Vauva-arkea <3

Taaskin eksyin lueskelemaan teidän tammikuisten juttuja tuolta joulukuisista...siellä kun on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. 
Hemppa, mukavaa lukea että jossain muuallakin on aamulla hiukan äksöniä...meilläkin pikkuveikan pitäis tietenkin päästä tissille just sillon kun isoveljeen pitäis lapioida aamupuuroa. ;)  Teillä on muuten melkein samaa luokkaa tuo lasten ikäero kuin meillä. :)
Täällä isoveli on välillä hiukan liiankin tuttavallinen, saa olla silmät niskassakin ettei kiipeä pikkuveljen syliin sitteriin. Esikolla kun on jokin apina vaihe menossa muutenkin, joka paikkaan pitää kiipeillä. 
 
Josko myös jotain kirjoittelis:)

Meillä myös arki lähtenyt rullaamaan ihan kivasti nyt on mies ollut kaksi viikkoa töissä ja hyvin ollaan pärjätty illat/päivät mies siis jokatoinen viikko iltavuorossa ja jokatoinen aamu.

Rytmikin on jonkunlainen tosin kyllä vaihteleva.Eli yleensä n.22 aletaan yöunille joinain iltoina vaatii vielä siitä tunnin sisään lisää ruokaa mutta yleensä aletaan heti nukkua ja eka pätkä on n.5-7h ja sitten seuraava pätkä jotain 2-4h ja riippuen kellonajasta jatketaan unia vielä 8-9 asti jolloin esikoinen herää. joskus tyttö nukkuu vielä sen jälkeen mutta siirrytään kuitenkin aina alakertaan. Sitten aamusta nukutaan jotain lyhyitä pätkiä ja n.12-14 välillä alkaa nukkua pidempiä unia jotka kestaa 2-3h :) Ilta menee sitten taas lyhemmillä unilla ja aika paljon hereillä.´Tyttö on ollut nyt koko viikon vähän tukossa niin ei oo päästy vielä kunnolla pihalle mutta toivotaan että alkais helpottaa niin päästäis ulkoilemaan:) Vaikka ihan hyvä et oppii sisälläki nukkumaan:)

Tuntuu et tuo tyttö kehittyy niin hirmu nopeeta varsinki ku oli yliaikanen. Päätä on tääläki kannateltu jo varmaan pari viikkosesta ja hymyjä alko tulla reipas viikko sitte<3 Nyt siis ikää 4vko:)

Isoveli tykkää hoivata siskoa ja ottaa syliin toki täytyy vielä ite tukea:)

Ristiäisetkin meillä pidettiin jo viikko sitten, mutta taitaa nimen paljastaminen nyt jäädä kun on senverran harvinaisempi:)

Mutta jaksamista kaikille arjessa!:)
 
Täytyy sitä kait itsekin kuulumisia kirjoitella..

Täällä arki on lähtenyt rullaamaan ihan mukavasti. Poika on hyvin leppoisa tapaus! Yöt tosin on olleet välillä aika tuskaa, nyt vielä alkoi joku tiheän imun kausi ja poika asusteli tissillä koko eilisen päivän ja viime yön.. :O Tosin muutamat edellisetkin yöt olivat samaa luokkaa, mutta päivisin meni rauhallisemmin.. Liekö sitten sekin jo ollut samaa tiheän imun aikaa, joka vain eilen vielä huipentui? :O Poika tosiaan on nyt muutamana yönä syöny sen 6 kertaa yössä ainakin.. ja eilen päivällä syötiin puolen tunnin - tunnin välein! :O huh..

Ensi viikolla tiistaina ois 2kk neuvola. Odotan mittoja jo kovasti! :) Paljon poika jo hymyilee ja jutustelee. Katsekin kohdistuu jo paremmin. Eka hymy tuli varmaan 6 viikon ikäisenä ja siitä lähti sit enempi jutustelua ym. kehittymään myös. Nopeesti tää aika kyl kuluu ja poika kasvaa!? Ristiäisitäkin on jo 2 viikkoa ja tuntuu että ne ois olleet vasta eilen!? Nimi on täälläkin aika harvinainen (tai no onhan noita reilu 200 nimetty kokonaisuudessaan), mutta onhan esikonkin nimi melko harvinainen (niitä vain reilu 100), joten ei voinut ihan mitä tahansa nimeä antaa. :)

Räkäisyyttä on täälläkin pojalla ollut. Hiukan ehkä on jo helpottamaan päin. Oltiin koko perhe ristiäisten jälkeen kipeinä, joten ei ihme että poikakin hieman räkäisyyttä sai osakseen.

