Tupakointi raskausaikana -uskaltaako kukaan tunnustaa?

Vieras
Tupakointi raskausaikana -uskaltaako kukaan tunnustaa kuinka kävi?
Tuliko normaali/tavallinen lapsi?
Tämä ei ole provosointia.
 
Uskallan tunnustaa! Poltin koko raskaus ajan, alussa vähä enemmän sitten n rv10 eteenpäin noin 0-4 päivässä. tyttö on täysin terve hyvä uninen ja syntyessään yli 4 kilonen :)
 
Poltin ja aika paljonkin.
Tyttö syntyessään 2900g ja 48cm. Eli pienoinen oli. Täysin terve ja reipas ollut eikä vieroitusoireita hänellä ole ollut.
Imetyksen aikana en polttanut juurikaan ehkä noin 2kpl/pv ja imetysten väliin sitten pidempi tauko.
Osaksi tytön syntymäkokoon on voinut tupakointi vaikuttaa, mutta tiedäpä sitä sitten.. Nykyäänhän se syyllinen voi olla vaikka se jäätelö mitä mätöin hulluna :)
 
Tunnustan!
Ennen raskautta poltin punaista noin puoli askia/pv. Positiivisen tehtyä väri vaihtui harmaaseen koska tarkoituksena oli lopettaa pikkuhiljaa mutta mutta eipä onnistunutkaan...
Tupakkaa meni päivässä vaihtelevasti, joinakin päivinä  4 toisina taas 14.

Poitsu synty täysin terveenä rv 40+5 3126g ja 49cm, mitään vierotus oireita ei ollu yms

 
Uskallan tunnustaa että oon polttanu raskausaikana.. Esikoisesta ku plussasin nii melkeinpä lopetin heti testin tehtyäni mut alotin uudelleen ku oli pari kk laskettuun tyttö synty 40+1 ja oli 3530g ja 50cm, toisesta poltin koko raskausajan ja tyttö synty 39+3 (sectio) ja oli 3100g ja 48,5cm ja kolmannestaki poltin koko raskausajan ja jässikkä synty 41+6 ja oli 3700g ja 50,5cm ja nyt täs raskaudes poltan kans mut tosi vähä, korkeintaan 4 tupakkia menee päivällä, en nyt sano et oisin muissa raskauksis vetäny röökii ku korsteeni vai miten sitä sanotaan.. vähäisel määräl oon pärjänny.. :D olis sama lopettaa kokonaan mut ennemmin sitä hermosavut käy vetämäs ku raivoo muksuille..
 
kiitos teille vastauksista. olen itse nyt toista odottamassa, rv 15. ekalla kerralla onnistuin lopettamaan, mutta nyt ´toisella kierroksella´ ei ole kokonaan onnistunut. tällä aiheella olen itseäni ruoskinut. 
 
Vähensin heti plussattua ja rv 16 mennessä meni yks päivässä ja rv 18 lopetin kokonaan. 
Tyttö synty rv 40+2 ja oli 4200g ja 52cm. 
 
Kun poltatte raskaana ollessanne/imettäessänne, on ihan sama asia kuin laittaisitte vauvan käteen tupakan ja sytyttäisitte sen ja vauva tupakoisi myös. Itse olen ennen raskautta polttanut (poltin valitettavasti jopa 10 vuotta) ja heti kun plussan tein, en tupakkaan ole koskenut, enkä ole koskenut synnytyksenkään jälkeen. Ei se lopettaminen niin vaikeaa ole, kun miettii, miten vauva siitä kärsii, jos polttaa raskauden/imetyksen aikana. Ja tuolla teille faktatietoa luettavaksi http://www.tupakkaverkko.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=0
 
Poltin nuoruudessani ammattikoulussa jonkun aikaa tupakkaa, pääsin siitä onneksi helposti irti. En tahtonut jäädä siihen koukkuun. Olen juurikin niitä, jotka katsovat pahalla kun naiset maha pystyssä (varsinkin teinit..!) sauhutteleevat.. Olen nähnyt joskus vuuuoosia sitten dokumentin jossa kerrottiin tupakan vaikutuksesta kehittyvään sikiöön. Paljoa en muista siitä, mutta sen muistan edelleen selkeästi, kun ultralla näytettiin miten sikiö sätkii ja pyristelee kun äiti tupakoi. Ja kun tupakka oli poltettu, vauva rauhottui vasta hetken päästä. Se hirmuinen sätkiminen oli kurjan näköistä. Sikiö kun saa tahtomattaan kaiken sen p****n siitä tupakasta.. Eli vaikka syntyisikin normaali lapsi, niin kyllä se vauva siitä tupakasta kärsii, onhan se kuitenkin melkoista myrkkyä.

