Tupakointi raskausaikana -uskaltaako kukaan tunnustaa?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä poltin noin viiden vuoden ajan ja lopetin raskaaksitullessani. Kun imetys päättyy, en tiedä miten käy. Toivon etten jatka enää sitten polttamista. En mä kai tupakkaa niinkään enää kaipaa, saan sen hajusta nykyisin pahoinvointia, mutta nikotiinia kaipaan.

Sitä tulinkin tänne ketjuun avautumaan että miksi ihmeessä tällasella odotuspalstalla mainostetaan nikotiinikorvaushoitoa tuolla sivun yläosassa. Tavallaan ymmärrän sen koska nehän on pienempi paha kuin tupakka, mutta mua suututtaa koska mulle tulee niiden mainosten näkemisestä vaan nikotiininhimo. Koska tupakointiaikoinani jos olin tupakkalakossa, söin nicorette-purkkaa (välillä siis vaihdoin kolmeksikin kuukaudeksi tupakat nikotiinipurkkaan). Ja tavallaan siihenkin tulee riippuvuus. Raskausaikana en ole käyttänyt nikotiinituotteita, mutta nyt vaikka oon ollu 9 kk ilman tupakkaa ja nikotiinia, niin siltikin nuo mainokset vaan saa mut ajattelemaan lämmöllä sitä rentouttavaa oloa minkä nikotiinipurkka teki.

Etenkin nyt kun kaikki on ihan kamalaa kun LA meni jo eikä vauvaa vaan kuulu, kaipais jotain rentouttavaa. Tietenkään mä en nyt aio repsahtaa kun eihän tätä pitkään enää jatku, mutta sen voin kyllä myöntää että ai kun tekis mieli.
 
Tunnustan. Ylpeä siitä en todellakaan ole. Kaikkien painostaminen alkoi ahdistaa ja stressaamaan niin paljon ettei lopettaminen onnistunut. Pystyin onneksi vähentämään n. 2 päivässä. 2 tervettä lasta olen silti synnyttänyt ja normaalin kokoisia olivat.
 
Lueskelin tässä viestiketjua. Itse tupakoin ja ihan hiljattain selvisi, että olen raskaana. Noh tupakoin edelleenkin, mutta hyvin vähän (n. 4 tupakkaa/pvä), olisi stressaavaa päättää lopettaa, syyllistää itseään jne. Luultavasti se olisi sikiölle pahempaan. Luulen, että tupakointi kuitenkin jää, sillä en todellakaan nauti enää mausta, mutta hermot eivät tässä arjessa oikein kestä ja pakko siis ajoittain turvautua tupakkaan.

Itse pointtini oli, että tunnen/tiedän äitejä, jotka polttivat raskausajan ja lapset täysin terveitä. Itsekin olen "polttanut" koko kohdussa olo aikani - en sitten lapsena/nuorena polttanut, vasta duunissa aloitin. Luulenpa, että hieman yliammutaan polttamisen vakavuutta, sillä mennäänpä esim. 20 vuotta taaksepäin. Äidin tupakointiin ei niinkään kiinnitetty huomiota, toki asiaa käsiteltiin, mutta silti... ajassa vielä enemmän taaksepäin, varmasti kaikki äidit polttivat 70-luvulla tai aiemmin. Nämä ovat siis vain käsityksiä enkä kirjoituksella koita sanoa, että äidit polttakaa. Itse olen enemmään huolissani ilmansaasteissa/ympäristömyrkyistä ja ympärillä olevista muista riskitekijöistä, lisäaineista ja muutenkin niistä e-koodeista, joista puolienkaan vaikutuksia ei varmuudella osata todeta.

