Vauva-arkea <3

Meillä nukutaan päiväunet yleensä pinnasängyssä, tyttö nukahtaa syliin, josta kannan hänet pinnikseen. Joskus nukahdetaan myös sitteriin, ja sitten on niitä päiviä kun nukutaan vaan sylissä. 
 
Mitkä päiväunet?

Päivisin nukahdetaan tissille, josta hyvin harvoin saa poikaa siirrettyä mihinkään. Vaikka odottaisi sitä että saa nostaa ja tiputtaa toisen käden, heti kun siirtää sohvalle tai kantokoppaan niin havahdutaan hereille. Jos ei siirrä, nukkuu kerrallaan 20-45 minuuttia sylissä.

Vaunuissa nukkuu niin kauan kun ovat liikkeessä. Joku tutka herättää pojan heti kun mennään kauppaan ja pitää heijata kokoajan. Ennätys liikkumattomassa vaunussa nukkumisessa ulkona on kaksi 45min pätkää, välissä piti käydä hyssyttelemässä ja heiluttamassa vaunua. Yleensä kävelyn jälkeen nukkuu ulkona pysähtyneissä vaunuissa 10-15min, riippumatta lenkin pituudesta.

Illalla on muutaman kerran jatkanut uniaan kantokopassa kun on ensin nukahtanut miehen syliin. Olkapäälle, niin että mies on jatkuvassa liikkeessä, kävelee edestakas.

Paras yö tähän 2kk ikään mennessä oli syönti sohvalla 21.00, nukkuvana sänkyyn kanto 21.30, yksi syöttö jossain välissä, toinen klo 6.00, sitten vielä pari kolme syöttöä ja herääminen aurinkoisena ja hymyilevänä 10.30.

Nyt muutamana iltana on tullut iltaharmi 18-19 aikaan, tissillä raivotaan ja ainoa mikä on auttanut on vaunulenkki. Mutta myös nyt parina iltana ollaan menty koko perhe yhdessä samaan aikaan nukkumaan kymmenen maissa!! Tähän asti mä olen esinukuttanut poikaa sohvalla puoleenyöhön, joskus jopa 2.30 asti. Jos ennen tätä yritti sänkyyn oli hirveät huudot. Näköjään kääntöpuolena herätään sitten 8.00 tai 8.30 mutta ehkä mä totun siihen =)
 
meillä on välillä niin samanlaista kuin teillä ammy. päiväunille tyttö nukahtaa syliin ja jatkaa niitä joko sylissä tai sit kainalossa sängyssä. yksinään on ihan turha jättää, ei mene kuin 5-10min niin makkarista kuuluu itku ja huuto. mä en aina saa unta, etenkään aamupäivällä, joten annan tytön siis nukkua sylissä. yritin joskus nukkua kolmet kahden tunnin päikkärit päivän aikana, mutta mulla kärsi sitten itsellä yöunet.

illat menee niin, että mä meen nukkumaan klo 22-23 ja mies väsyttää tytön yöunille ja syöttää korviketta ja väliin mä imetän, yöllä mennään imetyksellä. joinain iltoina tyttö tipahtaa jo klo 22-23, väliin mun viereen on tuotu sillä hetkellä nukkuva tyttö, joka herää ja alkaa huitomaan käsillään jo 5-10min kuluttua ja joka nukahtaa uudelleen tissille tai sitten ei nukahda ja lähtee takaisin iskälle olkkariin paluupostina.

me herätään öisin n. kahden tunnin välein, joskus harvoin on ollut luksusöitä, kun tyttö on herännyt vasta aamuyöllä klo 3-5 aikaan ekan kerran ja sen jälkeen sitten kahden tunnin välein. aamuisin saan joskus huijattua tytön nukkumaan klo 9 asti.