Täysimetyksellä tosiaan mennään. Nyt tuntuu rinnat huutavan hoosiannaa tuon tiheän imun kauden takia, mut eiköhän tämä tästä! Muuten tosiaan poika on aika leppoisa. Ollaan miehen kanssa naureskeltu tuon unenlahjoja, kun nukahtelee melkein mihin vaan. Pari kertaa nukahtanut jumppamatolle yhtäkkiä ja yksi päivä nukahti sohvalle, kun laskin sen siihen että käyn juomassa ja palatessani poika vetelikin sikeitä. :)
 
Jospa tännekki välillä kirjottelis. :)

Ensin tohon pulloasiaan, meil on käytössä ainu mam anti-colic tuttipullot ja täl hetkellä nissä ne ykkös tutit, tarkotus olis tos muutaman viikon päästä vaihtaan en kakkosiin, noista toi ainaki ihan tasasesti ja hyvin saa syötyä. Tutteina meil oli kans ainun tutteja, mut tossa muutama pv sitte huomasin että tulee ihottumaa kun kuolaa joutuu sinne väliin, nyt bepanteen kuuria ja otettiin aventin tutit käyttöön ja heti helpottanu.

Cuplatonit edelleen käytössä ja nyt ostin ne dtipat joissa on relat samassa ja ne alotetaan varmaan viikon sisällä kun nuo edelliset loppuu. Meil ei kauheesti oo enää masuvaivaa ollu, pieruja kyllä tulee mutta harvoin enää kauheen huudon saattelemana. Röyhtäsee hyvin syöttöjen yhteydessä joka varmaan kans auttaa hyvin.

Tyttö kasvaa kauheeta vauhtia! Ihan hirvittää! Meil käydään nukkumaan noin 22:00 alotetaan siin puolen maissa valmistelemaan yötä eli olaan alusta asti menty tietyllä rutiinilla, sit 22:00 viiminen tankkaus ja likka unille. Ekan pätkän nukkuu noin 6-7h ja sitte heräilee hissukseen syömään. Toka tankkaus tapahtuu sit 4-5hn välillä ja päivisin mennään sitte noin 5 tunnin välein, en oo kauheesti sillai enää tota kello kytänny, vähän koitan laskee mut ei mennä kellon tarkkuudella enää ku alkuun tein sen virheen et kyttäsin kelloo ja iskin pullon suuhun aina kellon mukaan, nyt oon tajun ettei niin voi tehä et mennää sen nälän mukaan. :) Illan viimisellä tankkauksella neiti syö sen 160ml ja sitte muilla kerroilla 120-140ml.

Päivät meil edelleen aika pitkälti valvoskellaan, otetaa yhet pidemmät päikkärit max 3h ja sitte on niitä torkkuja tossa välillä aina. Huutoakin mahtuu päivään ja on iltoja kun mikään ei oo hyvin ja saatetaan huutaa se 2h putkeen ihan vaan huutamisen ilosta. :D Leikkimatolla viihtyy, sitterillä viihtyy, vattallaan makailee, telkkaria kattelaa, kuvat ja musiikki on kivoja.. eli alkaa neiti kaipaa jonkun verran jo viihdykettä päivisin. Ollaan yöunille käydes opetettu se tolle unimusiikille, on tollanen masiina joka soittaa 10min tuutulaulut ja sit hän on onnellinen ja nukkuu hyvin omassa sängyssään. :)

Pientä nuhaa on edelleen, aamusin imetään nenäfriidalla, on kyllä korvaamaton vehe! Suosittelen lämpimästi. Meil oli eka se pikkuiniistäjä mut se rikko ainakin meijän neidin limakalvot tuolt nenusta.

Ääntelyjä alkaa jo tulla, ei oo enää pelkkää itkuu kommunikointi. Ilmeet on mahtavia ja hymy kyl sulattaa sydämmen. <3

Tos pari pv sitte koin ite jonkinlaisen fyysisen ja henkisen romahuksen, olin aamul jo kuudelta herän sokerirasituksen takia ylös ja muutenki tosi nihkeesti nukkun sen yön (tyttö kyl nukku hyvin) No mies oli sitte repin ton jo 8 mais ylös sängystä (vaikka oon sanon tuhannesti et se nukkuu 11 asti ku rauhottelee sen sinne takasin) Eli päivä oli jo heti aamusta pilalla, ajattelin sit et lähetään mun äitin tykö että siel se nukkuu ainaki hyvät päikkärit ku äiti sitä jaksaa kannella ja ehkä ite nukun siinä sivussa. No ei sekä menny sit ku elokuvissa ku toi on oppin ton nauramisen ni äitihän lässytteli sille kokoajan. Sitte oli viel sellanen pv joilloin mies tuli töiden jälkeen vaan käymään kotona ja lähti sitte tuomaroimaan laskukisoja ja tuli kotia vast 9 aikaa illalla. No neiti ku ei ollu sitte päivällä kunnolla nukkunu ku auto matkat ni huutohan alko heti ku toi iski oven kiinni perässään ja en saanu sitä mitenkää rauhottumaan ku oli niin yliväsyny. Itekttii ja huudettii suunnille kilpaa ja itekin sitä miten oon maailman huonoin äiti ku en pysty olee hermostumatta. :/ En tiedä olinko sitte väsyny ton vuoksi ku joutu kuudelt jo nousee vähien unien jälkee ja päätäsärki ihan tosipaljo et johtuks tää romahus nyt sitte tost yhest päivästä, nyt tosiaan olo jo aika paljo parempi ku on saanu puhuttuu näitä asioita. No mies sitte lupas et saisin nukku viime yön että se hoitaa sen yhen syötön siinä... No hitot se kääns kylkeä ku toi yöllä heräily syömään, olin kyl niin sika pettyny ja aamul tein sen kyl selväks! En tiedä edes enää miltä se tuntuu et sais putkeen nukkua enemmän ku 4 tuntia, ku eihän se oo sama jos päivän mittaan nukut pätkissä sen 8h ku et saisit kerralla nukkua putkeen sen 8h, toi ei vaa tunnu sitä ymmärtävän. Mielenkinnolla ootan ensyötä. Ja nyt oon päättän senki et jos yhtää ruopeen hermustuu ku toi pitkää huutaa, meen kylmäst toiseen huoneeseen lasken kymmenee ja tuun takasin ihan toisel asentaal. Mut luulen et toi oli tollanen muutaman päivän "loppuun palaminen" ja nyt taas asiat tuntuu olevan hyvin.