Oli miten oli, odottavalle äidille tuntuu olevan aivan liiaksi pelotteita, ei saa tehdä noin tai näin, tuo ei ole terveellistä jne.. ja kaikesta tästä stressista ja "terveistä" elämäntavoista huolimatta lapsi voi syntyä sairaana tai epämuodostuneena. Minusta tärkeintä on kuunnella omaa hyvinvointiaan niin lapsi varmasti siellä masussa voi yhtä hyvin. Täytyy nyt itselleni pitää vielä peukkuja, että tuo röökaaminen jäisi, mutta en siitä stressiä aio ottaa (:
 
Lueskelin tässä viestiketjua. Itse tupakoin ja ihan hiljattain selvisi, että olen raskaana. Noh tupakoin edelleenkin, mutta hyvin vähän (n. 4 tupakkaa/pvä), olisi stressaavaa päättää lopettaa, syyllistää itseään jne. Luultavasti se olisi sikiölle pahempaan. Luulen, että tupakointi kuitenkin jää, sillä en todellakaan nauti enää mausta, mutta hermot eivät tässä arjessa oikein kestä ja pakko siis ajoittain turvautua tupakkaan.

Itse pointtini oli, että tunnen/tiedän äitejä, jotka polttivat raskausajan ja lapset täysin terveitä. Itsekin olen "polttanut" koko kohdussa olo aikani - en sitten lapsena/nuorena polttanut, vasta duunissa aloitin. Luulenpa, että hieman yliammutaan polttamisen vakavuutta, sillä mennäänpä esim. 20 vuotta taaksepäin. Äidin tupakointiin ei niinkään kiinnitetty huomiota, toki asiaa käsiteltiin, mutta silti... ajassa vielä enemmän taaksepäin, varmasti kaikki äidit polttivat 70-luvulla tai aiemmin. Nämä ovat siis vain käsityksiä enkä kirjoituksella koita sanoa, että äidit polttakaa. Itse olen enemmään huolissani ilmansaasteissa/ympäristömyrkyistä ja ympärillä olevista muista riskitekijöistä, lisäaineista ja muutenkin niistä e-koodeista, joista puolienkaan vaikutuksia ei varmuudella osata todeta.

Oli miten oli, odottavalle äidille tuntuu olevan aivan liiaksi pelotteita, ei saa tehdä noin tai näin, tuo ei ole terveellistä jne.. ja kaikesta tästä stressista ja "terveistä" elämäntavoista huolimatta lapsi voi syntyä sairaana tai epämuodostuneena. Minusta tärkeintä on kuunnella omaa hyvinvointiaan niin lapsi varmasti siellä masussa voi yhtä hyvin. Täytyy nyt itselleni pitää vielä peukkuja, että tuo röökaaminen jäisi, mutta en siitä stressiä aio ottaa :)


Ei taas näitä.. kun ne muut on polttanut ja kyllä niiden lapset synty terveenä. Tai että mietitään mitä ennen muutama kymmen vuos tehtiin. Paras sun viestissä kuitenkin oli : "Luulempa, että hieman yliammutaan polttamisen vakavuutta.." Ei hyvää päivää!
 
Mä poltin jonkunverran, ennenkun tulin raskaaksi. Meni alle kuukausi plussasta, että olin kokonaan ilman. Jätin tupakan varovasti pois, koska olin tuolloin muutenkin todella stressaantunut. En voisi kuvitellakaan, että röökäisin koko raskausajan. Kuulostaa tosi itsekkäältä, että ei muka voisi lopettaa... Ja kyllä tiedän, että siitä ei ole helppoa päästä eroon.
 
Hei! Vinkkinä kaikille jotka sitä kaipaa..sähkötupakka ilman nikotiinia! :) Itse sillä lopetin ennen esikoista, pltin sitä pari viikkoa ja sitten huomaamatta pystyin jo olemaan kokonaan ilman. Vesihöyryn sauhuttelu auttoi pahimman yli!!
 
Niin tyhmältä kuin kuulostaakin niin minä olen ollut polttamatta yhtä kauan kuin esikoisellani on ikää!

Ennen raskaaksi tuloa olin polttanut noin 12 vuotta ja aina ajattelin lopettavani siihen, kun positiivisen raskaustestin teen. Jokainen jostakin riippuvainen ihminen tietää ettei se kovin helppoa olekkaan luopua riippuvuudestaan (tupakan poltto, kahvin juonti, alkoholi ja mitä kaikkea onkaan). En siis kyennytkään lopettamaan, onnistuin vähentämään. Vanhan noin 14 tupakkaa päivässä vaihtui noin 4 tupakkaan päivässä. Iso apu oli siinä että työpäivän aikana en tupakoi (kyllä, se aika ei tehnyt tiukkaakaan).