uloslähteminen on tytölle niinku loukkaus ja huuto alkaa jo siinä kohtaa kun välipukua sommitellaan ylle. hän nukahtaa kuitenkin siinä kohtaa, kun lähdetään liikkeelle ja saattaa nukkua melkein koko vaunujen liikkeen ajan, mutta on meillä yksi ulkoilulenkki, kun vaunuista kuului itku ja huuto ja vasta pikkuisen ennen kotiinpaluuta tyttö torkahti hetkeksi. julkisilla ollaan ajeltu jonkin verran ja bussissa (vaunuissa) tyttö on nukkunut pääosin hyvin niinkuin yleensäkin autossa. yritän pitää mukana tuttia, mutta meidän tyttö ei juuri tuttia huoli, paitsi rauhoittuakseen ja just ulkoillessa nukahtaakseen.

meillä nuo iltatissittelyt päättyy useimmiten raivoamiseen, joko siksi että tissi tyhjenee tytön mielestä liian aikaisin tai sitten hän on vain liian väsynyt imeäkseen. oon nyt parina iltana tehnyt sillai, että oon antanut tytölle sen, mitä hän tissistä ottaa ja loput oon lypsänyt, koska mulla on toi toinen tissi tuntuu jäävän koko ajan täydemmäksi.
 
Aurinkoinen huomen kaikille!

Ihanaa kun on ollu näin kivat ilmat. Vaunuilu on mahtavaa terapiaa sen alun kotona olon jälkeen :) Nyt hiljalleen alan uskaltaa puhua rytmistä, illalla 22-24 poika nukahtaa ja sillon tankataan vikalla syötöllä kunnolla. Nukkuu neljä viis tuntia ja sit heräilee syö ja sit kolmen neljän tunnin unet ja taas syömään. Paras yö on ollut niin että Oliver nukahti puoliltaöin ja heräsi viideltä syömään, mä en ole, ainakaan niin pitkään kun olen tehnyt kolmivuoro-työtä, nukkunut koskaan viittä tuntia putkeen. Oon aina ollut tosi huono uninen niin toi viisi tuntia unta heräämättä kertaakaan latasi mun akut todella pitkäksi aikaa :) Noniin ja siihen rytmistä höpöttämiseen, eli meillä aamu alkaa 8-10 aikaan, sitten pari tuntia hereillä ja vakkari kolmen tunnin unet. Tää on yleensä se aika kun lähdetään vaunuilemaan. Pari tuntia unta ulkona vaunuissa ja itselle kiva ulkoilulenkki. Sit mennäänkin iltaan asti parilla pikku unosilla. Autossa ja vaunuissa Oliver nukkuu aina. En siis tosiaan voi valittaa nukkumis-asioista kun mitään yövalvomisia ei kahteen kuukauteen oo kahden käden sormia enempää mahtunut. Mutta kyllä tää työstä menee vaikka yöt saa mukavasti nukkua :)

Meillä eilen eka lääkärille lähtö. Oliverilla silmätulehdus, neuvolaan oli turha soitella kun joku koulutuspäivä niin puhelimella ei mitenkään pääse läpi. Suunnattiin Pikkujättiin ja homma hoitui hienosti. Poika ei oo moksiskaan vaikka silmä täytty jatkuvasti keltasesta rähmärihmastosta, tippojen ja voiteen laittaminen sitten laukaiseekin oikeen mahtipontiset raivarit :D

Ensi viikolla me aletaan vähän maistelemaan perunaa ja mangoa, neuvolassa en asiasta vielä aio mainita niin vältytään siltä supersaarnalta :) Oliver on nyt reilu seitsemän kiloa ja tiensä suuhun löytää käsien lisäksi jo peiton reunat eikä d-tippojen anto lusikalla aiheuta enää muuta kun suuren hymyn. Hissukseen siis täällä alkaa eri makujen maistelut, kuitenki vielä ihan normaalisti lapsentahtista täysimetystä :)