No takasin ilosempii aiheisiin eilen illal koin sellasen ahaa elämyksen ku toi koitti alkaa taas kiukkuu ja tajusin et sehän rauhottuu aina ku oon laittaas sitä vaunuihin ulos nukkumaan, no laitoin sen sitte tonne vaunujen katokoppaan ja kantelin hetken ni hitto sehän nukahti heti sinne ja sieltku se heräilee ni ei tuu edes huutoa. :D

Huh nyt tuli taas niin paljo juttua. :)

 
^ Pakko kommentoida tuohon sen verran että en ole vauvan syntymän jälkeen nukkunut kuin 2-3h jaksoissa ja sitten syödään taas, kerran oli yksi syöttöväli 4,5 tuntia. =)

Ja nyt kun alkaa miettimään, raskausaikanakin tuli käytyä vessassa pari kertaa yössä. Saa nähdä koska tulee edes 6 tunnin yhtenäiset yöunet.
 
täälläkin nukutaan vain 2-3 tunnin jaksoissa. viime yönä vauva kitisi, muttei huolinutkaan joka kerta tissiä, vaan yrittämisen jälkeen nukahdin hetkeksi uudelleen ja heräsin vähän myöhemmin yrittämään uudelleen, ja silloin tissi kelpasi. meillä syöttöjakso kestää 1-2 tuntia, ensin syödään tissiä ja sitten sen jälkeen lämmitetään korviketta, sitten nukutaan 1-2 tuntia ja sama uusiksi.

minäkin odottelen edes 3-5 tunnin unijaksoa, vaikka olen kyllä ihan hyvin jaksanut tätäkin tahtia, kun yritän välttää enempiä toimia yösyötön yhteydessä. useimmiten nukahdetaan yösyötöllä molemmat vauvan kanssa ja vauva jää tissiin kiinni. päiväunia yritän nukkua päiväaikaan, mutta en mä aina saa edes unta päivisin.
 
Minä tohelo marssin tänä aamuna Emilian kanssa neuvolaan vaikka se on vasta huomenna. Aleksin kaveriksi tuli mummo aamulla, nolotti tulla takaisin neuvolasta ja kertoa että se onkin vasta huomenna! :D
Ei oo kyl ennen itselle noin kåyny mut kerta se on ensimmäinenkin.. Varmaan noi ristiäiset sai mun pään ihan sekaisin.. No huomenna uus yritys. Ja onneksi anopilla on huomennakin iltavuoro niin pääsee esikoisen luo tänne meille ettei tarvii ottaa sitä mukaan. : )

Meillä syödään päivällä useasti, en ole kelloa katsellut pitkiin aikoihin vaan syötän sillon kun Emilia ruokaa vaatii. Yöllä on joku pakkomielle katsoa ensin kelloa ja sit alkaa imettämään. 4-5tuntia on ruokailuväli, välit nukutaan. :)

Isoveli ja isukki on nyt vähän flunssassa, itselläkin pikkusen nenä vuotaa, toivottavasti ei vaa tyttöön tartu tämä...

En tiedä miksi on niin vaikea kirjottaa tätä... Tai "puhua asiasta ääneen" mutta mulle alkaa nostattaa vauvakuumetta! Järki sanoo ettei moneen vuoteen, haluan töihin vuoden päästä viimestään ja sitten katsoa uudestaan lapsiasiaa jos enää kuumetta on.. Mies oikein "ruokkii" tätä mun kuumetta, ei tahallaan mutta puhuu "seuraavasta lapsesta" joka saa mun mielen ihan sekaisin. Apua. Kaikki sukulaiset kyselee että vieläkö on tulossa. Pappikin sanoi huumorilla että kolmas lapsi kastetaan sitten kirkossa sunnuntaina kello 10. :D Nämä kaikki saa mut kuumeilemaan.. Argh! Onko muilla tullut jo uutta vauvakuumetta? Onko muilla tällaista tilannetta että kuume on mutta järki sanoo ettei vielä lisää?

Hiljasta tosiaan on... Monella varmaan ristiäisvalmistelut menossa ja vauva-arki muutenkin kiireistä niin ei jouda kirjoitella.
 
