Varhaisultra

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja puffin
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Oli ihan pakko soittaa parille kaverille joiden tiesin käyneen varhaisultrassa eikä kummallakaan kuunneltu sydänääniä! kaippa se on lääkäristä kiinnio_O
 
Ei mullakaan kertaakaan oo kuunneltu. Lääkäri on sanonut, ettei kuulu kun alkio on vielä niin pieni. Oon käyny n. rv9.
 
Mulla oli ihan neuvolalääkäri ultraamassa, pääsin neuvolaan ar-ultraan koska sain loppukesästä km. Sekin sano että kokeillaan äkkiä kuuluuko äänet jo ja kuuluhan ne :) Kuvittelis että yksityisellä kuunneltais jos kuunneltais. Esikoisesta kävin yksityisellä (en muista viikkoja), eikä sielläkään kuunneltu.
Mäki ihmettelin tota lämpenemistä :o
 
Varhaisultra CHECK
LA siirtyi parilla päivällä taaksepäin eli 7.7 ja nyt olis menossa siis 7+1, tyyppi oli 1,5cm ja sydän sykki hienosti. Toisiksi paras uutinen oli että heitä löytyi vain yksi, tässä on sellaset tupla pelot ollu että huhuhuh.

Päivitän listan tänään illalla jahka koulusta pääsen!
 
Huomenna on varhaisultra Jännittää, näkyykö siellä mitään, kun rv periaatteessa 6+0 tänään. Yritän valmistautua vähän kaikkeen, myös siihen, ettei mitään näy (vaikka silloinhan voisi olla niin, että pitäisi vain mennä myöhemmin uudestaan). Onneksi mies pääsee mukaan, niin se voi olla mun henkisenä tukena. Iiiiih.
 
Meilläkin huomenna ultra, jännittää kyllä melkosesti! Ja täälläkin jännätään kaksosten mahdollisuutta, se oliskin melkonen pommi :D
 
Tänään oli varhaisultra. Nuori lääkäri ultrasi ja toinen vanhempi oli vieressä. Oli kyllä aika ahdistavaa, kun pitkään aikaan kumpikaan ei sanonut mitään ja se nuorempi tuijotti ruutua kulmat kurtussa. En uskaltanut kysyäkään, kun olin varma, ettei mitään ole. Varsinkin, kun vanhempi lääkäri vielä kysyi, että olenko nyt ihan varma siitä, milloin vikat kuukautiset oli. Sitten he vielä totesivat keskenään, että sikiöpussi olisi 9-viikkoisen kokoinen, missä vaiheessa olin jo täysin varma, että tuulimuna se siellä. No, lopulta lääkärit sitten kysyivät, saavatko tehdä emätinultran, vai odotellaanko pari viikkoa. Mieheltäkin kysyttiin lupa, musta se oli vähän hassua. Jos minä olisin sanonut kyllä ja mies ei, niin eikö sitä oltaisi tehty? Tai toisinpäin? No, mies totesi vain hädissään, että "älkää multa kysykö, en minä sitä päätä!" No, emätinultrassa sitten viikoiksi arvioitiin 5+5 tai 5+6, eli muutamaa päivää vähemmän kuin olin kuukautisten perusteella laskenut. Sikiöpussi näytti kuulemma vatsan päältä isommalta siksi, että varmaan täysi virtsarakko lyttäsi sitä. Ruskuaispussikin sieltä löytyi, mutta ei vielä alkoita. Molemmat lääkärit vaikuttivat jotenkin ilahtuneilta siinä vaiheessa, ja vanhempi sanoi, että se on hyvä merkki, mutta että ei kuitenkaan voi sanoa oikien juuta eikä jaata vielä. Eli parin viikon päästä pitää mennä uudestaan, tai milloin nyt mun gyne katsoo sopivaksi ajaksi. :confused:

