Tupakointi raskausaikana -uskaltaako kukaan tunnustaa?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Poltin rv 32-36 eli kuukauden 5-10tupakkaan per päivä. Syynä isäni itse murha ja asiat joita selvisi isäni kuoleman jälkeen (huumeita, rikollista rahaa, yhtäkkiä hänellä oli jokin yritys yms.) Lopetin hautajaisten jälkeen. Tyhmää se oli ja kadun sitä vieläkin. Toisaalta lapseni olisi voinut kuolla äkilliseen stressireaktioon. Sektio meni pieleen ja menetin niin paljon verta, että meinasin kuolla. Että pelkkää p..kaa oon saanu kokea raskausaikana Enkä halua enää lapsia
Yksi riittää (:
 
Poltin ennen raskautta paljonkin, aski per. päivä, joskus enemmänkin. Positiivisen tuloksen saatua tupakan poltto loppui saman tien. Tiesin sen jo ennen raskaaksi tuloa että lopettaisin, mutta tiesin myös sen että aloittaisin tupakoinnin taas kun en enään imettäisi. Itselläni lopetus oli suht. kivuton. Pari päivää päänsärkyä ja purkkaa, mutta sitten rupesi helpottamaan. Viikon kuluttua en enään edes ajatellut tupakkaa. Kaikkein paras helpotus oli varmaan se että mieheni lupasi olla polttamatta muualla kuin töissä. Ei tarvinnut kestää niitä tupakan tuoksuisia pusuja yms. Nostan hattua niille tupakoitsijoille ketkä pystyy lopettamaan raskauden/imetyksen ajaksi, mutta en myöskään tuomitse heitä ketkä polttavat pari tupakkaa/pvä. Lopetus prosessi on joillekkin todella tuskallinen ja stressaava, mikä taas voi johtaa keskenmenoon. Ystävälleni sanottiin itseasiassa neuvolassa, että mielummin se muutama tupakka päivässä kun hirveä stressi koko ajan.
 
Itse en voisi tupakoida raskausaikana, vaikka ennen tupakoin, mutta äitini tupakoi odottaessaan ja imettäessään minua. Tavallaan olen hyvin katkera hänelle, että onko tupakka hänelle todella niin tärkeää, että se meni jopa minun hyvinvointini edelle, vaikka terve olenkin ollut. Hän tupakoi myös odottaessaan pikkuveljeäni ja sai keskenmenon istukan toimintahäiriön vuoksi. Mitä olen lukenut, tupakointi voi vaikuttaa juuri niin... Turha on syyllistää ketään ja voihan se olla, ettei keskenmeno edes johtunut siitä.

Kuitenkin teille tupakoiville äideille tässä muutama ajatus ihmiseltä, jonka äiti on tupakoinut aina... Muistan, miten lapsuudessanikin äitini haisi aina pahalle ja autossa tuntui pahalle hengittää, kun äiti poltti vieressä. Omat lapsenne saattavat ajatella aikuisena teistä samoin.

Itse en koskaan laittaisi lastani kokemaan samaa. Aijon kyllä polttaa, mutta vain jonkun juhlan yhteydessä, lapsen ollessa hoidossa. Ja tiedän myös pystyväni siihen. Ja vaikka syyllistänkin teitä tupakoitsijoita, en pidä itseäni täydellisenä.
 
Hyvin useat ystäväni on polttaneet koko raskauden ajan. En syyllistä ketään valinnoistaan, mutta itse en niin tekisi. Keväällä ennen keskenmenoani lopetin tupakan polton lähes heti plussan jälkeen. Ehkä reilu viikon poltin 2-4 tupakkaa päivässä ja sitten lopetin kokonaan. Keskenmenon jälkeen aloin uudestaan käryttämään. Jos uuden tilaisuuden lapseen saan, lopetan tupakoinnin heti.
 
Mirumaru sanoi:
Itse en voisi tupakoida raskausaikana, vaikka ennen tupakoin, mutta äitini tupakoi odottaessaan ja imettäessään minua. Tavallaan olen hyvin katkera hänelle, että onko tupakka hänelle todella niin tärkeää, että se meni jopa minun hyvinvointini edelle, vaikka terve olenkin ollut. Hän tupakoi myös odottaessaan pikkuveljeäni ja sai keskenmenon istukan toimintahäiriön vuoksi. Mitä olen lukenut, tupakointi voi vaikuttaa juuri niin... Turha on syyllistää ketään ja voihan se olla, ettei keskenmeno edes johtunut siitä.