Täällä ristiäiset 17.3 ja innolla odotan että ne on ohi !:p sukulaiset ja äiti hössöttää niistä niin paljon.. Täällä kerkii käyä lukeen mutta harvoin hetkiä kun kerkii pitempiä jäädä kirjottelee :p vieraita käy ja ollaan käyty sukuloimassa nytkun varma olo olla vieraissa :) täällä alkanut pientä vauva kuumetta olemaan ja oon jo miehelle puhunut että helppo olisi tähän perään hankkia toinen niin ei tartte sitte myöhemmin enää jäädä kotii. :) tämä minun mielipide, toki jotkut sitä mieltä että ei kahta pientä samanaikaisesti. Täällä kanssa muuten päästy kellon kyttäyksestä poies! Yöllä tyttö syö sen 1-3 kertaa ja minä kyl joka kerta simahdan samantien :) huomenna eka neuvolalääkäri kymmeneltä ja iltapäivällä tää mamma lähtee rentoutuu hieronnan merkeissä ! :)
 
Juu täällä tulee käytyä paljon useammin lukemassa kuin kirjoittamassa =)

Nyt meillä oli pari ihan unelmayötä ja viime yö sitten vähän haastavampi. Unelmaöinä oltiin sängyssä n. 23 aikaan, vakioherätys/vaipanvaihto on vakiintunut 6-7 väliin aamulla ja siinä välissä oli vain yksi syöttö!!! Jännä tuo vaipanvaihto, meillä ei ole makkarissa kelloa mutta käyn jalkeilla ollessa katsomassa viereisessä huoneessa kelloa, aika tarkkaan tuohon aikaan on joko röyhtäytystä tai sitten vain vaippa niin täynnä pissaa että käyn vaihtamassa. Muutaman kerran päässeet pissat vaipasta ulos kun on yöllä kovettunut liikaa.
Mulla on tosiaan just päinvastoin eli en yöllä katso kelloa mutta päivällä pidän syömisvälistä lukua.

Viimeyönä oli sitten kähinää ja ininää taas "koko ajan", hirveän kiihtynyt poika. Ja tänään on taas ollut puklupäivä! Alan jo epäillä jääkö sinne mahaan mitään. Nyt näyttäisi tämä viimeisin syöttö pysyvän alhaalla.

Meneekö teillä usein omat vaatteet vaihtoon? Mulla meni eilen koko vaatekerta puklun takia pesuun ja tänään poitsu onnistui vaipanvaihdon yhteydessä pissaamaan toiset äidin vaatteet pesuun =D Yleensä osaan pitää varani mutta nyt mua hämättiin puklaamalla ja sitten lensi pissat! =D
 
Meillä pikku hiljaa päästy myös jonkinlaiseen rytmiin kiinni. Päivällä nukutaan vaihtelevasti 1-4 tunnin pätkissä, hereillä jaksetaan olla tuntinen kerrallaan kunnes taas nukahdeaan. Illalla sitten hieman pitempi hereillä olo pätkä n.3 tuntia, josta viiminen kaks tuntia huutoa ja kantelua ympäri kämppää. Yö unille meno siis meillä kaikista raskain vaihe päivästä. Päivällä nukutaan kyllä tyytyväisenä yksin, mutta jostain syystä illalla minun ei kestäis vierestä lähteä, siksi laitankin monesti tytön kanssa yhtä aikaa nukkumaan.

Huomenna meidän arki tulee vaan muuttumaan hiukan yllättäen. Mies nimittäin pääsi töihin! Ihanaa tietysti että pääsi töihin, mutta hiukan hirvittää jäädä vauvan ja koiran kanssa päiviksi keskenään ja vielä näin yllättäen. Noh, eiköhän tästä selvitä.

Minulla tuon vauva kuumeen kanssa on käynyt taas aivan toisinpäin. Olen aina kuvitellut, että haluaisin toisen ja kenties kolmannen ja neljännenkin lapsen mahdollisimman nopeasti edellisen perään. Nyt taas olen tullut ajatukseen, että seuraavan lapsen aika olisi n.3-4 vuoden päästä. Haluan vain yhden vauvan kerrallaan, en siksi, että se olisi liian raskasta vaan haluaisin antaa jokaiselle lapselleni mahdollisuuden olla vauva ja pieni pitkään. Ystävälläni on lasten ikäero reilun vuoden ja nyt kun vanhempi on 3 vuotias pitäisi hänen jo "osata" vaikka mitä koska aina verrataan pikkusiskoon joka on se pienempi. En tiedä osasinko selittää mitä haen takaa, toivottavasti joku ymmärsi. Mutta tosiaan mielihän voi muuttua yllättäen vaikka mihin suuntaan :)

Meillä ristiäiset kahden viikon päästä. Onneksi äitin tulee viikoksi meille auttamaan siivouksissa ja järjestelyissä.
 
meillä "Iinu" on alkanut pikkuhiljaa ääntelemään ja tarkkailemaan meitä perheenjäseniä :) ruokailurytmi menee hänen tahtinsa mukaan, silloin saa ruokaa, kun haluaa, keskimäärin 1,5h välein on pientä tankkaust, jolloin näyttäisi riittävän imetyksellä saatu maito ja muutaman kerran tankataan huolella eka tisseistä ja sit korvikkeesta. illalla vauva ei jaksa oikein olla tissillä, joten imetys harvenee ja juo pullosta ja sopivassa välissä myös tissistä.