En nyt osaa sanoa, uskaltaako sitä olla toiveikas vai ei. Pitäisikö heittää toiveet romukoppaan ja ilahtua sitten, jos jotain löytyy parin viikon päästä, vai elää toivossa, kuten tähänkin asti? Aagh. kamalan pitkään pitää odottaa. No, maanantaina on aika gynellä, ehkä se osaa sanoa jotain. Eikä tämä nyt kai ihan hukkaan kuitenkaan mennyt. Ainakaan ei ole kohdunulkoista, ja miehelle tuli konkreettisemmin selväksi, että olen raskaana. Se ei oikein ymmärtänyt lääkärien keskinäisistä puheista mitään, joten kysyi sitten suoraan, että olenko nyt raskaana vai ovatko oireet jotain muuta, mihin todettiin, että olen, ei vain tiedetä, tuleeko tästä mitään. Mies myös näki ruskuaispussin (minä en, kun näyttö oli niin tyhmästi vinossa, vaikka sikiöpussin näinkin) ja on sen takia aika positiivisella mielellä.

Mutta joo, eipä tullut kauheasti valaisua epävarmuuteen, kärvistellään nyt sitten pari viikkoa lisää. :confused2
 
Annalin, paljon jaksamista jännitykseen seuraaviks viikoiks. Toi on kamalaa kun ei uskalla antaa itsensä oikein toivoakkaan, mutta eipä tilannetta voi huomiottakaan jättää.
 
Paljon jaksamisia Annalin. Kuten jo aiemmin kirjotin, mulla kävi just noin esikoisen kanssa. Oli ne pitkät 2 viikkoa odottaa ja olin varautunu pahimpaan. Sieltä se pieni ja sykkivä sydän kuitenkin seuraavalla kerralla löytyi <3 Toivottavasti näin kävis teillekkin!
 
Kiitos sympatioista.Heidihh, toivotaan, että meillä kävisi kuten sun esikon kanssa. On tosiaan vaikeaa, kun ei hirveästi uskalla toivoa, mutta on kumminkin elettävä sen mukaan, että siellä voi kuitenkin olla elämää ja vaikka syötävä kaikkien rajoitusten mukaan. Ja oireethan eivät tästä mihinkään ole hävinneet. No, toisaalta, jos nyt olisi tuulimuna, niin ainakin saataisiin tietää aikaisin. olisi ihan kamalaa ensin odottaa monta viikkoa ja vasta siinä ekassa normaaliultrassa saada kuulla, että ei siellä mitään ole. Ja ainakin nyt asia tosiaan konkretisoitui miehellekin enemmän, niin että jos tämä on tuulimuna, se varmasti ymmärtää paremmin, miltä musta tuntuu. Nyt se jo eilen huhuili mun vatsalle, että "Ootko siellä, pikkuinen?". Eli kävi miten kävi, tän ultran ansiosta musta tuntuu, että mies osaa tukea ja ymmärtää paremmin.

Yritän nyt asennoitua tähän niin, että kumpi tahansa tuomio voi tulla. Mutta kyllä nyt silti vähän itkettää (eilen pidin itseni paremmin kasassa). Ei sitä ennen plussaa edes tajua, miten paljon huolta ja ahdistusta ja pelkoa raskaana olemiseen voi liittyä.
 
Mä olin alkuraskauden ultrassa keskenmenon takia lääkäri kirjoitti mahdollisesti keskenmeno rv 7 mutta mahan peruustella sielä kasvaa joku
aHZWxt
:(
 
Annalin, oon aiemminkin kertonu, mutta mulla kävi tän raskauden kanssa myös noin että ar-ultrassa ei näkyny kun ruskuaispussi vaikka menkoista laskettuna viikkoja piti olla 6+6, vastas viikkoja 5+. Heitin jo toivonkin menemään, koska muistan koska oltiin viimeks jotain touhuiltu.
Viikon päästä uusinta uä ja syke löyty, näkyi ja kuului, vastas viikkoja 6+1 :)

Maanantaina olis eka neuvola ja taas on iskeny ihan järkyttävä pelko että onko kaikki kunnossa, kun kyytiläinen oli kokonsa puolesta 2 viikkoa pienempi :/
Eipä tää huolehtiminen varmaan lopu koskaan :(

Toivotaan että sieltäkin se syke löytyisi! :)
 
Takaisin
Top