Urheilusta :)

Mä en käy jumpissa tai salilla, pelkästään ihan peruskävelylenkeillä koirien kanssa. Toki nykyään mukana on myös esikoinen, mut asiaan. Viime raskauden aikana olin niin onnekas, että pystyin lenkkeilemään ihan viimeiseen asti, siis todellakin kävin lenkillä vielä synnytyspäivänäkin, koitettiin miehen kanssa saada synnytys käynnistymään sillä tavalla. Mä en varmaan ikinä ollu lenkkeilly niin paljon kuin viime raskauden aikana, koitin sillä tavalla saada itseni pysymään hyvässä fyysisessä kunnossa synnytystä varten ja painonnousun kurissa jne.

Toivottavasti tämä raskaus etenis yhtä hyvin ja pysyis yhtä hyvä vointisena loppuun saakka, olis toivottavaa myös esikoisen kannalta, että pystyis osallistumaan kaikkeen koko raskausajan ihan normaalisti. Vähän on ollut kyllä enempi noita liitoskipuja aina lenkkeilyn jälkeen, mut se voi johtua tietty siitä, kun ei ole ensisynnyttäjä enää ja paikat on jo valmiiks löysät, hyvä että ovat edes palautuneet viime synnytyksestä.
 
Kiitos vinkeistä! En tiedä kuitenkaan, että uskallanko tehdä edes noita "kyykky-taivutus"-liikkeitä. Nyt kun vauvan liikkeet tuntuvat sen verran paljon vatsassa niin ei tee mieli ollenkaan tehdä sellaista, missä vatsa rutistuu yhtään. Tuo konttausasennossa käsien ja jalkojen nosto ristiin voisi olla ihan hyvä. Ja ylätaljaa ajattelin kokeilla.

Kävelylenkit ovat varmasti hyviä minullekin, ovat vain jääneet vähän vähiin viime aikoina. Juokseminen ei enää tunnu hyvältä, koska tunnen vauvan niin hyvin vatsassa ja tuntuu kuin se "hölskyisi" juostessa. Viikonloppuna kävin kävelyllä ja lopussa alkoi heikottaa, joten myös kävelyssä pitää näköjään ottaa varovasti.
 
Minäkin kävelen paljon. Koiran kanssa kolme kertaa päivässä ja lisäksi käytän julkista liikennettä (aiemmin pyörää). 10 000 askelta päivässä tulee ihan itsestään vaikka on istumatyö.
Selän kanssa on aikaisemmin ollut ongelmaa, mutta muuton jälkeen ei niinkään. Ilmeisesti ristiselässä kiertymää, joten murehduttaa painonnousu, eteenkin kun se tulee just ristiselän kohdalle.
Maanantaina kävin vielä hölkällä koiran kanssa, mutta tuskin jatkan enää pitkään. Olen yrittänyt ehtiä jumppaan ees kerta viikkoon, mutta tiedä siitäkään miten teen jos siellä köllitään paljon vatsan päällä.
 
Ja olisi kiva osata ennustaa. Tietäis paljonko kannattaa toivoa ensi kesältä. Harmittaa kun tänä syksynä jäi puolimara juoksematta kaoottisen elämäntilanteen takia, tuskin juoksen ensi syksynäkään.
 
Ah teitä onnellisia, jotka pystytte liikkumaan! Mulla on raskaus puolessa välissä, ja koko raskausaika on mennyt aikalailla vuodelevossa. On jo kuukauden verran ollut niin rajut liitos- ja venymiskivut sekä iskias, että en pysty juuri edes kävelemään ja sitä ennen oli todella raju pahoinvointi... ottaa aika koville, kun kuitenkin olen aina liikkunut aktiivisesti. Tunnen itteni niin plösöksi, kun kaikki lihakset on hävinnyt liikkumattomuuden ja syömättömyyden vuoksi. Olisko kellään ideoita sohvajumppaan? :laughing001
 
Varpunen78 mä oon tehny kahvakuulassa hyvää huomenta liikettä eikä se ainakaan tunnu pahalta niin oon uskaltanu tehdäkkin. Tekee hyvää selälle....ainut joka on jotain outoa tunnetta aihettanut itellä on punnerrukset, alas mennessä kiristää mahaa.

(tunkeilen tänne toukokuulaisena kun kiinnostaa kaikki liikuntajutut :D )
 
Vieläkö jaksaa harrastaa?
Parin viikon tauon jälkeen kävin 55min spinnussa. Hyvin jaksoi, mutta 50min tunnista oli vahva tunne siitä, että joku hyppii mun rakon päällä. :grin
 
19+6 ja käyn kerran viikossa niska&selkä jumpassa ja kerran viikossa "hölkällä" jonka jälkeen jumppaan hiukan kotona. Ja kävelen edelleen paljon.
 
Mä kävelen töissä niin paljon, että jalat on illalla ihan velliä. :grin
Koirat tietty pitää huolen, että sohvan pohjalle ei jämähdetä.
 
Vasta nyt alkaa olla niin energinen olo ja pahoinvointi on helpottanut, että urheilemisesta tuleen yleensäkkin jotain. Aloitimpa tossa yksi päivä reipäisten ja kävin lenkillä. Olen myös vähän noita portaita kävellyt/juossut. Ai, että kun tuntuu reisissä! Olen kyllä siis kävellyt ja hyötyliikkunut koko raskauden ajan, mutta mitään kunnollista en ole pystynyt. Työni on seisomatyötä ja jalat huuta työpäivän jälkeen hoosiannaa, joten en ihan kauheesti työpäivän jälkeen jaksa. Ennen sitä ja vapaapäivinä on nyt tullut liikuttua. Uimisen ajattelin aloittaa nyt kun jaksan taas. Se voisi olla mukavaa ja suopea jaloilleni. Nyt on mennyt 21+5
 
Mulla pömpöttää vatsa nyt niin paljon että juokseminen on siinä mukavuuden rajoilla. Hölkkään uroskoiran kanssa ja olen antanut sen pissailla kun muuten tulisi juoksettua liian lujaa. Hengästyminen on ihan erilaista kuin ennen.
 