viime yö alkoi hyvin, "Iinu" nukahti n. klo 22.30 iskän syliin (niinkuin jokainen ilta, meillä iskä hyssyttää iltamahavääntelyiden aikana) ja tuli mun kans nukkumaan sänkyyn jotai klo 23. mä kattelen kans yösyöttöaikaan kelloa ja eka herätys tuli klo 2.30 ja sen jälkeen kitistiin 1-1,5h välein, kun tissi ei meinannut pysyä suussa eikä pimeässä saanut tähdättyä ja tyttö nukahteli, kun yritin jeesata asiassa. meillä menee keskimäärin joka toinen yö hyvin ja joka toinen on edelläkuvatunlainen. nukuttiin sit tunnin päikkärit ja heräsin, kun poika tuli koulusta ja lähti kaverilleen. "Iinu" tankkasi iltapäivällä ruokaa ja nukahteli syliin ja nyt taas nukutaan iskän sylissä. saapa nähdä, saadaanko tänään kylvettyä, vai siirtyikö neiti jo yöunille :)

mä myönnän kans hermostuvani tytölle, en ole tosin huutanut vaan lähinnä tiuskinut. mulla hermoja kiristää syötöt, etenkin yöllä ja kun vauva ei meinaa löytää tissille ja siinä menee aikaa ja kummallakin palaa käämi. myös eilen illalla oli hetki, kun vauva huusi pää punaisena ja mä yritin tunkee tissiä suuhun, kunnes luovutin ja vaihdoin tissin pulloon. mun mies yrittää aina sanoa, että mun pitää rauhoittua ja vauva hermostuu jos mä oon hermostunut. ja tuohan alkaa v..uttaa enemmän tuo sanominen, etenkin kun se on totta. siksi yritän hillitä pahimman kiukkuni ja laskea kymmeneen ja olla kärsivällinen.

meillä nimiäiset on tosiaan 31.3 ja meille on tulossa pieni porukka sukulaisia. mun vanhemmat ei onneksi tuu samana päivänä, vaan isä käy paria päivää aikaisemmin. mun vanhemmathan ovat eronneet 13 vuotta sitten, mutta mun (alkkis-)äiti on edelleen katkera isälle tosta erosta ja etenkin siitä, että isä on jatkanut elämäänsä ja on uusissa naimisissa ja onnellinen, joten tolla lähtökohdalla nimiäisistä ei tulis kaunista katsottavaa, jos ne ois samaan aikaan paikalla. emmä oikeasti tiedä edes, tuleeko äiti sinne vai aikooko vaan. äitin piti tulla vkolla 10, mut oliki sit sanonu mun siskolle, ettei tuukaan, mulle ei oo mitään sanottu asiasta. toisaalta toivon, ettei tulisi ku vasta nimiäisiin. mun sisko ja hänen mies sekä mun hyvä kaveri ovat "Iinun" kummeja ja tulevat paikalle, samoin anoppi, miehen vanhempi poika ja mun eno perheineen. ollaan tilattu kakku miehen työkaverilta, yksityiskohdat on vielä auki.

viime viikonloppuna meillä kävi hirveesti jengiä, sunnuntaina anoppi tuli hakemaan miehen vanhempaa poikaa (palasivat takas kotipaikkakunnalle) ja just, kun olin menossa "Iinun" kans päikkäreille, meille pamahti vielä miehen veljen perhe ilmoittamatta. no, ei siinä nukuttu ja mun sisko tuli sovitusti kylään pari tuntia myöhemmin. sanoin miehelle, etten tykkää tuosta, että tullaan ilmoittamatta. no, ei tykännyt mieskään.

mulla ei oo vauvakuumetta, varmaan muistan vielä liian hyvin sen mun kauhusynnytyksen ja pelkään, että seuraava on samanlainen. toisaalta oon kokenut tän pikkuvauvavaiheen aika raskaana, joten siksikään en vielä kuumeile. kaipa mäkin sitten, kunhan "Iinu" on muutaman kuukauden ikäinen :)
 
Moi pitkästä aikaa!

Hieman meidän kuulumisia tässä kirjottelen, kun nyt jo yli kuukausi syntymästä kulunut.

Tyttömme voinut suhteellisen hyvin ja imetys lähtenyt hyvin käyntiin ja eka kuukausi jo takana. Eka ajattelin, että imettäsin sen vuoden, mutta nyt tarkemmin harkittuani minulle riittänee se puoli vuotta imettämistä. Olen säilynyt itse "terveen" kirjoilla, joten parempi jatkoa ja terveenä säilymistä ajatellen, että imettää sen puoli vuotta. Unta on saatu kohtuu hyvin ensimmäisen kuukauden aikana - lukuunottamatta kotiutumisviikkoa ja silmätulehduksesta johtunutta viime viikon rintaraivariyöviikkoa. Nyt kun silmätulehdus on hoidossa esim. viime yönä heräsin kerran tunniksi imettämään ja aamulla taas tunniksi imettämään. Eli öisin on saanut hyvin nukuttua ja jaksaa siis ihan kivasti.

