhoittui huomattavasti. Nauti täysin siemauksin hyvästä olosta, minullakin oli noilla viikoilla kaikki oikein mallikkaasti! Ehkä tuossa viikon 30 jälkeen alkoi oikeasti huomaamaan mahan tuoman kömpelyyden, ei enää kengännauhoja niin vaan solmittu tuosta vaan tai varpaankynsiä leikattu huohottamatta :grin Muutenkin sellanen hengästyneisyys ja yleinen tukaluus on lisääntynyt pikkuhiljaa. Riippuu kyllä päivästäkin, että ei tässä koko ajan mitenkään kärsimystä ole! Mutta nyt pitää esimerkiksi jo suihkussa vähän taiteilla asentojen kanssa että saa jalat pestyä, ja tälläisiä pieniä arjen juttuja jotka vaan vähän hidastaa menoa :p Lähinnä kyllä naurattaa, ja mies on onneksi huumorilla apuna että pääsetkö nyt siitä sohvalta omin avuin vai tulenko nostamaan :grin Mies on muuten alkanut juttelemaan mahalle ihan säännöllisesti, jotenkin suloista ja ihanaa kun hänkin vähän vallan "pehmoilee" vähän coolimmasta olemuksestaan poiketen :wink Toivottelee hyviä huomenia, pyytää vähän potkimaan tai tömistelemaään ja iltasin toivottaa kauniita unia ja käskee olemaan kiltisti että äiti saa nukuttua :Heartred TAAS varmaankin näitä hormonihöyryjä, kun ihan tippa linssissä tälläiseenkin suhtaudun. Jotenkin se että ihanasta miehestäni tulee lapsemme isä herättää minussa vaan tosi suuria ihastuksen tunteita! Ja odotan niin paljon että näen hänet isänä.

Miten teillä menee??
 
Tiisu: Ainiin, onnea "uuden" auton hankinnasta, mekin hankimme perhefarmarin juuri hiljattain, käytetty sekin mutta meille aivan riittävä! Nyt vielä vaavin turvaistuin pitäisi hakea ja laittaa paikalleen :iroc
 
Momwoc: Olin silloin 20vuotias kun ensimmäinen lapsi sai alkunsa. Heti ensimmäisesti kerrasta.. Kuten kaikki neljä sen jälkeenkin. Eli yhtään en joutunut odottelemaan silloin. Ymmärsin, että miehellä vähän samaan tyyliin. Mutta uskon, että kaikki vaan vaikuttaa tähän hommaan :) Myös se, että olen kypsynyt tähän ajatukseen pikku hiljaa. Eli syksyllä kun lopetin ehkäisyn ei ollut vielä ihan sata varma olo ja matkan varrella mielialat menneet vuoristorataa. Huvittavaa sinänäs, kun mies ja minä sovitaan yhteen tosi hyvin ja tiedän myös sen että mies hyvä isä lapsille. Kaikki pitäis olla siis ok siihen, että vauva saa tulla. Meillä kuitenkin painetta luo miehen entinen puoliso, joka juuri tuo hirveetä stressiä ym meidänkin perheeseen. Uskon, että nämä vaikuttaa juuri raskaaksi tulemiseen. Miehellä on myös pian 4vuotta täyttävä poika, joka meillä puolet ajasta ja hänen kanssaan on myös haastavat kuviot. Haluaisin olla täysin valmis raskauteen ja vauvaan. :) Vai onko sitä ikinä? Kuitenkaan en halua, että sisälläni kasvaa vauva, jos itse äiti on vähän väliä stressaantunut.

Terhinaattori: minä käytin myös nuvaringiä. Sen jälkeen kun lopetin sen syksyllä olen lähes joka kierrosta kuvitellut olevani raskaana. Oireita en kuvittele.. Pahointointia, rinnat kipeät, unettomuutta, pää kipeä, alavatsakipuja jne... Aika pitkälle raskausoireet ja pms oireet täsmäävät. On ollut aika haastavia aikoja tässä minulle ja miehelle :D Raskaushan helpottaisi juuri noita oireita.