Kuitenkin teille tupakoiville äideille tässä muutama ajatus ihmiseltä, jonka äiti on tupakoinut aina... Muistan, miten lapsuudessanikin äitini haisi aina pahalle ja autossa tuntui pahalle hengittää, kun äiti poltti vieressä. Omat lapsenne saattavat ajatella aikuisena teistä samoin.

Itse en koskaan laittaisi lastani kokemaan samaa. Aijon kyllä polttaa, mutta vain jonkun juhlan yhteydessä, lapsen ollessa hoidossa. Ja tiedän myös pystyväni siihen. Ja vaikka syyllistänkin teitä tupakoitsijoita, en pidä itseäni täydellisenä.
Click to expand...

Minun äitini poltti minua odottaessaan ja syyllistää tänäkin päivänä itseään siitä, että minulle puhkesi psoriasis taaperona. Ihan sydäntä särkee se itsensä syyllistäminen.. Tuskin se tupakka minulle psoriasista aiheutti, mutta äidille asian mahdollisuuden tiedostaminen on ollut rankkaa. Ja vaikka aiheuttikin, niin ei sille nyt mitään voi. Eikä syyllistäminen mitään auta.

Poltin itse noin kymmenisen vuotta, kunnes lopulta päätin, että nyt riittää. Olen ollut savuton jo vuosia. Päätökseen vaikutti juurikin se, että ihoni voi paremmin ilman tupakan haittoja ja ajattelin, että kun sitten joskus teen lapsia, niin en altista heitä haitoille. Luulen, että syyllistäisin itseäni myös hyvin rajusti vuosikaudet, mikäli jotain pientäkin ilmaantuisi. Lopetin siis oman ja tulevien lasteni terveyden vuoksi. Ihoni kuivuus väheni huomattavasi hyvinkin pian lopettamisesta ja useita psoriläiskiä katosi pois. Paljon muitakin hyviä puolia lopettamisesta seurasi. Ja ei se helppoa ollut se lopettaminen. Kyllä korpesi ja keljutti, varsinkin töissä, jos oli huono päivä. Otin avukseni inhalaattorin ja sen muovipillin imeminen ja pureskelu auttoi todella hyvin, purkasta sain vain närästystä enkä lainkaan apua. Lopettamisessa minulle oli vaikeinta se, ettei käsissä enää ollut sitä tupakkaa näprättävänä, ja juuri siihen se inhis auttoi.. sitä kun saattoi pyöritellä käsissä, kuin tupakkaa. Ja lopettamiseen riitti yksi paketti ja lopulta se inhiskin unohtui viikoiksi, kunnes sen löysin laukusta ja nakkasin rodeen kera muutaman käyttämättömän patruunan. Ja kylläpä alkoi jäämään yhtäkkiä mukavasti rahaa säästöön.. mahtava sivuvaikutus sekin. :D
En kadu hetkeäkään, että lopetin ja toivotan hurjasti tsemppiä kaikille, jotka pyristelevät irti tupakasta. Se on todellakin sen arvoista! Mutta jos et pysty, niin sitten et pysty.. aina voi edes yrittää vähentää.


Onnellista odotusta kaikille!
 
äityli79 sanoi:
Olisi hienoa, että kaikki tupakoivat odottajat pystyisivät lopettamaan ja myös heidän puolisot. Hirmuisesti tsemppiä heille!

Tupakoinnilla on useita haittatekijöitä mm. syövän mahdollisuus. Halusin kuitenkin muistuttaa, ettei se ole ainut syy syöpään. On kurjaa kun syöpäpotilaita katsotaan pitkään ja tuomitsevasti, koska heti ajatellaan että hän on tupakoinut. Olen saanut huomata tämän molempien vanhempieni kohdalla. :sad001 Toinen hävisi taistelun syöpää vastaan. Kumpikaan ei ollut tupakoinut. Juu syöpähoidot ovat kalliita, mutta jokainen on yhtä tärkeä. Muistetaan siis myös se, ettei vain ja ainoastaan tupakointi syöpää aiheuta, vaikka voikin olla myös osa syyllinen siihen.

Ja onnea vielä kaikille niille jotka ovat onnistuneet lopettamaan. :gen014
Click to expand...