Masennuksia/herkistelyä oli ekan parin viikon aikana eniten ensimmäisellä viikolla kotiutumisesta. Suht hyvä mieli on ollut kuitenkin mitä pidemmälle on toipunut synnytyksestä. Äidinvaistot on heränneet asiallisesti ja ensimmäisen lapsen näin saatuaan on tullut udeltua ja luettua tietoa vaikka sun mistä.

Koira otti tytön tosi nätisti vastaan, mut tän eka kuukauden aikana en kerinnyt itse pahemmin kouluttelemaan vaan piti keskittyä omaan palautumiseen ja lapsen hyvinvointiin. Mieheni oli isyyslomalla kuukauden, joten hän koulutti koiraa. Ei olla tehty numeroa koirallemme vauvasta, joten koira esim. imettäessäni monesti makoilee jaloissani ja muutenkin on nätisti seurassamme. Aina valvotusti koiran tulee olla lapsen kanssa, sillä jo hyvää hyvyyttään koira voi satuttaa lasta (leikkiminen ym.)

Mitä sitten tytylle kuuluu?
Nukkuu epäsäännöllisesti välillä pitkiä pätkiä välillä lyhyitä pätkiä välillä tilaten lisää maitoa ja välillä taas nukkumalla nukkuen. Eli nukkuu sen max noin 4 tuntia min n. ½ tuntia. Syö hyvin ja joskus vissiin saa nopeastikin ruuan kun muutamissa minuuteissa jatkaa jo unia ja tosi pitkään vielä peräti. Välillä taas vetää imurallia tuntikaupalla - yleensä kun meillä olisi jotain asioitavia asioita tai vieraita tulossa tai muuta olennaista tekemistä. :)

Iho kukkinut jo pari viikkoa ja karstaakin nyt tullut. Nenässä välillä vähän räkää, mutta pysynyt poissa suolatipoilla ja välillä koittanut pinseteillä tai niistäjällä ottaa isommat räät pois. Olen kuivaa ihoa hoitanut öljyämällä ja silloin tällöin rasvaamalla kuivimpia kohtia. Aluksi kylvetimme 1-2 kertaa viikkoon, mutta näppyjen tultua ja ilmavaivojen lisäännyttyä aloimme kylvettää lähes joka ilta, kunhan tytön öljyää aina kylvyn jälkeen. Kyllä luonnollinen tali kehittyy ajan kanssa joka tapauksessa ja alkuun annoimme paljon aikaa talin kehittymiselle. Kylpyrutiini on helpottanut illan nukahtamisia.

Helmikuun alun kovien pakkasten aikaan ei tarvinnut mennä tietenkään vastasyntyneen kanssa ulos ja kun lapselle annettiin ulkoiluluvat neuvolasta, alkoi säätkin onneksi suosia. Ulkoiltiin ekalla kerralla 10 minuuttia omassa pihassa ja tämän jälkeen nelisen kertaa käytiin puolisen tunnin lenkeillä. Nyt jo nukkunut muutaman kerran 2 - 2½ tuntia pihassa ja saisi nukkua vaikka sen neljäkin tuntia, kun neuvolasta antoivat luvan nukuttaa niin kauan kun vaan nukkuu. Onneksi kevät näyttäisi tulevan, eli kelit alkaa vaan lämmetä tässä ja sitä helpompi aina itselle laittaa ulos nukkumaan, kun pakkasessa aina mietityttää - vaikka olisi vaan muutamia pakkasasteita - että onko sopivasti päällä ym.

Täällä menee ihan mukavasti ja ollaan kyllä hehkuttu onnea koko perheellä rankoista päivistä huolimatta.
 
Mä edelleenkin jaksan hehkuttaa tätä sivustoa :D ihanaa lukea teidän muidenkin kuulumisia. Meillä aletaan olla jo melko iso osa päivästä hereillä ja siksi mahkut kirjotella jääkin melko pieniksi. IHANA päivä, aurinko paistaa ja nautittiin 2,5h vaunulenkki ja jaksoin kantaa pikkusen vaunukopassa kotiin niin jatkaa vielä uniaan :) Tää on kyllä mahtavaa kuntoilua kun kantelee tuota koppaa nelosesta alas ja takas ylös. :)

Mä en edelleenkään uskalla kovaan ääneen puhua mistään rytmeistä mutta yöt on kuitenkin semmonen mitkä on pysynyt pitkään niin et 2-4h välein syöttö eikä muuta ohjelmaa :) Yö'rytmi' menee päälle joskus 22 - 24 välillä ja virallisesri noustaan 8 - 10 aikaan. Ens viikolla alotetaan sitten vähän jo enempi muokkailemaan rytmejä ton vaunuilun avulla, kaikki voi varmasti sitä myötä paremmin.