Kun vihdoin esikoiseni syntyi ja olimme sairaalassa 5 päivää kotiin tullessa tajusin etten ollut noina 5 päivänä ajatellut tupakkaa ollenkaan. Mieheni tupakoi, mutta jostain syystä minulle ei enää maistunutkaan.
Olen siis ollut siitä asti tupakoimatta, kohta jo 3 vuoden ajan. Kertaakaan ei ole tehnyt edes mieli ja ihan huoletta pystyn olemaan tupakoisijan vieressä. Tosin nykyy tupakka haisee ihan kaamealle.

Jälkikäteen ajateltuna, en ymmärrä miten lopetus oli raskausaikana niin vaikeaa yrityksistä huolimatta kun loppujen lopuksi se olikin ihan helppoa ja tapahtui kuin seinää, ajattelematta.

Olen iloinen, että esikoiseni kuitenkin sai rintamaitoa tupakoimattomalta äidiltä. Olen iloinen, että kuopukseni sai kasvaa tupakoimattoman äidin mahassa ja saa tupakoimattomat äidin rintamaitoa.

En kuitenkaan halveksi tai väheksy tupakoivia äitejä, koska ei se oikeasti ole helppoa. Jokainen tekee niinkuin itsestä parhaalta tuntuu. Been there, done that! Monista asioista, kun on helppo huudella ennenkuin on itse siinä tilanteessa.
 
Mä lopetin tupakoinnin melkein 1,5v sitten ja olin savuton tullessani raskaaksi.

Nyt olen jatkuvasti nähnyt unia siitä että poltan, tupakkaa tekee edelleen mieli. Poltan unissani tietäen että olen raskaana. Jos en olisi lopettanut ennen raskaaksi tuloa niin en tiedä olisinko pystynyt lopettamaan samalla tavalla raskaaksi tullessa.

Osaan samaistua molempiin puoliin tässä asiassa.. Tämä on niitä aiheita joka saa ihmiset äärimmilleen mielipiteineen. Jokainen meistä varmasti tekee kuten parhaaksi näkee.
 
Niinhän se on ettei se tupakkavauva mikään mutaatio tai vammainen ole..siihen kaikki aina vetoaa " terveen lapsen silti sain..kuten sekin ja sekin.."
Tupakan vaikutukset nimenomaan todetaan vasta usein kouluiässä..oppimisvaikeutena tai levottomuutena tai jopa myöhemmin lapsettomuutena..
Lisäksi vanhin ja vääräksi todistettu selitys on myös se että stressi haittaa sikiötä enemmän. Stressi on juuri niin iso kuin äiti siitä tekee..tupakan nikotiini ei todellakaan vähennä elimistön stressitasoa. Päinvastoin. Tottakai neuvolatädit
ovat mielissään jo vähentämisestä..jos vaihtoehtoihin äiti ei ole halukas.

Ja kyllä, jeesustelen aiheella huoleti, koska olen itsekin kärsinyt valtavat niksat ja hermoromahdukset taatakseni lapselle terveellisen elämän alun. tsemppiä kaikille, helppoa se ei ole, mutta täysin mahdollista!
 
Niinhän se on ettei se tupakkavauva mikään mutaatio tai vammainen ole..siihen kaikki aina vetoaa " terveen lapsen silti sain..kuten sekin ja sekin.."
Tupakan vaikutukset nimenomaan todetaan vasta usein kouluiässä..oppimisvaikeutena tai levottomuutena tai jopa myöhemmin lapsettomuutena..
Lisäksi vanhin ja vääräksi todistettu selitys on myös se että stressi haittaa sikiötä enemmän. Stressi on juuri niin iso kuin äiti siitä tekee..tupakan nikotiini ei todellakaan vähennä elimistön stressitasoa. Päinvastoin. Tottakai neuvolatädit
ovat mielissään jo vähentämisestä..jos vaihtoehtoihin äiti ei ole halukas.