Tänään oli mulla jälkitrkastus. Kaikki hyvin ja minipillerit hankittu. Painosta mainittiin, että pitää muistaa syödä. Mä älähdin että syön kun sika mutta niin syö poikakin :D ite koitan pitää painon nyt minimissään tässä kuudessakympissä enkä tosiaan mitään laihduttele vaan nautin runsaasta ja terveellisestä ruokavaliosta :) Puhuttiin myös siitä, että on ihanaa kun vihdoin se todellinen side vauvaan on syntynyt. Mulla ei ainakaan siinä synnytyksessä tullut tv:stä tuttua tunnemyrskyä. Aika tasan seitsemän viikkoa vei tuo siteen syntyminen. Toki poikaani rakastin tietyllä tasolla heti alusta alkaen mutta kyllä se äitiyden tunne tuli vasta jälkijunassa ja äidiksihän tässä kasvetaan koko ajan pojan kasvun mukana :) Sanoin lääkärille että tulevaan äitiin kohdistetaan ihan kammottavia paineita. Imetys, äiti-vauva suhde, ruoka-asiat, äidin oma aika ja jaksaminen..aaargh :D Mä puhun kyllä läheisilleni ja ystäville ihan suoraan mun tunteista, myös niistä niin paljon vaietuista :) Raskausaikaa inhosin eikä tää alun vauva-aikakaan mitään pelkkää herkkua oo ollut. Monesti pelkäsin että oon huono äiti kun ei vauvaan ollutkaan heti alussa sitä (kuka sen nyt päättää mikä on täydellinen mutta) täydellistä suhdetta enkä tosiaankaan aina ymmärtänyt mitä vauva halusi, en sano että vieläkään joka kerta heti haukkana tiedän mitä tahtoo :) Nyt on ihana sanoa että rakastan poikaani ja me molemmat tarvitaan toisiamme kun niillä tunteilla on ihan uskomatonta syvyyttä. Arjesta on helpompi nauttia kun meistä on tullut toisillemme tuttuja ja voin vaan kuvitella että koko ajan paranee kun pikkunen kasvaa.

Hui, tulipa taas avauduttua. Niinkun joskus raskausaikana kirjoitin niin tiedän että olen paras äiti omalle lapselleni mutta silti jossain määrin mua ahdistaa miten muut näkee mut äitinä :)


Pirteätä kevään jatkoa mammat!!
 
Meillä kanssa vauva herää heti kun vaunut pysähtyy, yritin pariin otteeseen nukuttaa vaunuissa parvekkeella mutta eihän siitä tullut yhtään mitään. Eli ei ollut kunnon päiväunista tietoakaan, kunnes huomattiin tuo ihana ihme, että vauva nukkuu kuin tukki kun hänet laittaa auton turvaistuimeen ja siinä parvekkeelle. Eli nyt meilläkin (vihdoinkin) harrastetaan päikkäreitä, useimpina päivinä nukkuu jopa kolme tuntia. Alussa oli kyllä niin outoa kun vauva ei ollutkaan sylissä koko ajan, piti ihan miettiä että mitä sitä tekisikään :) Tosin hän kyllä usein herää kesken päikkäreiden mutta sitten vähän keinutellaan tuolia ja unet jatkuu.

Toinen mikä meillä toimii hyvin, on että pomppii vauva sylissä jumppapallon päällä. Etenkin silloin kuin meillä vielä itketiin koko ajan vatsavaivoja niin pomputtelu oli ainoa joka hänet rauhoitti. Tosin siinä kyllä selkää alkaa parin päivän kuluttua jomottaa aika mukavasti, mutta mitäpä sitä ei tekisi oman lapsensa puolesta. 
 