En halua huijata ja hehkuttaa, että tää olis koko ajan niin ihanan ihanaa. Kyllä välillä on tosi raskasta, varsinkin kun miehellä tuo isyyteen kasvaminen on tosi hidasta ja mä en ole se kaikista kärsivällisin luonne :) Della tuolla mainitsi et on menettänyt välillä hermot vauvan kanssa, niin kävi mullakin alkuun kun oli semmonen viikon itkukausi. Oliverille en sitä kuitenkaan halunnut näyttää niin vein omaan sänkyyn hetkeksi ja join lasin vettä ja taas aloin rauhottelemaan. Ei tää äitiys mitään helppoa ole vaikka tästä valtaosan aikaa nautinkin :)

Oliver kasvaa vauhdilla ja on varsinainen hymypoika. Iltasin on vakiona yleensä semmonen 30-45min itkuväkerrys, joka nyt vaan jostain syystä on osa nukkumaanmenorutiinia. On kyllä mahtava herätä aamulla kun kainalosta kuuluu ähinä ja puhina ja Oliver tuijottelee suuren suurilla silmillään ja hymyilee suunpielet korvissa :)

Pulloruokinta on mun painajainen, taas pitäis treenailla kun 18.3 oon lähdössä katsoo Kaija Koota ja sillon tulee oltua jokunen tutni pois kotoota. Ammun itseäni jalkaan jos ei nyt pikku hiljaa aleta opiskelemaan :)

Miten noi kiinteät, koska ootte antaneet jos teillä aikasempia tai koska ajatelleet aloittaa? Mulla tulee tosi hyvin maitoa mutta Oliver painaa 6,7kg ja söis rinnalla vaikka koko ajan niin olen ajatellut ottaa kiinteitä hiljalleen mukaan jo aikasemmin kuin se neukkutätin ehoton 'AIKAISINTAAN 6KK IÄSSÄ!!!' :)

Pirteetä kevättä kaikille <3
 
Meillä on vihdoinkin laitettu ensimmäiset pieneksi menneet vaatteet kaappiin piiloon, jotenkin harmittaa kun tuntuu siltä että tyttö kasvaa tosi nopeasti vaikka pieni hän vieläkin on kun vasta nyt siirrytään 56 kokoon. Vauvakuumetta ei kyllä vielä ole meidän perheessä koettu, vaikka vaatteita pois laittaessani mielessäni ajattelin ettei niitä vielä myydä vaan jätetään odottamaan seuraavaa. Mutta varmaan vaikuttaa tosiaan tuo että mielestäni tämä vauva-arki on ollut todella hankalaa ja vaikeammaksi sen tekee että mies on alkanut kärsimään melkein päivittäisiä migreenikohtauksia ja nimenomaan tuo vauvan itkeminen laukaisee ne. Eli joudun aina itse hyssyttelemään ja on sellainen tunne että pakko saada vauva hiljaiseksi mahdollisimman nopeasti. Onneksi meillä on tämä arki jo hieman helpottunut, vauva herää enään öisin kahden tunnin välein ja päivisin saattaa jopa nukkua yhdet kolmen tunnin päikkärit parvekkeella. Eli suuri parannus siihen että aikaisemmin nukkui ainoastaan sylissä. Vaunuihin ei suostu nukahtamaan parvekkeella mutta huomasimme että turvaistuimeen kun laittaa niin nukahtaa melkein heti, eli olemme laittaneet nyt vauvan siihen ja istuin laitetaan sitten parvekkeen pöydälle. Mutta olen miettinyt että meillä varmaan syödään koko ajan sen takia että hän on vielä ikäisekseen todella pieni ja yrittää nyt ottaa kiinni muita saman ikäisiä vauvoja. Siihen liittyen mietinkin niitä kipulääkkeitä ja miten niitä voi antaa alle neljäkiloiselle vauvalle. Meillä on nimittäin rokotus ensi viikolla ja viimeksi sanottiin että kannattaa varata kipulääkettä vauvalle kotiin jo etukäteen, mutta mitä apteekissa katsoin niin kaikki lääkkeet on vain tarkoitettu yli viisikiloisille vauvoille...Onko jollain kokemusta särkylääkkeistä ja pienistä vauvoista??

Ja siitä hermostumisesta, sitä tapahtuu täälläkin aina silloin tällöin vaikka aina harmittaa jälkeenpäin koska en haluaisi että vauvalle tulee turvaton olo. Olen huomannut että helpottaa jos yritän laulaa aina silloin vaikka jotain tuutulaulua tai ihan mitä vaan, koska laulauessa sitä jotenkin itsekin automaattisesti rentoutuu vähän. Toinen mikä toimii meillä on että taputtaa vauvaa pyllylle (välillä kovaakin) koska siinä on vaippa suojana, en siis tietenkään siten että voisin satuttaa vauvaa. Siinä vaan päästää vähän höyryjä ulos ja ainakin meillä vauvakin yllättäen tykkää siitä.
 