Ilpuri: olen lueskellut tuolta alusta asti noita sun viestejä. Pitkän matkan olet sinäkin jo asian kanssa käynyt läpi. Mutta jospa nyt tärppäis :) Minäkin olen tammikuussa syntynyt ja ovulaatio oli keskiviikkona. Nyt vaan pitäis pystyä olemaan rentona ja ajattelematta asiaa.

Yleisesti vielä. Kerroinkin, että asian vuoksi olen käynyt vyöhyketerapiassa. Vyöhyketerapeutti kertoi mukavia uutia asikkailtaan. Liekö hoito auttanut vai mikä, mutta ainahan kannattaa kokeilla :) Kohtu ja munasarjapisteethän sijaitsee kantapään molemmilla sivuilla. Miehillä myös lisääntymispuolen pisteet samoissa paikoissa. Kehoitti myös hieromaan miehen jalkoja ja kipeitä pisteitä. Myös miehen stressihän vaikuttaa tähän asiaan. Minulla noita pisteitä särkee aina välillä ja ihan selkeästi oikean jalan ulkosyrjän kantapäästä löysi kipeen rutisevan pisteen. Kysyikin että sulla taitaa olla just ovulaatio ollut. Katsotaan nyt mitä tapahtuu. Kuukausi sitten teki ensimmäisen hoidon ja sen jälkeen hormoonit sai kunnon sysäyksen kun olin puoli kk ihan sekaisin :) Hoitaja sanoi vaan, että hyvä kun hormoonit lähteneet liikkeelle.

Ruokavalio ohjeita antoi myös. Foolihappohan tärkeää raskautta suunnitteleville, myös miehelle :) Jos jollakin ruokavalio-ohjeet kiinnostaa niin voin niitä kirjoitella tänne myös.
 
Momwoc: Kyllä minun mielestä vauva olisi jo ihan tervetullut, eli yrittäminen alkaa heti, kun mieskin näyttää vihreää valoa :) minusta/meistä sen verran, että koulut on käyty ja vakitöissä kumpikin ja kolmiota kahdestaan kasassa pidetään :)

Miehellä on kuulemma enemmän joku periaatekysymys tämä, jota ei osaa itsekään selittää. Toki yhdessä aina vauvasta puhumme, siitä arjesta sitten kun se on, ja nimiä ollaan jo suunniteltu :) myös miehen puolelta oma-alotteisesti ;)
 
Muokattu viimeksi:
Pikainen tsekkaus tännekin! :)
Ilpurille ihan valtavasti toivon vihdoin tärppiä! Kiva kuulla, että siellä hyvillä mielin kuitenkin, kyllähän se varmasti masentaa kerta toisensa jälkeen tipahtaa alkupisteeseen. Mutta älä luovuta, tärppi voi hyvin olla nyt käsillä jo ! :)

Ja toki kaikille muillekin, kädet ja varpaatkin on ristissä teidän puolesta että saisitte kyytiläiset masuun kasvamaan! :)

Momwoc on jo hurjan pitkällä! Ihanaa et saat vihdoin nyytin syliin, ihan kohta!! :) Äitiysloma tuntuu tässä vaiheessa itsellä vielä niin kaukaiselta, vaikka eipähän mun neljä kuukautta toki pitkä aika olekaan :)

Olitko nyt ekassa sokerirasituksessa Tiisu? Mulla sama vielä edessä, joskus viikoilla 24-28. Saikos sieltä tulokset heti vai joutuuko niitä odottelemaan kauan?
Mua jännittää jo etukäteen miten kroppa reagoi paaston ja sokerilitkun yhdistelmään...