Peikko-12 täällä lähes samallainen päivärytmi kun teillä ! :) jos siis siksi sitä voi sanos. 21-23 aikaan nukahdetaan ja yöllä syödään 1-3 kertaa ja aamulla herää 8-10 välillä :) pari tuntia hereillä ja vaunulenkki jolloin nukkuu 1-3 tuntia ja sitten nukutaankin iltaa kohti puolen tunnin-tunnin pätkissä kunnes käykin jo yöunille :) Täällä odotellaan ristiäisiä jotka 17.3 vihdoin ja viimein :) tyttö kasvaa kovaa tahtia ja hymyjä tulee ja tullut jo jonkin aika pitkin päivää :) kädetkin löysi tuossa yks päivä ja nykyään jos saa pulirätistä kiinni nii samantien suuhun menossa :D yksin ei vielä kauheesti viihdy mutta eiköhän sekin päivä joskus koeta kun tyttö viihtyy citterissä tai puuhamatolla hetken jotta saan syötyä rauhassa ;) pilttipurkeissa lukkee että 4kk mutt voiko niitä alkaa antamaan aikaisemminki jo ? Tyhmänä täälä kysyn. Ja vaunuissa täälläkin nukutaan parhaiten päikkärit ja illlalla nukahdetaa viereen ja siitä sitten siirretään omaan sänkyy :)
 
Heidh, meillä tehään ainakin alkuun soseet ite. Toivotaan että into tehdä ruoat itse ei laannu ajan myötä :)
 
mekin varmaan joudutaan aloittamaan kiinteiden kokeilu viimeistään parin kuukauden kuluttua. tytöllä on edelleen iso ruokahalu :)

kävin jälkitarkastuksessa eilen ja epparihaava on parantunut hyvin. joku arpi vain jäänyt ja limakalvot kuulemma kuivat (no, huomasin sen kyllä itsekin, koska sisätutkimus sattui) eli liukkarit peliin sit kun yhdyntää aletaan kokeilla. ei siis olla sillä saralla tehty yhtään mitään ja mua suoraan sanottuna pelottaa koko juttu. oon miehelle puhunut pelostani ja hän on sanonut, ettei kiirettä ole, mutta on välillä syyllinen olo ja pettämisajatukset alkaneet taas risteillä päässä, mä kun en ole enää hurmaavimmillani herättyäni yöllä syöttämään vauvaa ja viettämällä päivät vauvan puklussa. mäkin sain minipillerit (kokeilupakkaus+ resepti), mutta en ole niitä aloittanut ollenkaan ja se niiden aloittaminenkin arveluttaa. mulla oli aikaisemmin yhdistelmäpillerit, jotka lopetin v. 2005, koska ne muutti mun persoonallisuuden ja vaikutti voimakkaasti mielialoihin. sen jälkeen oli nuvaring-ehkäisyrengas, jonka lopetin talvella 2006 samasta syystä kuin pillerit. eli suomennettuna, mua pelottaa minipillereiden sivuoireet jne. mulla ei ole ollut tähän asti mitään ehkäisyä, seurustelun alussa me keskeytettiin yhdyntä ja aika pian päätettiinkin yrittää raskautta. viime kevääseen asti mun sairastama endometrioosi ehkäisi aika hyvin kaiken toivon raskautumisesta. toivoisin kyllä saavani vielä toisen lapsen, mutta en ole kovin pian valmis raskautumaan ja synnyttämään uudelleen ja toisekseen mies ei ole sanonut aamenta asiaan. kolmannekseen endometrioosi ei häviä raskauden myötä, joten sekin voi estää raskautumisen.

