Vauva-arkea <3

Meillä on menossa nyt kolmas päivä pojan kanssa kotona. Tosi hienosti on lähtenyt sujumaan, jotenkin rennommin kuin esikoisen kanssa. Pieni on rauhallinen ja pieniääninen (toisin kun esikoisemme jolla on todella kova ja läpitunkeva ääni, oli jo vauvana).

Maito mulla nousi jo maanantaina ja nyt maitoa tulee TODELLA paljon. Pojan joudun ottamaan pois rinnalta lyhyen imemisen jälkeen koska tuntuu että se tukehtuu. Hän ei myöskään pulauttele kuten esikoisemme jolla olikin refluksivaivaa. Ehkäpä tällä ei sitten ole.

Mitään rytmiä ei tietysti vielä ole. Yöt menee noin kolmeen asti tissillä ja sitten nukutaan seitsemään-kahdeksaan. Yöt on nyt nukkunut alkuun minun vieressä.

Onko kukaan myynyt rintamaitoaan? Onko se hankala homma? Mulla nyt tota tuntuu tulevan melkoisesti niin ajattelin että olisihan tämäkin vaihtoehto.
 
Just_Pam: Mä oon luovuttanut maitoa, kun on tullut niin paljon.
Ota vaan rohkeast yhteyttä neuvolaan, saat sieltä yhteystiedot tai sit suoraan sairaalaan äidinmaitokeskukseen. Jos heillä on tarvetta uudelle luovuttajelle, niin menet sinne "haastatteluun" ja verikokeisiin. Sitten saat pakastepurkit mukaan.
Hyvä hygienia on tärkeää, keitetyt pullot ja pumppu. Käsien pesu ja rinnan puhdistus ja eikun pumppaamaan. Pumpattu maito rasiaan ja päivämäärällä varustettuna pakkaseen.
Sitten keräilet niitä pakkaseen riittävästi. Täällä toimi tekstiviestillä haku pyyntö. Sitten maitoautolta sai ajan, milloin tulisi hakemaan. Oven raosta sain kylmälaukun ja sinne pakattiin maidot. Tekstiviestillä sain tiedon määrästä ja korvauksesta, joka tuli tililleni. 
Oikeesti helppoa ja siitä tulee tosi hyvä mieli, koska sitä maitoa todella tarvitaan :) <3
 
Täällä ollaan toista päivää kotona ja ihmetellään :D itku super herkässä, imettäessäkin saattaa yhtäkkiä alkaa itkettämään vaikkei mitään syytä oikeen löydy mutta normaalia kuulemma, neuvolassa sanovat kun varailin kotikäynti aikaa :) meillä sairaalassa oli hoitaja joka sai imettämisen tuntumaan ihan mahdottomalta ym ja teki siitä hirveän pakkomielteen ja nyt kyttäänkin kelloa koko aika kun imetän, kauan syö ja koska seuraavan kerran..Monen tunnin välein teillä pikkuiset syövät ja kuinka kauan ovat kerraallaan rinnalla ? Meillä päivällä ei meinaa tuo herätä syömään mutta yöllä sitten kyllä senkin edestä syö ja n. puol tuntia syö kerrallaan ja nukahtaaa, ja tietenkin joskus havahtuu uudestaan ja sitten annetaan lisää. Osastolla juuri se ilkeä hoitaja sanoi että ihmekkös etttä tuo päivisin nukkuu vaan kun ei saa tarpeeksi syömistä nii on niin väsynyt ja siitäkös tuli paha mieli!! kai toinen itkisi jos ei saisi tarpeeksi syötävää päivän aikana ja siitä monen hoitajan kanssa osastolla puhuin.. No eilen sitten kun kotiin tulin ja soitin neuvolaan niiin neuvolaterkka rohkaisi ja kävinkin ostamassa korviketta kaappiin jos kävisi tuntumaan siltä ettei pikkuinen saa tarpeeksi syötävää tai muuta, nytkun vielä viikonloppu. Maitoa nousee kyllä mutta varmuuden vuoksi. Lisäksi se ilkeä hoitsukka siellä pelotteli rintatulehduksella koko aika eikä olisi halunnut päästää meitä kotiin sen takia ettei sitä tulisi.. Mulle kyllä riitti se kuus päivää sairaaalassa ja itkut päästin kun pääsin kotiin tuli nniin helpottunut olo !! ja korvikettta onneksi tuo suostu syömäänkin kun eilen kokeiltiin kun oli vähän känkkäränkkänä eikä meinannut rinnalta syödä. Käytössä myös rintakumit ja apteekissa olivat sitten antanut liian pienet niin ei meinannut onnistua millään, samantien lähdin kauppaan ostamaan isompia ja nyt tyytyväisenä syöpi. Inhottaa vaan kun aina pitää maaten syötää kun meillä imukuppi synnytys ja se haava tuolla niin ei voi oikein istua pitkiä aikoja ;s sekavasti kirjoitettu mutta täytyy lähtee jatkaan hommia!
 