No omia kuulumisia sitten. Rakenneultra on 28.4. Nyt menossa rv 19+3. Puoliväli siis ihan käsillä, apua!! Masu kasvaa, ekat mammahousut on nyt tilattu ja odottaa itseasiassa parhaillaan postissa noutajaansa. :wink Kaikki ihan hyvin, eka neuvolalääkäri oli just ja siellä kaikki ihan mallikkaasti. Selkä tosin on jostain syystä nyt kipeä kolmatta päivää. Ei anna kyykistyä, pukea yms. Liikkeellä ollessa ei vaivaa. Tuli ihan yllättäin mokoma vaiva, tietysti seuraavana päivänä lääkärikäynnistä etten samalla saanut siellä käynnillä tutkitettua. Saa nähdä meniskö itsestään ohi vai joutuuko lääkärin pakeille...

Tällainen pikainen moikkaus kaikille täältä.
 
Momwoc: Kiitos, tuntui jännältä ajaa omalla autolla pihalle ensimmäistä kertaa. :-) Siinä on tosi paljon tilaa kun laitettiin talvirenkaat varastoon, mahtuu kyllä millaiset vaunut vaan.

Sulla ei tosiaan ole pitkä aika äitiyslomaan, ihanaa! :-) Älä suunnittele itsellesi liikaa ohjelmaa, muista myös levätä. Kuulostaa söpöltä miten miehesi höpöttelee vauvalle vatsassa. Täälläkin tunnustellaan aina välillä miten se liikkuu.

Sokerirasituksessa se huono oli kesti ensimmäisen tunnin jolloin teki mieli laittaa sormet kurkkuun ja oksentaa litku pois. Toinen tunti meni jo kevyemmin ja olihan se ihana saada vähän evästä sitten. Sen jälkeen iski kuitenkin väsymys, nukuin puolentoista tunnin päikkärit. Mutta se saattoi olla ihan normaalia väsymystä, mulla on kaksi tosi tiukkaa työviikkoa takana. Nyt pitäisi onneksi vähän helpottaa. :-) Ymmärsinkö oikein, että sulla oli kaksi koetta? Minulla tietääkseni vain tämä yksi.
Sannis: Tulokset saan ensi viikolla tai sanoivat labrassa, että neuvolasta soitetaan jos on jotain. Pahinta litkun juomisen lisäksi oli paaston juomattomuus. Normaalisti juon illalla ja yöllä 4-5 dl vettä. Nyt janotti pelkkä ajatuskin siitä, että ei saa juoda. :-(
 
Sannis: Muistelen, että mullakin oli selkäkipua muutaman päivän viikolla 18, mutta se meni pois itsestään. En voinut koukistaa selkää/kumartua eteenpäin. Sitä on ollut jokunen kerta sen jälkeenkin, mutta se on aina hävinnyt päivässä parissa. Toivottavasti sunkin selkäkipu häviää itsestään.
 
Yök, pitää muistaa ottaa vapaapäivä sokerirasituspäiväksi. Tuskin kykenee töihin enää tuon jälkeen :sad001

Meillä on onneks auto valmiiksi tilava, kun ison koiran vuoksi ollaan pidetty farkkua jo toisena autona. Ei tartte siis autokauppaan heti lähteä. Nyt vielä ollaan vähän tuumailtu asunnon vaihtoa, mut katotaan nyt miten tässä enää ehtii ja jaksaa keskittyä. Josko me mahdutaan tässä alkuun olemaan ja katsellaan sit vuoden päästä muuttoa jos siltä tuntuu. Asutaan siis pienessä rivarissa, okt olis haaveissa :)

Kunpa mullakin menis selkävaivat ohi itsestään, just tollaset eteen taivutukset ei onnistu. :sad001
 
Heippis! Mitäs tänne kuuluu? Mulla ihan epätodellinen olo, kun äitiysloma alkaa ensi viikolla. Tässä on töitä tehty niin monta vuotta, etten osaa edes ajatella että olen nyt tosiaan jäämässä kotiin niin pitkäksi aikaa!! Muutama päivä vielä töitä siis ensi viikolla, nekin päivät menevät varmaan lähinnä pöytää tyhjennellessä. Ihan innolla kyllä odotan, että saan nyt alkaa keskittymään vauvan tuloon ja laittaa vielä viimeiset jutut kuntoon. Ja sitten eikun odottelemaan synnytyksen käynnistymistä! Apua!