neuvolassa käytiin taas kerran keskustelua myös tästä mun osittaisimetyksestä. meillä oli toinen terkkari, joka paasasi mulle siitä, että pitäisi vain yrittää saada vauva imemään myös se takamaito ja läpätiläpäti. no, yritin eilen imettää teepussitisseillä ja vauva huusi naama punaisena ja taas me molemmat turhauduttiin vauvan kanssa. valitin asiasta miehelle, joka aikoi tulla seuraavalle käynnille mukaan ja ilmoittaa, ettei me enää keskustella imetyksestä. noiden neuvolatätien on ilmeisesti jotenkin vaikea hyväksyä sitä, että joku ei saa lisättyä maidontuotantoa ja joutuu tukeutumaan korvikkeisiin. ois varmaan helpompaa lopettaa imetys ja siirtyä kokonaan korvikkeisiin, koska sit ne ei vois vänistä jatkuvasti imetyksen lisäämisestä ja korvikkeen vähentämisestä. ei vaan sisu anna periksi ja ajattelen edelleen, että vauva saa edes jotain äidinmaitoa multa. ei meidän omakaan terkkari kai oikein ymmärrä, ettei mun maitomäärä tule lisääntymään, vaikka oon sen hänelle ääneen sanonutkin. onneksi noita neuvolakäyntejä ei oo enää liian usein, koska noista imetyskeskusteluista näköjään pahoittaa mielensä yhä edelleen, vaikka oonkin itse hyväksynyt sen, ettei maitoa tule enempää.


 
Täällä kyllä kans ajateltu kiinteiden alotus heti kun neuvolassa vaan saadaan 'lupa'. Kivempi lähteä sit kahvillekkin kavereiden kans kun siihen hätään voi antaa pilttiä eikä pelailla pullolla :) endometrioosi kyllä häviää useilla raskauden myötä... Minulle nimenomaa sanottiin että mahd.nopeasti raskaaksi jottei endometrioosi etene ja sitten ollaan tilanteessa jossa joudutaan pidemmän kaavan kautta hankkimaan. Samoten sanoivat että se on ainut tapa jolla endometrioosin saa lähtemään. Äidilläni hävis ekan raskauden jälkkeen ja monilla muilla joilla tätä ollut on myös raskauden jälkeen hävinnyt.. Mutta juups :D korvikkeella ja rintamaidolla täälläkin mennään :) ja monesti miettinyt että olis helpompaa kun olis vaan korvikkeella niin ei tarttis joka puolelta kuunnella pälätystä siitä että oma maito paras ym,. Ihan kun en tietäis mutta tämä on mun valinta ja muut tekee miten tekee :)
 
mä olen siinä käsityksessä, ettei endo häviä kokonaan raskauden ja synnytyksen myötä, vaan voi lievittyä ja eteneminen hidastua. ilmeisesti sitäkään ei kauhean tarkkaan tiedetä kuin sille käy, siitähän tiedetään tosi vähän eikä se oo kaikille lekureillekaan ihan selvä asia ja varmaan yksilöllistä sekin, miten endo käyttäytyy synnytyksen jälkeen. en kyl toivota sitä takas, nyt on ollut niin mahtavaa, kun ei oo ollu kivuliaita menkkoja :)

muakaan ei häiritse toi osittaisimetys ja se tuntuu tässä tilanteessa parhaalta ratkaisulta, mutta jotenkin sitä aina onnistuu ottamaan itseensä, kun joku "asiasta paremmin tietävä" tulee pätemään et ku pitäs pyrkiä täysimetykseen. ehkä se on kuitenkin niin herkkä aihe mulle, ettei oma maito riitä ja korvikkeen määrä on kuitenkin iso ja lisääntyy koko ajan tytön kasvaessa. no, eiköhän sekin tunne mene joskus ohi, ja kaipa mä itse tiedän, mikä mun lapselle on parasta, tyttö voi kuitenkin hyvin ja kasvaa hienosti :)
 