heidih, ikävä että oli tuollainen "tuki" sairaalassa. Meilläkin muutamalla hoitajalla oli ihan ihme neuvoja ja kommentteja, mutta onneksi oli myös yksi kannustava hoitaja jonka yövuoron aikana viimeisenä yönä opin imettämään ilman rintakumia ja istualtaan ja vielä oli hyvä ja helpottunut mieli että sujuuhan tämä sittenkin. Edeltävien hoitajien aikana olin juuri ihan hysteerinen kellon kanssa ja jo varma siitä että olen suunnilleen näännyttämässä vauvaa nälkään kun se aina vain nukahti tissille.

Nyt kotona en ole kelloa enää tuijotellut, mutta poitsu syö ympäri vuorokauden 2-3h välein. Yöllä välillä jopa 4-5h välejä. Nyt ollaan pikkuhiljaa opittu pois lisämaidosta, jo kolmas yö pelkällä tissillä. Täytyy vain sen suurimman iltaharmin aikana harhauttaa tutilla ja tarjota sitkeästi tissiä kerta toisensa jälkeen. Eilen illalla luulin että oli röyhty tulossa mutta ei rauhoittunutkaan millään hyssyttelyyn, huuto vain yltyi. Sitten lopulta suostui tissille ja kaikki oli taas hyvin.

Ihan vielä en siis osaa lukea vauvaa että mikä auttaa mihinkin mutta paljon ollaan jo opittu tässä vajaassa kolmessa viikossa =)
 
Heidih tuo on todella inhottavaa! Täälhi jäi tosi huono maku imettämisestä, kun neitille laitettiin heti ekana pvänä kipsit, toka päivä olihin sitten sitä, että vaihdoin rinnalta toiselle, eikä lisämaitoa saanut kunnes vasta illalla kun olo oli itkun partaalla. Rinnat oli jo sairaalassa verillä ja ruvilla. Mitään rasvoja ei saanut, piti vaan olevinaan maidolla valella, va milläpä valelet, kun et saa herutettua yhtään ylimääräistä..

Nyt syntymästä pari vkoa, yöt imetetty, päivällä pari kertaa lypsettyä pullosta, muuten korvikkeilla. Alotettiin nannilla, mutta jouduttiin vaihtamaan semperiin HIRVEIDEN mahaväänteiden takia. Tutteliahin kokeiltiin neitin ka, mutta ei sekään hyvä. Monta iltaa peräkkäin meni huutaessa hikeen asti, cuplatonit ei auttaneet. Rela tippoja sitten lopulta, mitkä tuntuneet auttavan selkeästi, heti illat rauhottuivat. :)

Tänään käytiinkin sitten kolmannet kipsit jalkaan (toinen vaihto) ja saatiin positiivisia uutisia neitin kampuroista: ei tarvitse tehdä teutonomiaa!! Enää kuukauden ajan loppukipsailuja, minkä jälkeen saadaan jo tankokengät käyttöön. Aivan mahtava homma ja nilkat oikiaa nopeammin kuin olisi uskonutkaan! Vaihtopäivät vaan todella rankkoja, pitkiä (pitkä matka saikulle), rytmit sekasin ja itkunen loppupäivä kun jalat hakee kipseissä uutta asentoa..

Vieressä on vielä tähän asti nukkunut, mikäpä siinä parisängyssä meidän tyttöjen keskenämme kun ei miestä meidän elämässä ole. Nyt pikkuhiljaa alkaa vain sen verran herkkä uninen olemaan siinä vieressä, että jospa sitä nyt pinnasänkyyn jo asetuttaisiin, nukuttas molemmat paremmin. Rytmit aika hyvin kohilleen löytyneet, talliinni olen jo päässyt hevoset hoitamaan, eka vko meni rytmiä opetellessa ja varoissa tikkejä tuola alapäässä, kun istuminen tuskaa. Ei vieläkään herkkua jos paljon joutuu päivän aikana istumaan, mutta helpottaa. Selkeästi auttanut sekin, että pääsee vähän raittiiseen ilmaan ja kävelemään. Tuli ny aan nuo yli 20 asteen pakkaset ni ei pihale piästä vielä kunnolla.. :( Jospa ne siitä asettuisi!
 