Ja kyllä, jeesustelen aiheella huoleti, koska olen itsekin kärsinyt valtavat niksat ja hermoromahdukset taatakseni lapselle terveellisen elämän alun. tsemppiä kaikille, helppoa se ei ole, mutta täysin mahdollista!
Asiaa! Äitini poltti minua odottaessaan ja mulla todettiin ala-asteella keskittymisvaikeuksia enkä menestynyt matematiikassa, sain toisen kirjan kuin muut että pääsin läpi..
Lisäksi mulla on huono pintaverenkierto, ollut vauvasta asti.
Minä synnyin 2567 g painoisena,1 kk ennen laskettua, siskoni 2 kk ennen laskettua.
On melko huvittavaa että poikani syntyi viikon ennen la:ta ja oli 4185 g ja 53 pitkä.
En voisi polttaa raskauden aikana, valitettavasti äidin pitää olla valmis suhtautumaan niin jatkossakin lapsen elämän aikana että "ei mennä omien halujen ja stressileveleiden mukaan vaan 1. on lapsi".



Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Siis oikeesti.. Ne naiset jotka kokevat sen vääräksi ovat oikeassa omalla tavalla. Onhan se pahaksi sikiölle, että odottava äiti polttaa. Oletteko kenties miettiny sitä, että jotkut eivät pysty kokonaan lopettaa tupakointia ei oman navan takia vaan sen stressin yleensä kun pelkää että jos lopettaa niin keho voi jopa hylkiä sikiön jos on hirveät vieroitusoireet tai keho muuten vaan taistelee lopettamista vastaan. Itse olen polttanut kohtuudella ekan kanssa ja nyttekki.
 
^Siks ei kannata lopettaa seinään, pikkuhiljaa vähentämällä ei tuu samanlailla niitä vierotusoireita. En tarkkaan tiedä mitä stressihormonit sikiölle tekee mutta luulisi että röökin sisältämät terva, häkä ja mitkälie rotanmyrkyt tekee pahempaa.
 
Mun omamielipide on tästä "Hui kauheaa! Lopetustressi on pahempi sikiölle kuin tupakan kaikki p*skat" -juttu on vaan niiden äitien lässytystä jotka ei ole edes tosissaan lopettamassa tupakointia. Näin.
 
Eihän tietystikkään tupakka tee hyvää sikiölle, mutta aina kaikki ei ole niin yksinkertaista. Asioista on helppo huudella silloin, kun ei itse ole sen tupakan toisessa päässä.

Tunnustaako kukaan olevan kahvi-addikti? Keho vaan vaatii kahvia aamuisin, tai se ei lähde käyntiin. Ilman sitä tulee jäätävä päänsärky ja tuntuu ettei mistään tuu mitää. Pystytkö yhtäkkiä luopumaan siitä? Kokeile! :) (ja eikös myöskin kova kahvin litkiminen voi aiheuttaa haittaa sikiölle?

Jännä juttu, ettei siihen tupakanpolttoon kuitenkaan neuvolassa puututa. Minulle ainakin vaan kohautettiin olkapäitä ja todettiin ok ja neuvolakorttiin kirjattiin 4-6 tupakkaa päivässä. Edes äippäpolilla asiaa ei otettu mitää kantaa. Mitä jos käyttäisin alkoholia tai huumeita? Olisiko silloinkin vaan todettu ok, ja kirjattu korttiin...
 
Tiutsi: Itse olen polttanut ja myös sen lopettanut kun tulin raskaaksi.
Neuvolantädit ei voi sua alkaa pakottaa lopettamaan tupakan polttoa. Se pitää itse tehdä. Merkkaavat neuvolakorttiin koska niiden täytyy tehdä se mutta en usko että tädit sitä hyvällä ajattelee että polttaa.
Kahvia joo saa jonkun verran juoda raskaana mutta eiköhän se tupakka vie sen voiton kumpi on pahempi. Kyllähän sä varmaan tiedät (?) että mitä siitä alkoholin ja huumeiden käytöstä koituis...ei taidettais todeta neuvolakorttiin asian olevan ok vai mitä?
 