Itse olen jättänyt kaikki pomppimiset ja juoksemiset pois. Jätin myös yhden tanssitunnin viikossa pois, joten nyt käyn baletissa vain kerran viikossa. Siellä kyllä harmittaa kovasti, kun ei voi tehdä hyppysarjoja. :sad001 Mutta sen jälkeen, kun liikkeet ovat alkaneet tuntua selvästi niin ei enää tee mieli hyppiä. Hyppiessä jotenkin tuntuu, että koko vauva pomppii siellä vatsassa. Kuntosalilla pitäisi käydä myös joka viikko, koska minulla kipeytyy herkästi hartiat, mutta nyt en ole ehtinyt / jaksanut käydä kahteen viikkoon ja sen kyllä huomaa. Meillä on juuri nyt muutto käynnissä, mikä vie ajan ja voimat.
 
Mulla on veto ihan veks.
Selkäsäryt toki jo helpottaneet ko on levännyt..

*Puolentoista tunnin lenkki koiran kanssa
*Keikka ilta
*Tonttu polku 3h
Nää samalla viikolla ja huomas tehneensä ennemmän ko normaalisti.

Ei vaan jaksa.! :D
+ normaalisti ulkoilen paljon, koiran ja pojan kanssa.
Nyt ko mies on taas kotona niin ulkona oleminen vähentynyt paljon.
En vaan kestä tota kylmyyttä, vaikka mitä olis päällä niin oon jäässä ulkona.

Hemppa oli kyllä laskenut ja rauta kuuri alotettu,
josko se tois voimia,
 
Mulla oli tässä miltein 2 vko tauko lenkkeilystä. Oli niin pääkallokelit ja kiireitä muutenkin niin, ettei vaan kerennyt. Noh nyt vkl oikein odotin, että jes pääsee ulkoilemaan, kun vihdoin oli sellaset ilmat, eikä niin liukasta, ettei olis uskaltanu lähteä liikkeille. Olipahan vaan ponnistus käydä tunteroinen käveleen, tuntu sit loppu illan nivusissa ja seuraavana päivänä oli jo pakko ottaa särkylääkettä. On vissiin paikat vähän löysemmät jo nyt, ku mitä viime odotuksessa koko aikana, jossa siis lenkkeiltiin ihan reippaasti loppuun asti.
 
Itse olen pystynyt liikkumaan onneksi koko raskauden ajan ihan normaalisti. Lasten kanssa ollaan käyty vähintään 2 kertaa päivässä pulkkalenkillä + pulkkamäessä lenkin päätteeksi. Ja kotona lihaskunto jumppaa kolmena päivänä viikossa; punnerruksia, kyykkyä, kahvakuulaa yms. Aamuin illoin myös venyttelen kunnolla. Joka raskaudessa olen liikkunut normaalisti ihan synnytyspäivään saakka. Heti tulee kiukkuinen ja väsynyt olo jos ei pääse ulkoilemaan ja liikkumaan. Onneksi nyt on vähän lunta maassa niin sekin piristää kummasti kun ulos pääsee, heti tulee itsellekin raikas olo.
 
Oon niin kateellinen teille kaikille, jotka pystytte liikkumaan. Nauttikaa täysillä! Mä oon koko ajan ollut ja oon edelleen niin kipee, että ihan vaan kaupassa käyntikin on tuskaa :sad001 selkä on aivan paskana ja noi vatsakivut on tajuttomia. Yritin yks päivä kivuista huolimatta tehdä muutaman kyykyn, mutta sen jälkeen en pystynytkään kahteen päivään nousemaan sängystä. Että jeejee. Hajottaa. Ennen raskautta harrastin juoksemista, joten tää liikkumattomuus ottaa aika koville :sad001
 
Maatunen, tsemppiä sulle. Itsellänikin on ollut koko raskauden aikana mahdollisuus liikkua ilman kipuja, joten en voi kuvitellakaan sun tilannetta.
 
Mulla myös selkä meni tossa reilu pari vkoa sitten :sad001 Jo kävelykin alkaa sattumaan ja välillä supistamaan. Oon käyny vaan vatsatanssissa, jonka huomasin olevan selkäkipua helpottava! Vaik luulin et se rasittais... Eilen myös kokeilin salia - pääsääntöisesti yläkroppaa, ja hyvin pystyin tekemään. Näillä nyt varmaan mennään sit. Parempi nuo ku ei mitää liikuntaa!! :)
 
Mä kävin eilen spinnun jälkeen venyttelyssä. Voi luoja. Näytin varmaan just samalta, ku norsu ähryäis itteensä millo mihinkäki asentoon.. :laughing002
 
Minä ilmottauduin tammikuussa alkavaan äitiysjoogaan. Jospa pysyis paikat vetreenä. Oon vielä jonkun verran käyny kevyemmissä normijumpissa ja kehonhuoltotunneilla, ja ottanu vähän kevyemmin kun on siltä tuntunu. Välillä on vähän kekseliäisyyttä vaatinu, että miten tekis omalla tavallaan kun muut vetää selkiä mahallaan tai sitte vatsoja. Jotain oon aina vielä keksiny. Nyt rupee kyllä jo välillä kohtua kiristelemään ja maha tuntumaan liian isolta, jotta taidan tyytyä tuohon joogaan ens vuoden puolella.
 
Takaisin
Top