Nyt on tullut hiemam parempi mieli imettämisen suhteen, kotona kun on aikaa harjoitella ilman kenenkään painostusta ! :) rintakumi käytössä mutta nyt on jo fiilistä opetella siitä poieskin kun saa rauhassa olla. Mites teillä muilla tuo röyhtäyttäminen ? Täällä ei meinata millään saaada tyttöä röyhtäsemään syönnin jälkeen :( nyt siitä hieman ressiä tullut.. Itku ei enää niin herkässä kuin toissapäivänä mutta silti vielä joskus yhtäkkiä syyttä purskahtelen. Yksin en mielellään vauvan ja koiran kanssa haluaisi jäädä mutta onhan tuo mies päästettävä varpajaisiin ;) :s niin ja te keillä on tuolta alhaalta jouduttu tikkaileen, kauan teillä on mennyt sen parantumiseen ? täällä eilen tuli melkein itku lkun oli niin kipee ja särkylääkkeertkään ei auttanu. sitten tajusin että olin koko päivä touhunnut ja siivoillut ym touhunnut että olisko se vaikuttanu ? meinaan sairaalassa ainut mitä kävelin oli vessaan ja hakemaan ruoka ja sitten takas pitkällee.. josko ois ottanu haava itteensä ku oon touhottanut mennä vaan..? :s
 
Tosi kurjaa heidh tuo sairaalan tuki. :( Mut hienoa että nyt kotona olet saanut imetyksen rullaamaan paremmin. :)

Röyhtäyttämisestä: Täälläkin tyttö röyhtäsee tosi huonosti, oikeastaan ei ollenkaan vaikka mitä asentoa yrittää. Siitäpä seurauksena hirveät ilmat suolistoon jotka tulee "tiukkoina" pieruina pihalle. Tyttö ähisi ja puhisi tuossa alkuviikolla niin kovasti että ihan omaan sydämeen sattu kun raukka vaan änkäs ja änkäs eikä mitään tullu pihalle. Onneks ei itkuinen ollut kuitenkaan. No nyt on kahtena päivänä ollu meillä käytössä Cuplatonit ja ne on kyl todella auttanu! Harvemmin tyttö joutuu enää änkäämällä änkäämään ja kakkakin tulee löysempänä.

Alapään tikeistä: Nyt ei ole mutta esikoisen jäljiltä oli.. Sillon mullakin tuntui välillä että itku tulee kun oli niin kipee. Mä rasvasin alakertaa sillon bepanthenilla, ei menny ku pari päivää niin ei kirvelly eikä ollu kipee ollenkaan. Kannattaa kyl kokeilla jos vaan on Bepanthenia kotona.

Tinttura: Hienosti kyl jaksat vauvan kanssa kahdestaan, täytyy ihan hattua nostaa! JA vielä noi kamprajalat, onneks nykyään on niin hyvät hoitokeinot joiden avulla ne saa helpostikkin korjattua.

Täällä arki rullaa ihan rauhallisesti. Tyttö viihtyy hereillä ollessa paljon sylissä, mitään ei oikein pysty tekemään esikoisen kanssa. Huusin Huuto.netistä Manduca-kantorepun joka varmaan ens viikolla tulee, sit saa kädet vapaaks. :) Tyttö jaksaa kerralla olla hereillä kolmekin tuntia ja seurailee ja kuuntelee mitä tehdään.
 
Tiälähin röyhtäytys ollu todella todella tiukassa. Yksi ainut asento missä onnistuu jos onnistuu. Onneks toisesta päästä ruvennu tulee pihalle etes ilmana jos ei välil muuten.

Tikkien kanssa myös tuskastellu, ny rupee helpottaa, va haava-alueen kutina välillä mieletön. Lisäkiusana "vaippaihottumaa" mitä tullu iha jo pitkien menkkojenki aikaa vaikka kuinka yrität sidettä vaihtaa.. Va loppus ny tuo jälkivuoto kokonaa sille mallille et pääsis "tuulettelee" ni helpottas! Ei malta oottaa et haava parantus ni piäsis hevosen selkää. Jouduin puolivälis raskautta lopettaa jo ratsastuksen ku ei kyenny, ni on hepat saanu pitkään lomailla joitakin tuttujen käyntejä lukuun ottamat.