Della79: Ihan turhaan otat stressiä. Se ei oikeesti vaan aina onnistu se imetys. Mulla kävi samalla tavalla esikoisen kanssa. Se ei ollu koskaan tyytyväinen tissiä saatuaan ja vaikka söi ja söi niin ei tullut täyteen. korvikkeella mentiin alusta asti osittain ja 4kk ikäsenä loppu maito kokonaan ja sai vain korviketta. Nyt tän tokankanssa. Joka siis 2kk kohta niin Maito riittää loistavasti ja vauva ei näe nälkää. Korviketta ei ole saanut kuin muutamalla syöttökerralla kun en ole päässyt tissiä antamaan. Että älä stressaa. Jos joskus teet toisen niin asia voi olla aivan toisin. Vauvasi kasvaa aivan yhtä hyvin sillä korvikkeella ja sun kannattaa heti lopettaa se toisten mielipiteiden kuuntelu siitä imetyksestä. SINÄ sun lapsen ÄITINÄ tiedät ihan tasan tarkkaan mikä sun lapselle on parasta. Ihan turha siihen on kenenkään puuttua. :)
 
Jospa sitä pitkästä aikaa omaakin arkea:

Yöt onneksi sujuu edelleen hyvin, tyttö syö alkuyön 3-4tunnin välein, aamulla sit tankkaa parin tunnin välein joka voi johtua siitä että itse nukun aina kun tyttö syä enkä jaksa vaihtaa toiselle tissille ja sit seuraavan kerran kun herään, tyttökin on nukahtanut. Voi olla siis omakin vika :D

Päivällä meillä ei yleensä nukuta kun pieniä unia ja mielellään sylissä niinkun nytkin. Tissille nukahtaa ja jos yrittää siirtää pois, herää melkein heti. Viime päivinä ehkä tähän tullut hieman parannusta, saattaa jatkaa unia muuallakin vielä.

Illat vauva roikkuu tissillä tai sylissä joka liikkuu, mielellään katse eteenpäin. Jos sattuu vahingossakin istahtamaan sohvalle, alkaa kauhea huuto. Yleensä meillä laitellaan iltaisin tiskejä koneeseen tai ajetaan pojan traktorilla tyttö sylissä :D Tää ei oo vanhemmille hirmu kivaa mutta tuskin tätä kovin kauaa jatkuu. Päivisin tyttö kyllä on niin aurinkoinen ja viihtyy lattialla ja sitterissä mut illalla ei mikään!!

Vaunulenkeistä: Me tehdään iltaisin sellaisia 1-1,5tunnin lenkkejä, tyttö herää melkein joka kerta kesken matkan huutamaan ja huutaa kotiin asti!! Nyt kyllä parina kertana on nukkunut kotiin asti mutta herää VÄLITTÖMÄSTI kun vaunut pysähtyy. Tää on tosi inhottavaa kun en pysty pojan kanssa leikkimään mitään ulkona kun tyttö vaatii heti tissiä kun kotiin tullaan, vaikka lähtiessä on syönyt itsensä täyteen. Mies kun ei imettämään pysty ;D

Täysimetyksellä mennään täällä ja tällä hetkellä tuntuu etten halua aloittaa kiinteitä edes 4kk iässä vielä. Riippuu tietysti miten nälkä kasvaa ja miten imetys pitää nälän poissa. Esikoisen kanssa aloitin iltavellin (maissivelli) 3kk iässä kun iltaisin söi niin hirveästi, muuten kiinteät aloitettiin vasta 4kk iässä. Ja toivottavasti teistä ei vielä ainakaan kukaan aloittele kiinteitä? Suositushan on se 4kk, joskus voi aloittaa vähän aiemmin jos sellanen on tilanne ettei vauva täyty enää maidosta. Mutta siis tarkoitan tällä sitä että meidän vauvat on vielä niin pieniä että  ne ei tarvii vielä muita ruokia. Näin ainakin itse ajattelen. Ja vaikka ne maitomäärät tuntuu ihan hurjilta, ei ne silti pahaa tee vauvalle, se on kuitenkin sen ensimmäistä ruokaa. :)