Tsemppiä lopettamiseen!
 

Tupakoinnin vaikutukset voi näkyä vasta myöhemmällä iällä. Tiedän yhden ketjupolttaja äidin jonka lapsilla on todella pahoja oppimisvaikeuksia, ja nyt hän omaa tupakointiaan raskaustupakontiaan itkee. Myöhäistä enää mennyttä muuttaa:( 

hankkikaa ulkopuolista apua lopettamiseen, jos ei muu auta! :)

 
moi! uskallan tunnustaa! olen tupakoinut jokaisella raskaudella ja minulla on syntynyt 3 ihanaa lasta painoilla 2.9kg, 3.7kg ja 2.3kg ja viimeisellä eli pienimmällä ei ollut tupakka syypää matalaan painoon, vaan oli ihan lääketieteelliset ongelmat elikkäs napanuoran ja istukan välillä oli sattunut pieni ongelma (litistynyt) samalla kun istukka oli siirtynyt (aikaisemmin oli synnytyskanavan edessä) oikeaan paikkaan..
 
uskallan tunnustaa.. poltin koko raskauden ajan 5-10 tupakkaa päivässä..terve tyttö syntyi 3800g 49cm.. hyvä uninen ja kasvaa hyvin..  ei ollut vierotus oireita..!!
 
Tunnustan!
Plussan jälkeen vähensin pikkuhiljaa, sitten vaihdoin punaisesta siniseen ja jatkoin vähentämistä. Myöhemmin poltin vain viikonloppuisin töissä ollessa (olen baaritarjoilija, joten hermosavut todella oli tarpeen...) sitten eräänä viikonoppuna ei enää tehnytkään mieli, viimeisen tupakan poltin 1.9. ja täysien pisteiden kera poju syntyi 2.12. ja kokoa oli 3520g ja 50cm. Imetysaikana en polttanut myöskään, mutta kun maito ei riittänyt ja imetys loppui jo melko varhain, sorruin jälleen polttamaan heikkona ihmisenä erään tappelun jälkeen. Mutta täysin terve, rauhallinen, ihana ja helppo poika on kyseessä. Eikä ollut vieroitusoireita, tosin lopetinkin jo hyvissä ajoin ennen synnytystä.
 
tunnustan olevani heikko ja itsekäs enkä ajatellutkaan tupakoinnin lopettamista, poltin korkeintaan 5 päivässä mikä on suositeltu määrä neuvolankin mukaan. podin kyllä huonoa omatuntoa siitä ja kuvittelin miten vauva sätkii masussa enkä polttanut koskaan ennen ultraan menoa vaan vasta sen jälkeen... koin ennen aikasen synnytyksen viikoilla 33+6, painoa oli tytöllä 2180g ja pituutta 46,5cm. olin ennen sitä vuodelevossa 2 päivää ja supistuksia koitettiin estellä vaan ne avasi lisää paikkoja, sain molempina päivinä kortisonipistoksen ja synnyttyään oli hyvät keuhkot eikä joutunut happikaappiin. imetyksen aikana poltin n. 2 tupakkaa päivässä vaan maidontulo hiipui niin tupakointi lisääntyi jälleen.. en todellakaan jaksaisi kaikkea ressiä raskauden aikana enkä sen jälkeen kun ressaisin vielä enemmän, joten kaikille se ei ole helppoa ja siitä ei pidä ketään arvostella!
 

Vieras kirjoitti:
Kun poltatte raskaana ollessanne/imettäessänne, on ihan sama asia kuin laittaisitte vauvan käteen tupakan ja sytyttäisitte sen ja vauva tupakoisi myös. Itse olen ennen raskautta polttanut (poltin valitettavasti jopa 10 vuotta) ja heti kun plussan tein, en tupakkaan ole koskenut, enkä ole koskenut synnytyksenkään jälkeen. Ei se lopettaminen niin vaikeaa ole, kun miettii, miten vauva siitä kärsii, jos polttaa raskauden/imetyksen aikana. Ja tuolla teille faktatietoa luettavaksi http://www.tupakkaverkko.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=0
Tottakai tänne tarvitaan yksi "niin täydellinen äiti" kirjoittamaan omia "näkemyksiään" ja syyllistämään muita. Joltain osin voisin jopa kuvitella että tänä VIERAS kirjoittaja  on joko niitä "olen uranainen ja tein lapsen 35 vuotiaana tarkastellen joka ikistä suupalaa jonka tungen suuhuni, mittaan vitamiinitkin mitalla, jotta kaikki menee varmasti hyvin ja oikein eikä kellään voi olla mitään pahaa sanottavaa, koska olenhan täydellinen äiti" tai niitä joilla ei ole lasta ja on vaan niin samperin kateellinen niille joilla on, että on pakko syyllistää ja valittaa.