Viime yön nukkuikin neiti jo pinnasängys, levoton yö oli nuiden uusien kipsien takia, päivä mennyt kansa harakoile ja iha ihme rytmihi ollu. Jospa jo ens yön ois helpompaa. Kipulääket antanu helpottaa oloa et saa nukuttuu ku meinaa yliväsyneeks mennä ku muutenki herkillä.. Mut tosiaan, onneks päästään viel TODELLA helpolla nuide jalkojen kans, mitä lukenu et vois mennä pidempäänkin. Ny va ku hoidetaan kunnol, ni ei toivottavasti tarvi myöhemmäl iäl enää tuskastel nuide jalkojen ka. :)

Meil ei o reppua viel käyttöön otettu, ollu nii arat rinnat et ei herkkua ois varmasti ollu.. Eiköhä sitä kuiteki pikkuhiljaa jo kärsi, viimestään kuha talliin ottaa neitiä mukaan, et pihale piäsee, ni helpompi siivota paikat jos hereil killottelee. Muuten saa vaunuis nukkuu käytäväl. :)
 
Kohta kaksi viikkoa takana elämistä uuden perheenjäsenen kanssa. Arjeksi en vielä tätä voisi kutsua, kaikki on vielä sen verran uutta ja opettelua. Mutta eiköhän se tästä pikku hiljaa arjeksi muodostu.

Tyttö on ollut rauhallinen ja tyytyväinen. Rytmit vielä sen verran nurin kurin, että pisin valveilla olo aika sattuu yölle, mutta sitten ollaan yhdessä nukuttu päivällä. Ja samapa se kun esikoinen kyseessä, että milloin sitä nukkuu ja valvoo. Huomenna pitäisi aloittaa D-vitamiini tipat, toivottavasti rauhallisuus ja tyytyväisyys jatkuu, eikä tulisi mahavaivoja.

Maitoa tulee hyvin. Paino ei tippunu syntymästä kuin 70g, vaikka koko synnärillä olo aika tyttö ei saanut lisämaitoa ollenkaan ja kun 3 päivän ikäisenä kotiin päästiin oli paino jo yli syntymäpainon. Että jos tätä menoa jatkuu, niin saa nähdä kuinka iso typykkä meillä kohta on :) Nyt on varmaan menossa joku tiheän imemisen vaihe kun tuntuu että tyttö asuu tissillä, varsinkin öisin. Olenkin pumpannut joka päivä pieniä määriä maitoa, jota sitten pullosta antanut kun tuntuu, ettei mun tissi parat kohta kestä sitä imemistä.

Täällä taas röyhtäyksiä riittää. Yhden syöttö kerran aikana täytyy röyhtäyttää jopa pari kolme kertaa. 

Itsestä sen verran, että tikit on jo lähes sulaneet pois. Vielä pientä kireyden ja kuivuuden tunnetta tuntuu. Täytyykin kokeilla tuota bepanthenia. Josko se auttais. Häntäluu ei anna vielä kunnolla istua.

 
Meillä neuvolasta ja apteekissa sanottiin että cuplatonea ei saa antaa alle kolme kuukautisille :O Juu meilläkin ilmat tulee paukkuina pihalle kyllä sitten mutta tulisi ittelle helpompi olo kun sais röyhtäytettyä..mutta kahtellaan kuin tämä tästä eteenee :)
 
Meille tyttö syntyi viime sunnuntaina :) Me päästiin tytön kanssa keskiviikkona iltapäivällä kotiin :) Tämä arki täällä kotona on todella ihanaa :) Erilaista kuin sairaalassa, jossa minä ja vauva ei nukuttu kumpikaan kunnolla :) Tyttö nukkuu päivät hyvin, mutta yöt onkin sitten hieman ränkkäisempiä. Viime yönäkin meni kolmeen asti ennenkuin saatiin pieni kunnolla nukkumaan ja sen jälkeen hän heräsi parin kolmen tunnin välein. En sitten tiedä olisiko tuo äkäisyys johtunut napatyngän irtoamisesta, kun se meillä lähti viime yönä. Tyttö on huomenna jo viikon vanha ja on mun mielestä kasvanut silmissä :) Ainakin posket on alkaneet pyöristymään :) Maito on noussut hyvin ja nyt pumppasin sitä varuiksi pari rasiaa pakkaseen odottamaan :) Nyt meillä vissiin halutaan syödä, joten pitää mennä tästä koneelta pois :) 
 
