Tupakointi raskausaikana -uskaltaako kukaan tunnustaa?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tupakoinnin terveysriskit ovat fakta. Toisilla käy hyvä tuuri ja syntyy ja kasvaa terveenä... toisilla ei. Päätös on odottavan äidin ja minä toivon, että se on aina tupakoinnin lopetus. Lapsen vuoksi.

Edelleen vaan tsemppiä lopettamiseen.
 
Ja ne miehet kans kannattaa haastaa lopettamaan! :thumright Ei tee vauvalle hyvää synnyttyäänkään, jos vanhemmat polttaa. En kyllä itekään savuttomana haistele sitä käryä... Kun kerran raskausaikana lopettaa (siis jos lopettaa), niin eipä sitä uudelleen kannata aloittaa. :wink
 
Tässä on yksi moniallergikko, jolla atooppinen iho, lapsuusajan paha astma ja keuhkotilavuus, joka on 70% keskiverrosta.

Voitte kertoa mulle, ettei äidin polttamisella ollut mitään vaikutusta asiaan, kun se kerta on niin terveellistä, varsinkin sille lapselle.
En vain ymmärrä miten joku haluaa ottaa niin selkeän riskin toisen ihmisen puolesta, ja ihan vaan oman mukavuuden takia.
 
Quilty!
Pakko myöntää esikoista odottaessani tupakoin raskauden aikana, jäbä on nyt 9 v. Terve ja mahtava tapaus. Toki myönnetään, poju syntyi pieni kokoisena ja synnärillä totesivat istukan olleen hyvin kalkkeutunut. Nyt tällä viikolla plussasin ja menossa on 4+5, plussa oli tälläkin kertaa suunnittelematon mutta aivan mahtava uutinen. En lupaile tälläkään kertaa kenellekkään kykeväni täysin lopettamaan mutta kokemuksesta viisastuneena kaikkeni teen vähentääkseni niin paljon kuin vaan ikinä mahdollista.




-Elli-
 
tupakoin,olin nuori, lapsi "vahinko" ja en koko raskautta liiemmin ajatellut..(imetin vain kolme viikkoa jolloin myös poltin ja imetyksen kun lopetin niin lisäänty taas)raskaana ollessa vähensin ja poltin n.1-4 tupakkia mutta osissa eli mieheltä muutama henkone pitkin päivää. harmittaa nykyään vaikka lapsi täysin terve 3v, syntyessään 3,5kg. jos vielä lapsia siunaantuu niin varmasti tahdon voimalla tupakoinnin lopetan. vältän lapsen lähellä oloa heti tupakoinnin jälkeen ettei tarvi haistella,vaikkei lapsi siitä kärsi niin huono omatunto on.
mutta en puuttus muiden tupakoimisiin missään nimessä,jos en itse polttas,varmasti jokainen tietää riskit yms.
 
Ajattelet varmaan samalla tavalla raskausaikana ryyppäävistä ja huumeita käyttävistä? Kyllä ne varmasti tiedostaa haitat?
 
On se kuitenki ihan eri asia tupakoida kuin ryypätä/käyttää huumeita. Jälkimmäisistä voi kai tehdä sosiaali-ilmoituksen, jo kun äiti on raskaana. Tupakoinnista ei voi, koska äiti saa tupakoida, vaikka se ei oikein ole. Voihan sitä mennä toki valistamaan tupakoivia, narkkareita ja alkoholisteja, mutta ketään niistä tuskin kiinnostaa vähääkään muiden mielipiteet - itse ne sen valinnan tekee, valitettavasti.

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
äitee sanoi:
tupakoin,olin nuori, lapsi "vahinko" ja en koko raskautta liiemmin ajatellut..(imetin vain kolme viikkoa jolloin myös poltin ja imetyksen kun lopetin niin lisäänty taas)raskaana ollessa vähensin ja poltin n.1-4 tupakkia mutta osissa eli mieheltä muutama henkone pitkin päivää. harmittaa nykyään vaikka lapsi täysin terve 3v, syntyessään 3,5kg. jos vielä lapsia siunaantuu niin varmasti tahdon voimalla tupakoinnin lopetan. vältän lapsen lähellä oloa heti tupakoinnin jälkeen ettei tarvi haistella,vaikkei lapsi siitä kärsi niin huono omatunto on.
mutta en puuttus muiden tupakoimisiin missään nimessä,jos en itse polttas,varmasti jokainen tietää riskit yms.
Click to expand...
Täytyypä olla eri mieltä. Todellakin lapsi kärsii siitä jos menet tupakalta suoraan lapsen lähelle. Ensinnäkin ne myrkyt on edelleen sun hengityksessä ja kulkeutuvat lapsen hengitysteihin. Lisäksi se haju on niin kamala että lapsi varmasti kärsii siitä. Vai haluaisitko itse tunkea pääsi tuhkakuppiin ja oleilla siellä? Enkä yritä olla mikään besservisseri, olen itsekin polttanut. Raskausaikana en mutta esikoisen ollessa 2-3 kyllä! Ja sekös harmittaa nyt jälkikäteen. Tälle toiselle lapselle en halua tehdä sitä samaa ikinä! Että tuhkakupin hajuisena menisin toivottamaan hyvää yötä tai että lapseni joutuisi koskaan odottamaan minua sen takia että poltan tupakan. Itsekästä, typerää ja ennen kaikkea ajattelematonta! Sen lisäksi lapselle haitallista. Ja kyllä, myös isän tupakointi on vaaraksi lapsen terveydelle.