Toi hermostuminenki on varmaan semmonen asia mistä ei vaan kukaan oikeen ääneen haluu puhuas, koska uskon että myös ne vuoden äitit on pinnansa joskus menettäneet. :D
 
toi vauvalle hermostuminen on ehkä vielä sen verran tabu aihe, että äidit mieluummin kiertää kuin myöntää sen. kun on se hyvä äiti-myytti ja sit oot paska äiti jos meet myöntämään, että välillä ärsyttää se jatkuva kitinä, mihin ei oo mitään syytä ja mikään ei auta.

meillä tänään vauva kitisi ihan aamusta asti. käytiin nukkumassa 1,5h, minkä jälkeen vauva oli hetken tyytyväinen ja söi hyvällä ruokahalulla, sit alkoi kitinä ja ainoa hyvä asento oli olkapäällä siten, että mä kävelen ympyrää. sitterissä ei viihdytty hetkeä pitempään ja mulla alkoi hartiat uupumaan. soitin jo epätoivoisena miehelle ja annoin cuplatonia (meidän neuvola suositteliki niitä eilisellä käynnillä) ja laitoin ipanan kokeeksi manducaan. ylläri-pylläri, vauva tilttasi melkei heti pakollisen alkukitinän jälkeen ja jatkaa edelleen uniaan ja mulla on kädet vapaina ja hartiat ei väsykään :) kokeilemisen arvoinen juttu siis
 
Meil on kans noit päiviä et ainoa asento mikä kelpaa on olalla, heti jos siirrät ni kitinä alkaa. :D
 
Piti tulla nopeesti kommentoimaan ku pitäis jo mennä nukkumaan niin ei ehdin pitkään sepustaa.

Mut siis tuosta manducasta, et ehdottomasti suosittelen myös:) Otin eka lainalle paikalliselta mll:ltä ja piti sit hankkia omaki.sattu löytymään kohtuu läheltä 70e:lla lähes käyttämätön:) Mut meillä kans tyttö nukahtaa lähes heti siihen. Oon kyl saattanu siirtää sit vaunuihin mut parhaiten nukkuis kyl siinä:) Tyttö on kyl tosi kiltti mut joskus jos sattuu vähän kitistä niin helpompaa laittaa siihen niin pystyy jotenki esikoisenki kans olla:) 
 
Ei vauvat ole kilttejä tai tuhmia.. enkä kyllä usko että yksikään vauva itkee tai huutaa ilman syytä.

Jännä kuulla, että muillakin nyt parin kuukauden iässä tullut että ainut hyvä on olkapäällä liikkeessä.

 
Meilläkin tuntuu että poika viihtyy parhaiten olkapäällä, ja itse pitäis olla koko ajan liikkeessä. Oon huomannut että pystyn kyllä hämätä poikaa sillä, että nytkytän häntä pystyasennossa kun poika lepää mun hartialla. Kuvittelee vissiin että mä kävelen Huomasin myös pari päivää sitten että poika viihtyy tosi hyvin sylissä naama menosuunnassa. Ilmeisesti alannut kiinnostaa ympäristökin. Katsekontaktia poika on tuntunut ottaneen jo ihan pariviikkoisesta asti, ja nytkin pojan lempihuvia on katsella äidin kasvoja sylissä ollessaan ja syödessä. Hymyjä tulee harvakseltaan, eikä meillä vielä hihkuta. Aika hiljainen tapaus tuntuu olevan, paitsi nyt päivisin kun tuntuu että päiväunille ei millään viitsisi rauhoittua ja heti alkaa itku kun lasken pojan sänkyynsä. Missä muuten teidän pienokaiset nukkuu päiväunet? Aluksi meillä nukuttiin vaununkopassa tai Kelan laatikossa, mutta nyt ollaan jo viikon verran viety poika makuuhuoneeseen pinnikseensä päiväunille. Jännä juttu sinänsä, että päiväunille omaan sänkyyn nukahtaminen on aikaa vievää ja mun pitää monesti käydä silittelemässä poikaa että nukahtaa, mutta yöunille meneminen ei ole vielä kertaakaan tuottanut nukahtamisongelmia! Poika siis nyt hippasen alle 2 kk.

Rutiineista: Meillä viedään poika 20 maissa sänkyynsä, jonne nukahtaakin aika helposti. (Toki iltatankkausta kestää siitä viidestä tuohon kahdeksaan) Ensimmäinen syöttö voi mennä jopa kahteen aamuyöllä (toki viime yönä sekin oli jo kello 23...), jolloin syödään noin 120-140ml, seuraavat syötöt onkin sitten noin kahden, kolmen tunnin välein. Aamulla noustaan ylös puoli kahdeksalta ja ekat päikkärit yritetään nukkua jo kymmenen maissa.

Äitikin saa kunnon unet, eikä mun oo päivisin tarvinnut ottaa kertaakaan päiväunia. Tuo iltanukahtaminenkin on jo niin rutinoitunut aika, että uskallettiin harrastaa eilen seksiä miehen kanssa ensimmäisen kerran synnytyksen jälkeen
Eikä tarvinnut pelätä että poika herää. Mutta olipa urakka tosiaan tuo eka kerta... Tarvittiin liukkariakin aika mukavasti että homma luonnistui. Mies meinasi että alakerta oli palautunut tosi hyvin, eli ei ainakaan löysäksi ollut jäänyt!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top