Meil menee yöt täydellisesti, sen 2h.n jälkee ku ton saa yliväsymykseltään nukkumaan. Ni sit se kyllä vetelee puolille päiville pelkillä syötöillä.
Mut ongelma onki se että päivisin se ei malta tarpeeks nukkua. :/ Oon koittanu vaunuihin nukuttaa, syliin, sitteriin, omaan sänkyyn, mut unta ei riitä aina ku 30min max kerrallaan! Ja se kostautuu tosiaan sitte illalla ku pitäs yöunille käydä niin sitä unta vastaan taistellaan kaikin voimin! Onks mitään vinkkejä miten sais hyvin päikkäreille? Uloskaan ku ei nyt pääse noiden pakkasten takia. :( Oon toki onnellinen siitä et saan öisin ite kunnolla levättyä, mut kun päivisin pitäs jotain saada kotonakin tehtyä ku on noi koirat ym. Nyt tää on menny ku mies ollu lomalla, mut huomen se lähtee takasin töihin ni vähän jänskättää et miltä tää kämppä koht näyttää jos en kerkee edes kunnolla siivoomaan ton kauneusunien välissä. :D
Eli jos jotain hyvii nukuttamis vinkkejä päivälle on niin niitä otetaan vastaan!
Iltasin viimenään pullon jälkeen nukahtaa syliin josta siirretään omaa sänkyyn ja yöt menee siellä hyvin. Mut tosiaan päivisin ei malta sylissä edes nukkua.
 
Cuplatoneista: Nimenomaan ne on tarkotettu tähän niin sanottuun "kolmen kuukauden kolikkiin" eli joka alkaa noin parin viikon iässä ja menee ohi kolmeen kuukauteen mennessä. Ja siis tottakai voi käyttää muihinkin masuvaivoihin..
Kylläpä on apteekissa ollu tietämätön ihminen!
 
Cuplatoneja tosiaa meiä apteekki neuvoi antamaan yhden tipan alkuun nuin pienelle, meillä tosiaan eivät oikeen tehonneet... ( liekkö annostus ollut liian pieni?) Jospa myöhemmin paremmin, kunhan pahimmat masuviänteet ensin nyt helpottaa. Tosiaan ensimmäisenä sillä tulee mieleen yrittää, ollut käytössä iät ajat, varmaan äidillenihin jo syötetty niitä, nuo rela-tipat uus juttu.
 
Meillä noi rela tipat on ollu käytössä ja hyvin toiminu, ainaki aikasemmilla lapsilla.
Tälle mein pikku jäbälle pitäs torstaina alottaa d-vitskut niin samalla alotetaan relat. sit että mahdolliset masuvaivat ei pääse yllättään.
Arki rullaa kivasti. Kovahan pikku mies ois sylissä kupsottamaan ja nukkumaan. Mut sitteri kelpaa päivänokosille ja nyt jo oma pinniskin kun jaksaa vähän työtä tehdä sen eteen et siellä ottas nokosia.
 Yöt nukkuu mun viekussa, imetyksen kannalta niiiiin helppoa. :)
Syönti tiheys vaihtelee vähän vuoro öin..joku yö menee 2h välein syödessä ja esim viime yönä söi vain 4kertaa 21.30-8.30 välisenä aikana..syöntiajan pituutta en tiedä kun usein tai liki aina nukahdan samantien uudelleen kun oon auttanu tissin poijalle suuhun, siinä se sit ite tankkaa masun täyteen ja nukahtaa..öisiin röyhtäyttelyihin ei ole ollu tarvetta sen useammin kuin vaihdetaan rintaa. 
Päivisin viihtyy vielä hereillä ollessa aika paljon rinnalla, mut läheskään aina ei ole oikeesti etes nälkä ukkelilla mut siinä on vaan niin kiva olla lupsuttelemassa ja nukahtaa tisu suussa ;D
Ulos ei ole vielä viety pientä, on niin kovaa pakkasta. Yks sukulaisvierailu ollaan tehty ja meillä on pari vierasta käyny pyörähtämässä. Muuten ollaan ihan omalla porukalla oltu kotosalla. Huomenna olis eka "oikee" neuvola et sinne nyt ainaki sit lähdettävä ja jos sitä sit taas himpun sosiaalistus niin ei ala nää oman kodin seinät ahdistaan. :)
Mies on vielä ensviikon puoleenväliin asti lomilla, sit lähtee takas töihin. Siinä sitte taas haettava oma tapa tehä hommat ja saada päivät luistaan suuremmitta ongelmitta. Työtähän tää teettää kun on näinkin usea pieni mukula hyörimässä ympärillä. Meillähän siis 5v, pian 4v ja kesällä 3v ja nyt tää vauva :) Onneks ei ole mustasukkasuutta ilmenny kellään ja hirmu paljon tykkäävät olla touhuissa mukana ja vauva on kaikkien näitten silmäterä, kyllä silitellään ja keinutellaan sitterissä ja kertoillaan juttuja ja tarinoita. :D
ääh näppiksestä loppu akut ja mie en tykkää tästä näyttönäppiksestä ni jatkan höpisemistä taas myöhemmin
 
Jospa vähän päivittäis tätä mein arkea :)