Muistelin lukeneeni jutun tuosta stressistä lopettamisen suhteen...

http://www.tohtori.fi/?page=7743008&id=3764556

http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00984

Ehkä jokin nikotiininkorvaushoito auttaisi? Ja jos et pysty lopettamaan, niin jo vähentäminen on aina askel eteenpäin. Ehkä pärjäät yhdellä, kahdella spaddulla päivä raskauden loppuun asti, jos et lopettaa voi. Stressiä taas voi hoitaa. Pyydä apua neuvolasta.
Mun puolesta vaan kaikille kauheasti tsemppiä tupakoinnin lopettamiseen. Ei se ole hyväksi aikuisellekaan, niin ei se ole hyväksi sikiöllekään.

Mä lopetin tupakoinnin jo vuosia ennen kuin tulin raskaaksi. Lopetin nikotiinikorvaushoidon avulla. Käytin lopettamisvaiheessa inhalaattoria, joka helpotti tarpeeseen nyplätä jotain sormissa. Sormeni kaipasivat enemmän tupakan nypläämistä, kuin kroppani nikotiinia. Inhalaattoria imeskelin kuukauden päivät, kunnes se pikkuhiljaa unohtui aina vaan pidemmiksi ajoiksi laukun pohjalle. Lopulta olin siitäkin irti. En ole polttanut enää vuosiin.

Hyvää kevään jatkoa mammoille ja tuleville mammoille. :)
 
Itse poltin 6 v ennen esikoista, lopetin seinään vaikka jäin raskauden aikana yh:si lapsen isän sairastuttua, ei ollut rahaa, kaikki oli epävarmaa tulevasta sillä mulla ei ollut tukiverkostoja!
Vaikka teki mieli tupakkaa en ikinä antanut itselleni sitä mahdollisuutta "mulla on stressiä jo valmiiksi kaikesta, hui hirveää meen hermosavuille, koska sillä pelastan mun lapsen muulta stressiltä!!!"
Stressi kuuluu välillä elämään, paskapuhetta että pitäisi vetää sauhut ettei lapsi vahingoittuisi sillä! :D



Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Musta tuo kahvi on huono verroke tupakkaan nähden. Kahviahan saa raskauden aikana juoda sen 2-3 kupillista päivässä. Itse juon aamukahvin mutta kyllä sen pystyy jättämään pois. Se on eri asia jos vetää kaksi pannullista päivässä, siitä on jo haittaa.

Neuvolassa on hyvä puuttua tupakanpolttoon. Mutta jos siihen puuttuu kovinkin aktiivisesti niin aina tulee valitusta jolta kulta. Ja eiköhän kaikki raskaana olevat tiedä tupakan olevan haitallista. Anette sanoi hyvin tuon että se lopettaminen on tehtävä itse. Neuvolan tehtävä on antaa suosituksia ja neuvoja mutta ei se voi ottaa röökiä pois kenenkään suusta. Mä nostan hattua niille äideille jotka on pystyny sen tupakan lopettamaan raskautta yrittäessä tai sen alettua. Se on kova saavutus.
 
Poltin 5 vuotta ennen raskautta. Viimeisen tupakan vedin toisessa kädessä tekemätön raskaustesti, toisessa tupakka. Lupasin itselleni jos testistä tulee positiivinen jää tämä viimeiseksi, se jäi. Vaatii se selkärankaa mutta oma keho ja tulevaisuus lapsen kanssa kiittää! Tsemppiä!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Se on totta että lopettaminen pitää tehä itse, eikä kukaan sun puolesta voi sitä tehdä, mut omalla kohdalla lopettaminen helpottu huomattavasti ku joku sanoi sen ääneen että olisi vauvalle parempi ettet polta ollenkaan. Sillonkun vähensin ni kaikki kivasti ymmärsi että miksi poltan ja se ei motivoinut ollenkaan. Tuomitseminen ei auta mutta ei kyllä auta liika ymmärtäminenkään! Ainakaan itselläni.
 
Takaisin
Top