Mut yllätettiin baby showereiden merkeissä eilen, olin niin otettu ja herkistynyt miten ihanat ystävät olivat nähneet vaivaa! Oli kaikista rakkaimmat ystävät läsnä, meitä oli 8, ihania herkkuja, vauvahöpötystä, hemmotteluhoito tulevalle äidille, ja tuliaisiakin sain kotiinvietäväksi vauvalle. Ai että! Kyllä oli hymy herkässä mahtavan päivän jälkeen, en voinut uskoa miten miehenikin oli minua onnistunut vedättämään yllätyksen järkkäämiseksi ystävieni kanssa yhteistyössä! Kun aina vielä naureskelen hänelle, ettei hän osaa minua huijata, vaikka joskus vähän yrittää hämätä jos haluaa vähän kiusata mua

Mulla oli siis muuten kaksi sokerirasitusta, kun raskauden alkuvaiheessa oli arvo jotain 5.0 ja oli sen verran lähellä sitä raja-arvoa että sovittiin että käyn vielä keskiraskauden paikkeilla uudelleen. Oli toisella kertaa matalampi, eli kaikki hyvin. En tiedä voiko nuokin vähän päivän mukaan heitellä.

Sanniksella on ainakin jännät paikat, rakenneultra ensi viikolla, eikö?? Iiik!!
 
Huomenta vaan kaikille!

Momwoc: Babyshowerit oli varmasti ihana yllätys, kuulostaa tosi kivalta. :Heartred Meillä ei oikeastaan olla niitä omassa ystävänpiirissä koskaan vietetty, ainakaan mitenkään isolla joukolla. Voi että, kylläpä äitiysloma on nyt ihan ovella. Varmasti mahtava fiilis!

Minulla on reilu kuukausi töitä vielä, pidän kesäkuussa muutanman viikon lomaa. Kyllä sitä kieltämättä jo innolla odottaa.:smiley-bounce013 On ollut aika stressaavaa töissä koko viimeisen kuukauden ja olen huono myöntämään itsellenikään että en voi touhuta ihan entiseen tapaan enää tässä vaiheessa. Nukkuminenkin on välillä vähän niin ja näin, vatsa on välillä öisin aika pinkeänä eikä mikään asento oikein tunnu hyvältä. Olen aina nukahtanut ja nukkunut parhaiten selälläni, nyt siitä saattaa tulla huono olo aika nopeastikin. Väsyneenä sen työnteko tuntuu entistä stressaavammalta, näinhän se menee.:sad001 Onneksi ensi viikolla on vain pari työpäivää ja sitten lähdetään mieheni kanssa pienelle kaupunkilomalle tuulettumaan. Katselin eilen vaunuvaihtoehtoja ja totesin, että ei ole helppoa ei...:eek: Täytyy vähän kysellä kavereilta millaisen yhdistelmän he ovat ostaneet, niin tietää vähän mitä katsella. Millaiset te Momwoc ostitte?
Mulla ei ole paino noussut muutamaan viikkoon oikeastaan yhtään, se vähän mietityttää. Onneksi minulla on neuvola heti alkuviikosta. Toisaalta painonnousu on tähänkin asti tapahtunut hyppäyksinä, joten ehkä se siitä sitten.

Sanniksella on tosiaan jännittävä viikko edessä. Ajattele, että raskaus on jo puolessavälissä. Aika nopeasti on aika loppujen lopuksi mennyt.

Ilpuri, mitkäs fiilikset siellä? Onko kohta se aika kuusta kun saa jännittää?