Masun kanssa ollut melkosta myllerrystä, ei oikeen tuu ilma ylä eikä ala kautta ulos. Eilen sitten kokeiltiin vyöhyketerapiaa ja kun päästiin kotiin niin poika rutisi niin että hetken jo mietin onko sekään normaalia :D meitä varoteltiin että poika voi olla tosi itkunen vyöhyketerapian jälkeisen illan mutta meillä nukuttiin NELJÄ tuntia putkeen sen jälkeen kun oli saatu ilmat piertyä :) Olipa ihana rauhallinen ilta!! Parasta oli nähdä kuinka pienen olo helpottu ihan suunnattomasti. Mennään vielä kertaalleen vyöhyketerapiaan kun sitä nuille vaikean synnytyksen kokeneille vauvoille suositellaan niin ihan siitäkin syystä.

Rytmi, vaikka sitä tuskin vielä tässä vaiheessa voi siksi sanoa, on tällä hetkellä niin että päivisin parin tunnin unilla ja perään pari kolme tuntia hereillä jolloin syyään, seurustellaan ja hymyillään :D yöt menee kanssa parin tunnin unilla ja nyt on ollut onneksi niin että nukahtaa syöttöjen jälkeen. Alussa yöt oli aika usein huutoa ja jatkuvaa syömistä. Näin tää sais pysyä ja sitten vaan syöttövälit ajan myötä pidentyä, mutta niinku sanottu niin tiedän että tää voi vielä miljoonaan otteeseen muuttua, onhan kyseessä vielä ihan pikkuvauva <3 :)

Navassa ilmeisesti joku pikku tulehdus, eilen huomasin että punottaa sisältä. Tänään soittelenkin sitten neuvolaan että mitäs toimenpiteitä sille.

Pakkaset kiristää pinnaa. Kovasti haluttaisiin ULOS vaunulenkeille mutta ei nyt hetkeen vielä ainakaan. Onneksi on koira jonka kanssa sitten miehen ollessa kotona pääsee itse vähän haukkaamaan happea.

Mulle on vasta nyt hiljattain alkanut valjeta että olen oikeasti Äiti ja että tuo pieni sylissä tuhiseva söpöläinen on minun Poika. Ihan mieletöntä <3

Ristiäisiä 'pailataan' 19.2. :)

Ihanaa arkea kaikille ja toivotaan leudompaa loppu helmikuuta niin päästään kaikki ulos!!
 
me tosiaan kotiuduttiin eilen sairaalasta, joten ei voi vielä puhua mistään arjesta. eilinen meni vähän kaikilla osapuolilla sopeutuessa ja yllättäen koira on se, jolla on vaikeinta. se ei ymmärrä ollenkaan miksi vauva itkee eikä sitä, että me hoidetaan vauvaa eikä vauvalla ole hätää, vaikka hän itkeekin.

meidän vauva oli vastasyntyneiden valvontayksikössä tulehduksen vuoksi ja joutui siellä opettelemaan nukkumaan omassa sängyssä sekä oppimaan jonkinlaisen päivärytmin. mä jouduin tekemään ihan kunnolla töitä, että sain maidontulon alkamaan (niistämään eka onnettomia maitopisaroita lääkelasiin ja siitä sitten pumppaamaan samoja onnettomia "lypsykoneella", ja vein sitten aina vauvaa hoitaessa irtisaadut maitotipat makupaloiksi valvontaosastolle). vauva joi luovutusmaitoa ihan kotiutumispäivään saakka ja eilen ollaan annettu myös korviketta, koska vauvan maidontarve on pohjaton (imetin aamuyöllä molemmat tissit "tyhjiksi"). mulle suositeltiin lypsämisen jatkamista ja tänään pitäisikin tutustua tuohon hankkimaani käsikäyttöiseen malliin. mun mies lupasi, että hankitaan sähkökäyttöinen, jos mulla yhtään palaa käämi tuon käsikäyttöisen kanssa. ei oo paljoo ehtinyt vielä tutustumaan tuohon omaan pumppuun.

vauvalla on periaatteessa jonkinlainen rytmi päällä, koska valvontaosastolla häntä syötettiin n. 2-3 tunnin välein. synnyttäneiden osastolla hän nukkui 3-4 tunnin pätkiä päiväsaikaan ja viimeiset pari yötä ennen kotiutumista me seilattiin pitkin sairaalan käytävää aamuyöllä usean tunnin ajan. mä en pystynyt yhtään nukkumaan vauvan nukkuma-aikoina sairaalassa, koska kuulin koko ajan toisten samassa huoneessa olleiden vauvojen ääniä ja mietin, onko se mun, joka itkee/kitisee/ähisee heräävästi. myös huonekavereiden vieraat häiritsi.