 
Kirjotellaa ny pitkäst aikaa itehi tänne, pikasesti kerkesin lukasee vähän mitä tänne kirjoteltu. :) Meillä o kyllä päikkäreistä usein enää tietoaka, ikää tänään 2kk. puolenpäivän aikaa nukkuu 0,5-1h, mut siinä se. Huuteloo perään jos liian pitkään oon toises huonees ruuan laitos tms. Viime vkol lekurineuvola, eikä tullu sanomista siitä, ettei ollu saanu pariin vkoon enää rintamaitoo. Ilmeisesti ymmärtivät et täs on yksinhuoltajana ja hevosten kanssa lisäks iha riittävästi. :D Kiinteitä saanu puoltoist kuisesta asti pikkuhiljaa (aamul maidon sekaa luumusosetta ja maissivelliä), neuvolalle siit uskaltanu viel sanoo, "lupa" saatiin tosin kolme kuiseen, tahi parin vkon päähän. :D Nokkamukiahi kokeiltii tänää ekan kerran ku molemmilla meni hermot ku tahtonu luumuvellit tulla ykköstutista läpi ja isompia ei tältä kyliltä saa, lähimmät reilun 100km pääs ja nehi jstn erikoisliikkest tahi prismasta kait.

Viimeset kipsit laitettiin jalkaan viime pe, tankokengät saadaan 23. pvä tätä kuuta. :) nimiäiset tän vkon lauantaina. Töissähi pitäs käyä kuulemma parin vkon päästä auttamassa ku eivät muute selvii.. Onneks yövuoro ja neiti nukkuu kellon ympäri yhellä vellisatsilla välissä, nii sen puolesta vois käyäki.. Iltasin ei tosin nukaha kuin pihalle vaunuihi, tottunu pääsemään ni ei malta muute nukkuu, kiukkuaa sitten siihe asti kunnes saa puvun piäle ja pihale piäsöö :D

Kyllähän tuota meinaa vaavikuumettahi pukata, kun varteenotettava mieskandidaatti löytynyjonka kans homma tuntuu toimivan, ni väkisellähi kuumeiluttaa.. ;D jos sitä malttasi mielesä ainehi vuoden päähä enne ku rupee mtn yrittämäänkä :D

mutta palailla paremmin paremmal aikoo. :) jaksamisia kaikille!
 
Hyvää iltaa.
Olen tässä seuraillut hiljaisena juttuja kun itselläkin on 2kk ikäinen tyttövauva plus 1,5v tyttö. 
Nyt vaan pitää kommentoida sen verran tässä tosta kiinteiden alottelusta....Herranjumala minkä takia voi edes ajatella antaa kiinteitä 2kk tai 1,5kk vauvalle jonka suolisto ei ole vielä kunnolla kehittyny????? Mikä ihme kiire äideillä on nykyää? Tai nokkamukia tuon ikäiselle?? En vaan ymmärrä. Ei ne neuvolat turhaan ole olemassa että kyllä niitä kannattaa kuitenkin kuunella ja tietty omaa järkeä käyttää. 
 
Anette, oon TÄYSIN samaa mieltä sun kanssa tosta sun kirjotuksesta. Aikaisemmin vain kirjotin "hellällä" kädellä koska en halua kenenkään mieltä pahoittaa mutta siis sinä kun avasit sanaisen arkkusi ja kirjoitit suoraan,niin olen kyllä siis täysin samaa mieltä!!!

Mammat, järki käteen asian kanssa! Neuvolassa on kyllä hyvät suositukset ja niitä ainakin itse aion kuunnella ja turhaan ne niitä suosituksia ei ole keksineet.

 
Meillä nyt pojalla 11 viikkoa ikää ja viikonloppuna kun teen perunaa niin poika saa kyllä hiukan jo maistella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että vähentäisin maidon antamista. Niinkuin moneen muuhun asiaan on tullut kommentti 'äiti tuntee oman lapsensa parhaiten' niin tähän tuo ei sitten taidakaan päteä. Nuo neuvolan suositukset muuttuu jatkuvasti ja tuolla ruokahalulla mikä mein pojalla on niin maito ei tosiaan tule olemaan riittävä ruoka kovinkaan pitkään.