Miksikö olen niin jyrkkä mielipiteissäni? - siksi että tein sen virheen kerran ja nyt kärsin siitä. Ja siksi että pelkään taas sortuvani...
 
Esikoista odottaessa tuli ihan ensimmäiset viikot poltettua kun en tiennyt olevani raskaana, mutta lopetin kun plussa pärähti testiin! Päivääkään en ole lopettamista katunut, mutta ymmärrän myös kuinka vaikeaa lopettaminen toisille saattaa olla! Tsemppiä asian kanssa painiville! :)
 
Yksi päivä tuli vastaan kadulla äiti jolla oli lapsi rattaissa, maha pystyssä ja tupakka huulessa. Aivan hirveän näköistä ja sääliksi kävi mahassa olevaa vauvaa ja rattaissa olevaa lasta. Ihan oikeasti. Törkeän itsekästä!!
 
Mulla sama kuin Elishalla, eli plussan saatuani lopetin. Esikoinen syntyi toukokuussa. Lopettaminen oli yllättävän helppoa minulle, mutta kyllä pelottaa, että ratkean. Ja että lopettaminen ei olisi enää toisella kerralla niin helppoa.
Oma äitini poltti lapsuusaikanani, ja muistan miten kamalaa ja NOLOA se oli, kun kaveritkin koulussa kommentoivat tupakanhajuisia vaatteita yms.. eli kyllä ne vanhemmatkin lapset kärsivät, vähintään henkisesti!
Suurimmat tsempit kaikille lopettamista suunnitteleville! Ei se savuttelu ole riskin arvoista <3
 
Entisenä "ketjupolttajana" mulla loppu tupakointi heti, kun sain ensimmäiset kaksi viivaa testissä. Samana ja seuraavana päivänä otin vielä muutamat savut, mutta se siitä. Voin tunnustaa, että välillä tekee mieli tupakkaa paljonkin, mutta tärkeintä minulle on lasteni hyvinvointi.Jos jotain sattuisi, miten sitä pohtisikaan, olisiko voinut vaikuttaa lopetamalla tupakanpolton.

MIELIPITEENI tupakoivista äideistä on se, että se näyttää ja on kuvottavaa. Eräs tuttavani poltti lähes koko raskausajan, jotta pysyisi "hoikkana". On järkyttävän näköistä nähdä tuleva äiti maha pystyssä kävelemässä tupakka suussa tai äiti työntämässä rattaita tupakka suussa. Kummassakin altistaa pienen lapsen tupakan savulle. Jos joku ei välitä miten tupakointi vaikuttaa lapseen, niin miten monesta muusta asiasta sellainen ihminen välittää? Pahoitteluni kärjekkäästä ilmaisutyylistä, säälin eniten sitä pientä ihmisen alkua joka ei voi äidin päätöksille mitään.
 
Tiedän useita lähipiiristä jotka ovat sauhutelleet raskaana ollessaan. Se on jotenkin aivan kamalan näköistä ja surullista syntymätöntä lasta kohtaan. Yksi tuttava äitini vielä kääri sätkiä ja hänestä oli kamalan näppärää ja mukavaa kun voi mahan päällä sätkiä rullailla. :(

Olen myös nähnyt miltä näyttää sikiö kun äiti tupakoi. Lapsihan kärsii yhdestä tupakasta vielä puoli tuntia stumppaamisen jälkeen. Kamalan näköistä. :(

Ja loppuun vielä se että itse olen tupakoinut kymmenen vuotta. Olen joko-tai tyyppi eli kun poltin, poltin minimun askin päivässä, normi viikolla meni aina kahdeksan askia röökiä. Jos lähdin ulos, päälle aina yksi aski per ilta. Kun sain tiedon esikoisestani, nakkasin samantien kaikki röökit ja stendarit roskiin ja lupasin tytöllemme että hänellä ei tule olemaan röökin käryistä äitiä. Puoli vuotta vedin Nicoretteä ennen kuin uskalsin olla ilman. Uskon siis tietäväni kuinka mahdottoman vaikeaa se lopettaminen on. Tsemppiä jokaiselle röökaavalle äidille lopettamiseen!
 
Ystäväni poltti raskauden ajan, vaikka hoitajana olisi luullut hänen tietävän paremmin. Lapsi on nyt nelisen vuotta. Korvatulehduskierteet on läpikäyty ja jatkuvat terveys ongelmat.. Mietimpä vaan miksi..? Miksi pitää lotota lapsen terveyden kanssa? Saattaapi olla, että tulee terve lapsi, saattaapi olla ettei, jos poltan. Itse lopetin vähä ennen plussaa ja en todellakaan kadu. En ala leikkimään toisen elämällä, joka on minusta kiinni, ei minulla ole siihen oikeutta. Annan parhaan mahdollisen lähtökohdan. Olen nähnyt tupakan aiheuttamia tuhoja. Turha sanoa, että lapsi on syntyessään normaali tai lapsena, kun ne haitat voi esiintyä vasta myöhemmin. T. Tupakoivan äidin lapsi, jolla paljon terveys ym. ongelmia (mm. Oppimishäiriö, lukihäiriö, jatkuvat hengitystie infektiot lapsena ym.)
 