eka yö kotona meni jotenkin, sain nukuttua 3 tuntia yöllä, ja aamulla klo 6 pyysin miestä heräämään vauvan kanssa, koska valehtelematta oli sellainen olo, että lähtee taju. nukuin toiset 3 tuntia nyt aamulla ja nyt odottelen kahvimuki kädessä, että vauva herää. mies hoiti syötön aamulla, koska vauva oli edelleen nälissään, vauva vetäisi kuulemma 50ml korviketta syötyään sitä ennen molemmat tissit tyhjiksi ja vielä korviketta päälle aikavälillä klo 2.45-6.30, eli mitään tulehduksen hoidon aikaisia ruokailuongelmia tolla tytöllä ei todellakaan ole. me siis mennään syötöissä vauvantahtisesti, onneksi mulla jo nyt tulee ihan hyvin maitoa, niin korviketta ei tarvita ihan hirveitä määriä.

pitää postailla meidän arjesta vähän enemmän, kunhan ollaan ehditty elää sellaista täällä kotona. me sovittiin eilen miehen kanssa, että mä keskityn pääosin vauvanhoitoon, koska mä oon ainoa, joka pystyy imettämäänja mies hoitaa kotityöt ja kaupassakäynnin toistaiseksi. jahka mekin päästään tästä ulkoilemaan, yritän ottaa enemmän osaa esim. opettamalla koiran liikkumaan vaunujen kanssa ja käymällä hoitamassa kauppa-asioita. mies palailee töihin kuun puolivälissä, joten siinä kohtaa tulee taas muutoksia meidän arjessa, kun ei pystykään vaan jättämään vauvaa isänsä hoitoon ja esim. nukkumaan aamulla.
 
Käytiin tänään taas neidin kanssa isossa puljussa kipsien vaihdossa. :) Neljännet menossa, kolme vkoa ikää. Rankkoja reissuja, vetää ihan naattiin niin pienen ihmisen kuin äipänkin..

Rela-tippojen kans meille suositeltii apteekista semmosta ihanaa keksintöä ku D-vitamiinilla maustettu versio! Aivan loistava keksintö! Ei tartte leikkiä erikseen niiden dee tippojen ka..

Muutenkin rauhallisempaa nyt ollut, iltasin nukutaan molemmat taju pois, paitsi sillon kun yritän itteni repiä talliin hevosia ottamaan sisäle ja vesiä kantamaan.. Yöt onkin sitten pätkittäisiä, ei maito riitä koko yöksi, syötän (nukutaan molemmat) alakerras siihen asti, kunnes puolenyön-yhen mait syödään ja si siirrytään yläkerran makkariin nukkumaan. Si herätäänki ekan kerran parin h pääst, si usein tunnin välein, ja kuuden seittemän mait tultava alas lisämaidolle.. Tuskasta.. Kylmä rappukäytävä (rintamamiestalo), kun ei olla remonttia niin pitkälle vielä saatu, niin yllä lisämaidon lämmitys tuntuu tuskaselta ajatukselta. Etittävä toinen mikro jostain lainaan makkariin, niin saa yöllä lämmitel sillä, aikasemmin makkariin, paremmat unet, paremmin jaksaa. :)

Käytiin ekaa kertaa kaksistaan neitin kanssa kaupassakin (auto lähti ihme kyllä näillä pakkasilla käyntiin!) ja tutun luona kahvilla. Itselle terapiaa kun pääsee neljän seinän sisältä. Auto oli vähän viilee ajossa, mutta hyvin neitiä nukutti! Nyt ollaanki kaksistaan kotona, äitini lähti kotiaa, suuri apu oli ensimmäiset pari vkoa, kun rytmit kokonaan hakusessa, eikä tienny millo kerkiää talliin..

Mut näillä taas etiäpäi, neitin kampurat oikiaa hienosti ja parempi mielihi, ens vkolla lastenvalvojalle aikaa varailemaan vihdoinkin, jotta saadaan kelalta elatusmaksut... :)
 
Josko itsekkin jotain kirjottelis kun on hetki aikaa:)

Eli meillä tyty nyt viikon ja kotona ollaan oltu sunnuntaista.