Mä en edelleenkään tuomitse kenenkään päätöksiä hoitaa omaa lastaan, uskon ja toivon että jokainen äiti tietää mikä on parasta omalle vauvalle. Paremmin tietäjiä löytyy toki aina joka asiaan.
 
Siis en minäkään mikään kaikkitietävä ole. Järkeäni vaan käytän ja ajattelen pienen masua. Jos vauva hienosti kasvaa maidolla niin mitä sitä muuttamaan. Kyllä niitä muita ruokia vielä kerkeää antamaan. Maltti on valttia. Ja uskoisin kyllä että neuvolassa on suht samat ohjeet ettei se voi olla mikään tekosyy..mutta aina kannattaa kysyä ja jutella jos ei ole varma. Jokainen äitihän saa tietenkin tehdä mitä lystää. Vaikka istuttaa vauvaa 1kk ikäisenä jos äiti niin parhaaksi näkee (Justjoo)...Anteeksi jos olin liian tyly. 
 
Kaikilla meillä on asioista mielipiteet ja hienoa on jos ne uskaltaa sanoa ääneen. Ketään ei kuitenkaan piä lähtee tuomitsemaan :)
 
En minä halua tuomita ketään.Tämä asia vain alkoi ihmetyttämään suuresti. Jokaisella on omat mielipiteet. Ihanaa vauva-arkea kaikille <3
 
Jospa minäkin kirjoittelen nopeasti kuulumisia kun molemmat lapsukaiset nukkuu :).

Meillä päivärytmi on aika lailla sama joka päivä ja yörytmi myös. Mukavasti aamulla pojat herää samaan aikaan ja nukkuvat päikkäritkin samaan aikaan. Nukkumaankin mennään melkein samaan aikaan :). Illat on vähän samanlaisia kuin Hempalla. Alvar tykkäisi olla vaan sylissä ja tissi suussa. Ja se sylikin saisi olla mieluiten äidin syli.

Yöt nukutaan ihan hyvin, eka pätkä on 4-6h, sen jälkeen onkin katkonaisempaa ja välillä syy on se että röyhy ei ole tullut. Loppuyö menee noin 1,5-2,5h pätkissä.

Isoveli on ottanut vauvan tosi ihanasti vastaan. Se pussailee ja halailee vauvaa, aamuisinkin ekaksi käy katsomassa vauvaa ja toteaa että veli <3.  Hän katselee telkkarista vauvoja ja myös muiden vauvat saa häneltä ihailevia huokailuja ja haleja :D. Saas nähdä miten käy kun pikkuveli lähtee liikkeelle ja menee koskemaan autoihin!

Alvar on melko jäntevä pakkaus ja kääntyy jo vatsalta selälle (ikää 7 vkoa), enää en uskalla jättää ihan sohvan reunalle... Päätä pitää tosi terhakkaasti vatsallaan pystyssä  :).  Juttelee ja nauraa ääneen <3.

Mä aioin pyrkiä siihen ettei kiinteitä aleta edes maistelemaan kuin vasta lähemmäs 5kk (siis jos vaan maitoa riittää ja kasvu on normaalia). Totta on, että ohjeet muuttuu mutta kyllä niiden ohjeistusten taustalla on jonkun näköinen faktatietämyskin. Mä en henkilökohtaisesti lähtisi antamaan kiinteitä alle 4kk vauvalle muutakuin maistelu mielessä, enkä omalle lapselleni annakkaan. Jokainen tuntee vauvansa parhaiten, se on totta. Mutta toivottavasti otetaan myös selvää asioista ettei vaan mutu tuntumalla mennä :). Ja omaa toimintatapaani en kenellekään tuputa. Omasta mielestäni se tietysti on paras ;), ainakin minun lapselleni <3.

Mutta se tästä :).
 
Takaisin
Top