Tiisu
Näppärä viestien naputtelija
Ilpuri: Harmillista tuo selkäkipu, toivottavasti saat sen hallintaan. Voisiko hieronta auttaa? Onko sulla jotain jumppaohjeita, mikä ennaltaehkäisisi vaivoja? Miehelläni on myös alaselkäongelmia aika ajoin, joulun tienoilla oli niin pahat että sängystä nouseminen kesti puoli tuntia. Syvien vatsalihasten treenaaminen on vähän auttanut. Olen myös lukenut jotain tuosta Buranasta, mutta tuskinpa se ihan ehkäisyvälineestä käy. Toki ymmärrän niin hyvin, että haluat maksimoida kaikki mahdollisuudet. :-)
Hyvä, että teidän asiat etenevät. Varmasti saatte jo toukokuun aikana jotain vastauksia, toivotaan näin.
Täällä tuli tänään 28 viikkoa täyteen ja vointi on edelleen hyvä. Nyt ole oppinut nukkumaan myös kyljelläni, mikä vähän helpottaa yöunia. Maha on kasvanut viikon aikana selkeästi ja painoa tullut 1kg vaikka edellisen kolmen viikon aikana ei tullut grammaakaan. Kummallista tämä kasvun epätasaisuus. :-)
Momwoc: Mitä äippälomalle kuuluu? Joko alkaa olla painostava olo?
Hyvä, että teidän asiat etenevät. Varmasti saatte jo toukokuun aikana jotain vastauksia, toivotaan näin.
Täällä tuli tänään 28 viikkoa täyteen ja vointi on edelleen hyvä. Nyt ole oppinut nukkumaan myös kyljelläni, mikä vähän helpottaa yöunia. Maha on kasvanut viikon aikana selkeästi ja painoa tullut 1kg vaikka edellisen kolmen viikon aikana ei tullut grammaakaan. Kummallista tämä kasvun epätasaisuus. :-)
Momwoc: Mitä äippälomalle kuuluu? Joko alkaa olla painostava olo?
Jotenkin ymmärsin, että aika ei ole ollut vielä. Oikeastikin riitoja on ollut vaikka muille jakaa. Tyhmintä tässä on se että miehen exä aiheuttanut suurimman osan ja sen lisäksi uusperheen nivoutuminen yhteen. Ja parasta tässä on se, että kaikkien riitojen jälkeen olemme vahvemmin yhtä ja molemmat edelleen sitä mieltä, että toinen on parasta mitä ollut 
vauva oli muutenkin äidin, jolla ei nämä äitiyden perusjutut ollut ihan kohdillaan. Pitkään tuijottelin tyttöä silmiin ja juttelin ja rukoilin enkeleitä pienen elämään. Sydämestä kouraisi viedä vauva äidilleen kun ei tiedä millainen elämä pienellä edessä. 
TOSI raivostuttava vaiva, jota ei kukaan hyvän selän omaava varmaan edes voi käsittää! Miten pienikin liike voi olla yhtä helvettiä kun selkä kipeytyy pahasti. Ennen raskautta pelkäsin, miten raskaus ja synnytyskin tän selän kanssa menisi. Monet selkävaivoista kärsineet on sanonut, että selkä ei raskauden aikana ole yllättäen kipeytynytkään. Mä oon myös kokenut niin, että mulla on selkä kokonaisuudessaan ollut raskauden aikana paremmassa kunnossa kun yleensä. Jostain kuulin/luin, että raskauden aikana jotenkin kaikki paikat vähän venyy ja antaa ikäänkuin periksi, niin useat nikamajumit ja hermopuristukset vähän niinkuin helpottaakin raskauden tuoman "elastisuuden" takia. Ehkä näin todellakin on! Mulla oli tossa joskus maaliskuussa yksi kipeä selkäviikko, mutta se meni ohi. Eli kokonaisuutena on selkä kyllä voinut tosi hyvin viime syksyn jälkeen! Toivottavasti ei taas mene juntturan sitten synnytyksen jälkeen, kun tulee varmaan jonkin verran makoiltua vaaka-asennossa mikä yleensä on mun selälle myrkkyä.
Nyt huomaa olostakin, että ollaan oikeesti loppusuoralla. Olin neuvolalääkärillä tällä viikolla, ja hän sanoi että vauvan pää on tosi alhaalla. Valittelin vihlontaa ja kaikenlaisia kipuja tuolla alhaalla, ja sellasta paineen tunnetta joka välillä on todella voimakas! Lääkäri sanoi, että kaikki nämä vihlonnat ja kivut johtuu juuri siitä, että vauva puskee päällään kaikkia suolia ja hermoja tuolla alhaalla. Sit en oikein tiedä onko mulla harjoitussupistuksia vai johtuuko sellanen tietty fiilis vatsassa siitä että vauva venyttää itseään vähän joka suuntaan. Mulla tulee monta kertaa päivässä sellanen olo, että koko vatsa menee sellaseksi pinkeäksi, mutta se tuntuu enemmän siltä kun vauva vaihtaisi asentoa kuin miltään supistuksilta. Toisaalta, en todellakaan tiedä miltä ne supistukset tuntuu, että voisiko siitä olla kyse? Sillon tuntuu että on vähän hankala hengittää, joutuu haukkomaan vähän henkeä ja jos kävelee niin pitää pysähtyä ja pitää vatsasta kiinni. Se on vähän miten se ajattelee, nyt kun oon miettinyt että se olisi sitä, että kohtu supistuu, niin voisi se kai tältäkin tuntua. Mutta samapa tuo, kuitenkin synnytyssupistuksista ei ole kyse, ei ole mitenkään kivuliaita ja menevät aina ohi. Lääkäri antoi myös vähän painoarviota vauvasta, joka oli tosi kiva kuulla vaikkei ne kai todellakaan paikkaansa pitäviä olekaan 
Syntymäpainoksi arvoi noin 3,5 kiloista, joka olisi tosi keskikokoinen ja kivahan se olisi jos ei tarvitse mitään viisikiloista ulos pusertaa. Mutta nähtäväksi jää sekin sitten! Toivoisin vaan kovasti, ettei menisi hirveästi yliajalle, itsehän synnyin yli kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen... 
Ollaan me kyllä häntä jo malttamattomina odotettukin, varsinkin viime viikkoina meillä on kyllä ihan ykköspuheenaiheena ollut tämä meidän typykkä! Häntä rakastetaan jo niin kovasti.