Mukavaa sunnuntaita kaikille, me suunnataan kohta brunssille.
 
Heippa hei!

ihan uskomatonta, momwoc, että se alkaa jo nyt! Se oli ihan vasta kun tulit raskaksi! Kun ensin ajattele et se 9 kuukautta on pitkä aika mut sit kun syventyy arkeen niin se ohi humahtaa tosi äkkiä! Tosi kivba et sun ystävät järjesti sulle tollasen yllätyksen! Se on aina niin mjukabva kujn joku toinen näkee itsensä eteen vaivaa, varsinkin jos itsekin aina silloiin tällöin innostuu näkemään toisten eteen! Yllätykset on ihania! :grin Ootko käyny tutustumassa synnytyssairaalaan? Onko sun synnytyspelko helpottanut yhtään?

Tiisu, mitkäs viikot sulla oli nyt kasassa? Aina näitä samoja kysymyksia mutta kun en jaksa selata ja ettiä :grin. Varmasti se raskaus verottaa töistä ja väsyttää! Mutta sulla kuitenkin on asussa jotain psljon tärkeämpää kuin työ joten ota rauhallisesti :rolleyes: Ihanalta kuulostaa että teillä on reissu tiedossa!

Mulla kuulkaas ois ens viikolla totuuden hetki. Viime kierto oli 30 pv, ja kierto on nyt viimeset 6 kk olli joku 29-35 pv ja nyt et tehny ovistestejä joten en tiiä että millon pitäs varmuudella menkkoja ootella. Tänään on kp 29. Tässä viimeset pari viikkoa on juilinu tosi rankasti välillä mut saa kattoa. Mulla on ollut han mielettömän rankka viikko töissä, ihan kauhee kiire. Mulla ei oo yhtään aikaa antaa asiakkaille kuukauteen ja sit ne ketsä varaa niin mene ihan kauhen pitkälle ja sit päiviä tulee venytettyä vaikka kuinka yritän pitää että en tekis liian pitkää päivää. Jos nyt sit olisinkin raskaana niin vähän huolettaa jos iskee alku raskauden väsymys. Oon tässä mietinyt et pitkäskö palkata joku tai sit ottaa vuokratuolilainen, viimeistää sit pitäs kun jään äitiysomalle mutta tää tuntuu jo vähän liian raksaalta vaikka en ookaan raskaana. :grin Mut mulla on kokemusta niin hyvistä kun erityisen huonoistakin alaisistani, niin se vähän nyt pelottaa. Mun mies oli pytänyt meille vieraita tänään mut ne oli onneks sairastuneet :grin Lähinnä siksi kun oon niin väsynyt, onneksi siis! Tulevat ens viikon sunnuntaina sit.
Eilen kun olin töisä en kerennyt oikein syödä kunnolla ja sit tein aika pitkän päivän, kotiin kun tulin niin syötiin vain hiilostettua lohta ja salaattia, et aika kevyesti ja tänän kun heräsin mua pyörytti ihan sikana! Jouduin istuu tosi pitkään sängyn reunalla ennen kuin nousin. Sit kun nousin nin päässä edelleen aaltoilu. Menin keittää kahvia ja kumarruin silittää meidän koiraan niin meinasin nyökähtää eteenpäin, jouduin ottaa pöydästä tukea. Syötin topsi tukeva aamupala ja siitä on jo aikaa mut edelleen tuntuu päässä aaltoilevan, kun puin niin taas meinasin kaatua. Tosi kummallista. Varmaan johtuu väsyttävästä ja rankasta viikosta ja eilisen kohtuu kevyestä ruokavaliosta mutta luulis et nyt ois jo ohi mennyt.
Meillä on huomenna hääpäivä, 2 vuotta :Heartred Ostin mun miehelle valurautaisen parillapannun, kun se on siitä haaveillut. Kyllä oli painava paketti! :grin Saa nähdä mitä se sanoo huomenna.