Eiköhän se ole jokaisen odottavan/imettävän äidin ihan oma asia polttaako vai eikö polta. Emme me tarvitse syyllistämistä ja "superhyviä" neuvoja muilta. Minulle neuvolassa ensikäynillä sanottiin, että jos poltan, eivät he suosittele lopettamaan heti, vaan vähentämään sen minkä pystyy. Jos pystyn jossain vaiheessa lopettamaan niin hyvä, jos en, niin pelkkä vähentäminenkin on plussaa.

Mielentilasta ja stressitasosta riippuen itsellä menee tupakkaa 5-15 päivittäin ja hyvinvoiva sekä oikein kasvava pieni valopilkku masussa edelleen temmeltää.

Otsikkohan on "Kuka uskaltaa tunnustaa" ei "kuka uskaltaa syyllistää ja valittaa"
 
EN polttanut!!!! ja juu. koen todellakin tehneeni oikein kun en polttanut raskausaikana!!! ja olen ylpeä siitä että olen antanut lapselleni myrkyttömän alkuelämän masussani!!
 

Dyyni kirjoitti:

Vieras kirjoitti:
Kun poltatte raskaana ollessanne/imettäessänne, on ihan sama asia kuin laittaisitte vauvan käteen tupakan ja sytyttäisitte sen ja vauva tupakoisi myös. Itse olen ennen raskautta polttanut (poltin valitettavasti jopa 10 vuotta) ja heti kun plussan tein, en tupakkaan ole koskenut, enkä ole koskenut synnytyksenkään jälkeen. Ei se lopettaminen niin vaikeaa ole, kun miettii, miten vauva siitä kärsii, jos polttaa raskauden/imetyksen aikana. Ja tuolla teille faktatietoa luettavaksi http://www.tupakkaverkko.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=0
Tottakai tänne tarvitaan yksi "niin täydellinen äiti" kirjoittamaan omia "näkemyksiään" ja syyllistämään muita. Joltain osin voisin jopa kuvitella että tänä VIERAS kirjoittaja  on joko niitä "olen uranainen ja tein lapsen 35 vuotiaana tarkastellen joka ikistä suupalaa jonka tungen suuhuni, mittaan vitamiinitkin mitalla, jotta kaikki menee varmasti hyvin ja oikein eikä kellään voi olla mitään pahaa sanottavaa, koska olenhan täydellinen äiti" tai niitä joilla ei ole lasta ja on vaan niin samperin kateellinen niille joilla on, että on pakko syyllistää ja valittaa.

Eiköhän se ole jokaisen odottavan/imettävän äidin ihan oma asia polttaako vai eikö polta. Emme me tarvitse syyllistämistä ja "superhyviä" neuvoja muilta. Minulle neuvolassa ensikäynillä sanottiin, että jos poltan, eivät he suosittele lopettamaan heti, vaan vähentämään sen minkä pystyy. Jos pystyn jossain vaiheessa lopettamaan niin hyvä, jos en, niin pelkkä vähentäminenkin on plussaa.

Mielentilasta ja stressitasosta riippuen itsellä menee tupakkaa 5-15 päivittäin ja hyvinvoiva sekä oikein kasvava pieni valopilkku masussa edelleen temmeltää.

Otsikkohan on "Kuka uskaltaa tunnustaa" ei "kuka uskaltaa syyllistää ja valittaa"

Olen kanssasi samaa mieltä, miksi aina pitää syyllistää muita. ehkäpä tämä syyllistäjä on raskauden aikana ollut "täydellinen" ja mittakaavan mukaan elävä henkilö, mutta miten on suu laitettu kun lapsi on syntynyt eikä kaikki menekkään kuten kirjoissa kerrotaan..
Jossakinhan on täytynyt ongelmia tulla kun muita täytyy syyllistää! OLEN TUPAKOINUT ENNEN RASKAUTTA, RASKAUDEN AIKANA JA VIELÄPÄ JÄLKEENKIN!!
ei syyllistäminen auta ketään!
 