Hupsua yleistää että kaikkien lapsien mielestä tupakointi haisee pahalle.

Äitini poltti "sinistä Älämmää" ja aina penskana yritin livahtaa lähelle kun hän oli tupakalla. Tupakin hajun muistan hyvin varhaisesta lapsuudesta, eikä se ole koskaan ollut paha. Se on ihan lapsesta kiinni miten sen kokee. Tietenkin vastuuntuntoinen vanhempi pysyy jonkin aikaa tupakin jälkeen kauempana lapsista sillä ne myrkyt on karu fakta.

Minun lapsellani käy todennäköisesti paska mäihä koska aion jatkaa tupakointia lapsen synnyttyä. En ole koskaan ollut kova polttamaan, mutta olen aina nauttinut muutamasta tupakista päivässä. Sairaalakassiini aion askin ottaa mukaan. Täysin savuttoman raskauden jälkeen koen tupakkini ansaitsevani.
 
^ Tupakka ja pakkanen, se tuoksu hyvälle. Muutoin taas ei, nämä siis lapsuudestani.

Ja ite ku olin plussasta alkaen savuton, ei synnytyksen jälkeen sauhu olekaan enää maistunut. Toki meni kuukausia ennen ku maistoin taas.
 
Kuten näette, käyttäytymismalli tarttuu :D Lapsi ihailee tietyssä iässä vanhempiaan, se että äiti menee röökille on sitä "aikuisten juttua" ..
Hyviä muistojako???, itse muistan aloittaneeni röökaamisen juuri noidenkin muistojenkin pohjalta "isä poltti, äiti poltti, voi niitä kivoja hetkiä kun oli kevät ja äiti poltti tupakkaa ja isä teki savurenkaita"...... On suuri työ saada tupakointi loppumaan juuri psyykkisen riippuvuuden / muistojen takia.

Kolme kertaa olen lopettanut ja raskauksien aikana ollut ilman. Nyt tän viimeisen jälkeen olen päässyt psyykkisestä riippuvuudesta eroon eikä tule enää niitä "aah, muistoja - hitto ku tekis mieli".

Poltin 8 vuotta enemmän kuin äitini.

Jokainen tekee mitä tykkää, mutta älkööt ainakaan lastenne aikana puolustelko tupakkaa, vaikka itse poltatte :)
 
Tuskin kukaan on niin idiootti että lapselle tupakointia suosittelee. Näin aikuisena, ainakin omalla kohdallani, se on riskit tiedostaen tehty valinta kuten alkoholin käyttökin tai sokerin syöminen.
 
Minun äitini tupakoi minun ja pikkuveljen raskauden ja imetyksen läpi. Itse olen aika pienikokoinen, broidi ihan normaalin kokoinen. Isosiskon raskauden aikana äiti ei polttanut. Meissä ei ole muuten mitään kehityseroja, olemme kaikki urheilullisia, fiksuja ja itsenäisiä aikuisia, veljeni tosin on monilahjakas, ollut meistä kolmesta musikaalisin, urheilullisin ja varmaan myös koulussa parhaiten menestynyt.

Itselle tupakansavu ei ole epämiellyttävä haju, siitä tulee turvallinen olo. Varmasti koska äitini on aina polttanut.

En uskaltanut polttaa plussattuani yhtäkään tupakkaa. Ensimmäinen raskaus on kait aina se hysteerisin. En halua jatkossakaan polttaa raskaana ollessa, en varmaan taas uskalla. Mutta en myöskään usko että tupakointi raskaana ollessa on niin fataalia lapselle kun annetaan ymmärtää, olenhan itse elävä esimerkki siitä.

Itse välttelen tupakanhajuisena lapseni lähellä oloa ja toivon että voimme antaa lapsillemme savuttoman lapsuuden. En halua että poikani assosioi tupakansavun turvaliseen fiilikseen kuten minä. Tupakoinnin aloittaminen on kuitenkin ollut tyhmimpiä päätöksiä elämässäni.

En kuitenkaan niuhota mistään elämässäni joten katsotaan miten lapseni ja tupakointi pysyy erillään. Pahempaa kuin tupakointi on minusta hysteerinen äiti joka syyllistää muita aikuisia mistä sattuu. Se on huonon mallin antamista lapselle. Haluan lasteni pysyvän savuttomina, mutta vielä enemmän haluan heidän oppivan omaa päätöksentekoa ja ennenkaikkea suvaitsevaista suhtautimista muihin ihmisiin, myös tupakoiviin, huumeita käyttäviin ja jopa näihin muiden asioihin puuttuviin netin keskustelupalstojen jeesustelijoihin ;)
 
Takaisin
Top