Mua jännittää taas tää raskaus asia ihan hirveesti! On taas niin varman varma olo, mutta katotaan mitä viikko tuotullessaan, onneks ens viikolla vain 3 päivää töitä ja sit 4 vapaata! JEZ! :dance011
 
Ilpurille peukut pystyyn, että olisi onnistanut! Jospa olisit ollut nyt tarpeeksi kiireinen, ettet olisi ehtinyt ajatella raskautumista liikaa :)
 
Vautsi momwoc, mukavia viimeisiä työpäiviä sinne!! Varmasti aika kutkuttavat fiilikset siellä. Pian tosiaan on se hetki kun sinne synnärille saat suunnata ja saat vihdoin nyytin syliin. Huippua!! :)

Tiisullakaan ei paljoa enää ole kyllä jäljellä. Yksi hujaus niin saat sinäkin työt hetkeksi laittaa sivuun ja keskittyä muihin juttuihin! :) Kaupunkiloma kuulostaa ihanalta!

Ilpurille on peukut pystyssä täällä, jokohan nyt... :rolleyes: Meneekö nyt muuten jo la ensi vuodelle jos plussaat?

Mulla olis tosiaan sellaset 36 tuntia siihen et pääsee näkemään miten pieni Sisunen on kasvanut sitten rv 12 jälkeen. Jännittää, pelottaa ja samalla ihanaa! Kun vaan kaikki olisi hyvin, niin uskaltais vihdoin alkaa nauttia tästä esikoisen odotuksesta. Monesti oon miettinyt, että en ole oikein päässyt nauttimaan tästä odotuksesta vieläkään. Joku pelko koko ajan nostaa päätään :shy: Ehkä nyt sitten. Ja sit voikin alkaa miettiä hankintoja! :)
 
Pidetään peukkoja Ilpuri, että nyt vihdoin olisi se kierto! :-) LA menisi about vuodenvaihteeseen tai tammikuun alkupuolelle. Älä mieti liikaa työkuvioita, 9 kk on niin pitkä aika että moni asia ehtii järjestyä. Tietysti rauhallisemmin pitää ottaa kun on raskaana.

Sannis86: Tiedän tunteen, että ei oikein kunnolla voi rentoutua ja nauttia raskaudesta vaikka haluaisi. Aina on ns. joku pieni tai isompi pelko. Minulla oli r-ultran jälkeen semmoista vetistä valkovuotoa pari viikkoa ja villeimmissä kuvitelmissani ehdin jo pelätä, että se on lapsivettä... Kun siitä sitten pääsin yli niin olen rentoutunut enemmän. Tai ehkä työstressi vaan vei mennessään.
Tsemppiä ultraan, ei tosiaan ole montaa tuntia!
 
Täällä puhutaan kyllä vauvasta edelleen päivittäin melkein ja ollaan jo suunniteltu mihin hoitopöytää yms sitten.. Mutta ei nyt vieläkään yritystä ole. Sitä odotellessa...
:)
 