Vieras kirjoitti:

Dyyni kirjoitti:

Vieras kirjoitti:
Kun poltatte raskaana ollessanne/imettäessänne, on ihan sama asia kuin laittaisitte vauvan käteen tupakan ja sytyttäisitte sen ja vauva tupakoisi myös. Itse olen ennen raskautta polttanut (poltin valitettavasti jopa 10 vuotta) ja heti kun plussan tein, en tupakkaan ole koskenut, enkä ole koskenut synnytyksenkään jälkeen. Ei se lopettaminen niin vaikeaa ole, kun miettii, miten vauva siitä kärsii, jos polttaa raskauden/imetyksen aikana. Ja tuolla teille faktatietoa luettavaksi http://www.tupakkaverkko.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=0
Tottakai tänne tarvitaan yksi "niin täydellinen äiti" kirjoittamaan omia "näkemyksiään" ja syyllistämään muita. Joltain osin voisin jopa kuvitella että tänä VIERAS kirjoittaja  on joko niitä "olen uranainen ja tein lapsen 35 vuotiaana tarkastellen joka ikistä suupalaa jonka tungen suuhuni, mittaan vitamiinitkin mitalla, jotta kaikki menee varmasti hyvin ja oikein eikä kellään voi olla mitään pahaa sanottavaa, koska olenhan täydellinen äiti" tai niitä joilla ei ole lasta ja on vaan niin samperin kateellinen niille joilla on, että on pakko syyllistää ja valittaa.

Eiköhän se ole jokaisen odottavan/imettävän äidin ihan oma asia polttaako vai eikö polta. Emme me tarvitse syyllistämistä ja "superhyviä" neuvoja muilta. Minulle neuvolassa ensikäynillä sanottiin, että jos poltan, eivät he suosittele lopettamaan heti, vaan vähentämään sen minkä pystyy. Jos pystyn jossain vaiheessa lopettamaan niin hyvä, jos en, niin pelkkä vähentäminenkin on plussaa.

Mielentilasta ja stressitasosta riippuen itsellä menee tupakkaa 5-15 päivittäin ja hyvinvoiva sekä oikein kasvava pieni valopilkku masussa edelleen temmeltää.

Otsikkohan on "Kuka uskaltaa tunnustaa" ei "kuka uskaltaa syyllistää ja valittaa"

Olen kanssasi samaa mieltä, miksi aina pitää syyllistää muita. ehkäpä tämä syyllistäjä on raskauden aikana ollut "täydellinen" ja mittakaavan mukaan elävä henkilö, mutta miten on suu laitettu kun lapsi on syntynyt eikä kaikki menekkään kuten kirjoissa kerrotaan..
Jossakinhan on täytynyt ongelmia tulla kun muita täytyy syyllistää! OLEN TUPAKOINUT ENNEN RASKAUTTA, RASKAUDEN AIKANA JA VIELÄPÄ JÄLKEENKIN!!
ei syyllistäminen auta ketään!
Minusta se on itsekästä polttaa raskausaikana ja vierashan vain kertoi tosi asioita. Itse sain lopetettua alkuraskauden aikana koska tuli huono omatunto sikiötä ajatellen joten kannustan lopettamaan. 
 
Minä olen 20-vuotias äiti. Eli en mikään "täydellinen uranainen" enkä kuvittelisikaan, että olisin tupakoinut raskausaikana! Ja kylläpäs pisti silmään tuo yksi kommentti "katson pahalla tupakoitsijoita VARSINKIN teinejä" :D Millä tavalla aikuisen/vanhan ihmisen tupakointi raskaana ollessa on hyväksyttävämpää kuin teinin....? Mitä merkitystä iällä on? Eiköhän se  merkitys ole niillä vanhemman tekemillä valinnoilla.
 
Ymmärrän, että teillä tupakoitsijoilla on huono omatunto, mutta ei silti tarvitsi vetää palkoa nenuun kun joku kertoo totuuden. Eli sen, että lapsen tulisi mennä tupakan edelle. Ei ole kyse täydellisyydestä vaan valinnasta oikean ja väärän välillä. Jos kirjoitatte aiheesta internettiin on varmaa, että tulee erilaisia kommentteja. Myös aiheen vierestä :)
 
Takaisin
Top