Ihan kivasti on lähteny tämä elämä kahden lapsen kanssa käyntiin. Tyttö on aika kiltti hermostuu lähinnä vaan jos nälkä eikä ruoka oo edessä ku neiti haluaa:D Isovelikin on suhtautunut ihan hyvin käy silittelemässä ja suukottamassa pikkusiskoa<3 Toki tykkäis käydä silittelemässä myös kun vaunuissa tyttö nukkumassa eikä oo vielä halunnu ymmärtää et vauvaa ei saa herättää.Yks päivä oli myös enemmän  mustasukkasuutta et heitteli tavaroita ei kuitenkaan onneksi vauvaan osunut ja se jäi siihen yhteen päivään tais olla vauvalla sellanen päivä et oli kokoajan tissillä niin en ehtnyt olla pojan kanssa.Nyt oon sit yrittäny heti ku tyty nukahtaa niin olla pojan kanssa ja jos ei vauva syö niin mies välillä pitää sitä ja mä oon pojan kanssa. Ens viikon vielä mies kotona sit menee töihin et saa nähdä miten pärjätään kun ei ookkaan imetysten aikana ketää muuta antamas huomiota pojalle.Mut eiköhän me selvitä:)

Röyhtäytyksestä niiin meillä myös röyhty ollu vaikean takana toki ei ihan hirveesti oo se silti vaivannu mutta vähän.

Meillä on nyt yöt menty tosi kivasti et syödään vaan 1-2krt.Mut välillä voi iltasin kestää ennenku alkaa kunnon  yöunille. Mut oon nyt ihan tyytyväinen ku yks yö viikolla heräiltiin kokoajan syömään.Ja en nyt vielä ilosta hihku kun tiedän et voi täysin muuttua yöt moneen kertaan vielä.Mutta koitetaan nyt nauttia et saa nukkua vähän pidemmänki pätkän välillä:)

Maitoa tulee ihan tarpeeksi neidin tarpeisiin.Mulla vaan alkuun taas nännit tosi arat ja meni ruvelle kun ei tyttö suostunu aluksi imemään rintakumeilla.Mutta sain sit lopuksi sen onnistumaan niin nyt toinen niin parantunu et saan imetettyä ilman kumia toisessa sitten vielä käytän mutta alkaa sekin olla parempi.

Tintturalle kans hattua nostan kun noin hienosti jaksat yksin pikkuisen kanssa:)

 
Vauva-arki on ihanan pukluista, suloista ja pehmoista <3

Tyttö puklailee aina välillä vähän enemmän, mutta en ole ollut huolissani kun kuitenkin syö, pissii ja kakkaa hyvin. Rutisee kuin isänsä

Mitään varsinaista rytmiä tytöllä ei ole, mutta yleensä näin päivisin on hereillä 2-3 h putkeen, jonka jälkeen maistuu taas unet. Muuten on syöttöjen aikaan noin 1-2h hereillä. Ja syö noin 3-4 tunnin välein. Viime yönä oikein säpsähdin puoli 5 aikaan kun tyttö ei ollut syönyt kuin puolilta öin. Mutta eipä tuolla näyttänyt hätää olevan. Pidän peukkuja, että tämä rytmi säilyy - jotenkin ne aamukahdelta tapahtuvat 1-2 tunnin syötöt on ehdottomasti niitä tappavimpia...

Mies on ihana ollessaan kotona: laittaa mulle ruoat, käy kaupassa, siivoaa ja hoitaa hellyyttävästi tyttöään - tosin ei malttais pitää näppejään erossa nukkuvasta tytöstä, mihin tyttö sitten tietty heräilee..

Maito riittää jo hyvin ja pieni rääppöökin kasvaa hitaasti, mutta varmasti (maanantaina 3 vkoa ikää ja painoa tullut alun pudotuksen jälkeen + 165g syntymäpainoon nähden - noin 30g/päivä). Tuntuu hurjalta että meidän tyttö on kohta kuukauden ikäinen ja vielä pienempi kuin monen muu vauva syntyessään (torstaina painoa oli 3485g).

Tinttura: tuo maidonvastikkeen lämmitys on kyllä v-mäistä puuhaa - siinä herää niin itse kuin vauvakin ja kaikki on liian pirteitä. Näin meni ainakin meillä. Kun oma maito ei vielä riittänyt koko yötä tein sitten lopulta niin, että tankkasin tytön vastikkeella illalla unille, jotta tissimaito riittäisi sitten yöllä - pääsin itse helpommalla ja tyttö nukkui pidempään kun oli maha ääriään myöten täynnä vastiketta. Helpompaahan tämä rintamaidolla syöttö on, mutta jotenkin huomaan kaipaavani sitä että mieskin saisi syöttää vauvaa. En ole päässyt vielä sinuiksi tuon lypsämisen kanssa eikä multa maitoa mitenkään ylimäärin tulekaan, joten saa nähdä lähdenkö sitä lainkaan tekemään.

Tsemppiä kaikille tammimammoille ja vauvoille - kevättä kohti mennään vaikka se hieman uskomattomalta tuntuukin tässä tuiskussa ja liikennekaaoksessa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top