Tiisu: No ei ole sullakaan paljoa enää töitä jäljellä! Niin se aika vaan kuluu. Tuli muuten mieleen tuohon nukkumisasiaan liittyen, että suosittelen lämpimästi imetystyynyä unikaveriksi jo raskausaikana, jos asennot meinaa olla vähissä! Itse hankin imetystyynyn raskauden aika alkuvaiheessa, ja sen kanssa on ihan jumalaista nukkua. Varmasti siitä on sitten imetysvaiheessakin pajon hyötyä, mutta mulle se on kyllä nukkumisen kannalta ollut ihan ehdoton jo varmaan raskauden puolivälistä asti! Itse ostin sellaisen ison version, jonka saa kylkiasennossa melkein koko matkalta tuohon eteen, jalkojen väliin ja vatsan eteen, se on hassua kuinka se ihanasti tukee myös vatsaa vaikka se on vaan siinä vatsan edessä. Aivan loistava!! Ja mulla kanssa selällään nukkuminen on ollut ihan mahdotonta jo pitkään, tuntuu että tukehtuu heti kun kierähtää selälleen :(
Tuo vaunuasia oli kyllä hankala, kun on niin paljon tarjontaa! Varmaan niin paljon riippuu tarpeistakin, mutta me päädyttiin ostamaan Brion Happy-malliset yhdistelmävaunut. Meille oli tärkeää tarpeeksi jykevät renkaat, että pääsee hiekalla ja lumisellakin säällä kulkemaan, vaikka ovat vähän isommat kuin niissä sirommissa "city-vaunuissa":happy: Meille oli myös tärkeää, että olisi nimenomaan yhdistelmävaunut, niin moni on kehunut että on paljon enemmän hintansa väärti, kun yhdistelmissä käyttöaika on niin huimasti pidempi! Tietenkään tässä vaiheessa ei vielä osata sanoa, oliko ostos hyvä, mutta ainakin ovat tosi miellyttävät työnnellä ja menevät odotettua pienempään tilaan kun laittaa kasaan ja renkaatkin saa tosi näppärästi napsautettua irti ja takaisin paikoilleen. Toivottavasti löydätte teille sopivat! Hirveän hintaisia ne kyllä ovat, meillä kävi tosi hyvä tuuri että löydettiin käytettynä mielettömän siistit yhdellä lapsella olleet vaunut, eivät juuri uusista vaunuista erotu ja kuitenkin hinta oli vaan noin puolet uusien hinnasta :p

Ilpuri: Täällä ollaan peukut pystyssä, että nyt olis se kauan odotettu kierto :happy112Ilmoittele sitten jännitysmomenteista, oletko jo päättänyt milloin testailet? Meillä on sairaalaan tutustuminen ensi viikolla, odotan sitä innolla! Ja synnytykseen liittyvät pelot on kyllä väistynyt, niin outoa miten sitä jotenkin mieli tottuu ajatukseen ja sitä tyyntyy. Oon ihan luottavaisin mielin nyt, vaikkei voikaan tietää miten kaikki menee, ja tapahtuuko jotain yllättävää. Jostain syystä vaan on ihan rauhallisin mielin ottamassa kokemuksen vastaan, toivottavasti synnytyksen jälkeenkin positiivisilla fiiliksillä :smug:
Ainiin, ja piti vielä sanoa, että onneksi raskausaika on sen verran pitkä, että siinä ehtii kyllä ihan varmasti sumplia työkuvioita, ja muitakin kuvioita uudelle mallille moneen otteeseen!

Sanniksen kanssa kyllä ihan samat kokemukset tuon ressaamisen kanssa, mutta mulla se helpottui ihan hirmuisesti juuri rakenneultran jälkeen! En tiedä oliko se sellainen henkinen rajapyykki itselle, että oli ajatellut että sen jälkeen voi sitten "relata". Ja muutenkin siinä vaiheessa alkoi olla sen verran viikkoja kasassa, että alkoi luottaa siihen että raskaus etenee mallikkaasti ja kaikki varmaankin menee hyvin. Vaikka raskausaikana toki jatkuvasti on tullut kaikenlaisia kysymyksiä, onkohan vauvalla kaikki hyvin, mitä jos en huomaa että joku on hätänä jne....mutta se on varmasti ihan luonnollista :wink Teillä pitäisi nyt kai olla rakenneultra takanapäin, JIHUUUUUUUUU, toivottavasti tulet pian kertomaan jännästä käynnistä kaiken!!

Terhinaattorilla kutkuttava tilanne kotosalla vauvakuumeilun kanssa, jotenkin tuntuisi siltä että yrityksen aloittamisesta taitaa piankin tulla ajankohtaista :wink Jos tuohon malliin jo siellä suunnitellaan hoitopöydän paikkaa!:grin:grin
 
Momwoc: Kiitos vinkistä, kävin Prisamasta hakemassa imetystyynyn (Mumin). Kokeilin sitä jo päiväunilla ja mukavasti sain nukuttua. Kylkiasento tuntui nyt paremmalta, vaikkakin se on vähän jäykän tuntuinen ja voisi mielelstäni taipua vielä vähän paremmin. Ehkä se siitä käytön myötä vähän pehmenee. Olin neuvolassa ja siinä kaikki oikein mallikkaasti. Sokerirasituksen tuloksen olivat myös oikein hyvät, ostin heti paketin tippaleipää siitä ilosta. Ostin myös pienokaiselle pinen pinkin bodyn, toivottavasti sukupuoliveikkaus on nyt sitten mennyt oikein.

Sanniksella on ollut jännä päivä tänään, toivottavasti pääset pian kertomaan r-ultra uutisia. Tunnetko jo vauvan liikkeet?

Lilminni: Miten siellä voidaan? Toivottavasti pahoinvointi ja väymys eivät liiaksi vaivaa.

Ilpuri: Kohta on testipäivät eikö vaan? Pidetään peukot ja varpaat pystyssä täällä.
 
Heippahei ja terveisiä ultrasta! Terve poika siellä viuhtoo menemään. 383g vaaleansinistä rakkautta!! :Heartblue Kaikki kunnossa siis.

Ihan onnesta soikeana täällä miehen kanssa. Nyt pääsee ostoksia suunnittelemaan vihdoin! :)
Joku kysyi liikkeistä, satunnaisesti tunnen kyllä mylläämistä kun käyn pitkälleni, mutta ovat kovin hentoja liikkeitä vielä. Mulla on istukka lisäksi tossa etuseinämässä eristämässä, niin menee kai vielä muutama viikko, että herkemmin liikkeet ja potkut sieltä erottuu.

Meillä on kans Brion Happyt vaunuiksi etsinnässä. Vaikuttaa meille hyviltä vaihtoehdoilta. Toivottavasti mekin löydettäis jostain siistit käytettyinä, eipä noissa onneks uutenakaan hinta nouse ihan äärimmäisyyksiin, mutta kaikki säästö olis toki nyt tervetullutta.

Nyt aion nauttia olostani ja esikoisen odotuksesta. Pitkästä aikaa luottavainen olo tän raskauden suhteen. Toki tässä voi takapakkia vielä tulla, mutta ihanaa että nyt kaikki vaikuttaa hyvältä ja lapsi terveeltä. :)
 
Tiisu: Kiva kuulla että imetystyynyn kanssa oli hyvä nukkua, saako sen ostamaasi imetystyynyn kovuutta säädettyä? Mulla on sellainen, josta voi tyhjentää sitä "täytettä" jotta tulee pehmeämpi/taipuisampi, ja puolestaan täyttää jos haluaa jämäkämmän! Ne on sellasia rakeita. Toivottavasti sulla on säätömahdollisuus myös, koska munkin tyyny oli liian kova aluksi, ennen kun vähän tyhjensin Onneksi sullakin sokerit ok, olisi se jonkinmoinen riesa jos joutuisi sitä seuraamaan. Mä vähän sitä pelkäsin, kun oli se eka arvo niin lähellä rajaa! Mutta usein sen kai saa ruokavaliolla ihan balanssiin, onneksi!

Sannis: IHANAA IHANAA IHANAA!! Paljon onnea ennen kaikkea tietysti siitä, että r-ultrassa näytti kaikki hyvältä, mutta myös poikalupauksesta, kyllä se vaan niin konkretisoi odotusta ja ajatuksia vauvasta se sukupuoliveikkauskin Pikku prinssi!! Nyt nautit täysin siemauksin ja unohdat kaikki "mitä jos" -jutut! Kuitenkin r-ultran jälkeen on jo aika monet riskit karsiutuneet <3

Ilpuri: ollaanko siellä jo testailtu?
 
Takaisin
Top