Olen kanssa huomannut, että syöpäpotilaita syyllistetään. Kauhein kommentti mitä olen kuullut "Miksi yhteiskunnan pitää kustantaa syöpähoidot, itsepähän ovat syyllisiä tilanteeseen." :wtf Joskus ihmiset voivat olla todella ajattelemattomia.

Tiedän myös tapauksia, jossa lääkäri on kehoittanut odottavaa äitiä vähentämään tupakointia. Lopettaminen olisi ollut liian stressaavaa ja keskenmenon riski olisi ollut todella suuri.

Ihannetilanne olisi, että tupakoinnin olisi lopettanut ennen plussaamista. Aina näin ei kuitenkaan ole. Tsemppiä kaikille lopettamiseen. :signs003
 
Ilmeisesti kokoon jo kuihtunut palsta, mutta kommentoidaan nyt kuitenkin.

Raskaana ollaan, rv 15, tupakoin. Polttanut olen 20 vuotta ja pirun vaikeeta lopettaa.
Silti lopettaa pitää ja täytyy ja aion. Toivottavasti muutkin tupakoivat odottajat pystyvät myös. Onhan se nyt kuitenkin totta ettei se sikiölle ja/tai vauvvalle mitään hyvää tee polttaa sitten yhden röökin viikossa tai päivässä tai tunnissa..Ja niin äiti kun lapsikin hyötyy lopettamisesta.
Itse päättänyt lopettaa ensin vähentämällä ja siitä asteittain kokonaan eroon, jos jollekkin sopii seinään lopettaminen niin hyvä juttu, ihan oikeasti:)
Joku kirjoitti ettei 3 päivän jälkeen pitäisi olla enään vieroitusoireita, mutta luulisin että psykosomaattisia voipi tulla..Jos on jonkun tavan ja addiktoivan aineen kanssa elänyt 10 vuotta tai 15 vuotta, mitä ikinään, on sellaisesta selittämättömän vaikea luopua.(muistaakseni heroiiniin verrattu joskus röökiä..)
Ja moni on oikeassa siinä että varmasti myös tupakoimattomien lapsille tulee jos jonkinlaisia kehityshäiriöitä, mutta en minä ainakaan ota (uskalla ottaa) riskiä että tupakointi sitä edesauttaa.
Kyllähän ne neuvolassa sanovat että vähentäminen riittää ja stressi on pahasta, mutta lopettaminen on paljon parempi vaihtoehto. Ja joku muu olikin jo kirjoittanut fiksusti että ihan yhtälailla stressiä on tupakoimattomilla...Ja jos elämä potkii päähän, se ei varmasti muuta mitään asiaa paremmaksi elämässä eikä helpommaksi jos tupakka sauhuaa suussa.
Mutta siis, koittakaamme kaikki lopettaa, elämässä varmasti vaikeampiakin asioita on ollut ja tulee olemaan. Muistakaamme kuitenkin että kyse on addiktiosta, eli siitä eroon pääseminen ei ole niin yksiselitteistä. Koitetaan kuitenkin ja toivottavasti voitetaan tämä typerä tapa ja ollaan ylpeitä ja rakastavia vanhempia:)
 
Kyllä minuakin korpee kun on joku maha pystyssä tupakalla ja varsinkin ennen omaa plussaa, "toikin tuolla on raskaana ja minä en." Silti ei tulis mieleenkään mennä moralisoimaan, sä et tiedä sitä ihmistä tai sen tarinaa. Esim. nuoruudessani ystäväni jatkoi tupakointia koko raskauden läpi lääkärin määräyksestä, kun paniikissa lopetti seinään plussattuaan ja saikin sitten saman tien stressin myötä raskausmyrkytysoireita. Sanottiin suoraan, että on parempi, että jatkat tupakointia. Mutta polta niin vähän, kuin mahdollista.
 
elmiina sanoi:
Esim. nuoruudessani ystäväni jatkoi tupakointia koko raskauden läpi lääkärin määräyksestä, kun paniikissa lopetti seinään plussattuaan ja saikin sitten saman tien stressin myötä raskausmyrkytysoireita. Sanottiin suoraan, että on parempi, että jatkat tupakointia. Mutta polta niin vähän, kuin mahdollista.
Click to expand...


Raskausmyrkytyksenoireet alkavat rv 20 eteenpäin.
 
Kyseinen kaveri ei tiennyt olevansa raskaana heti alkuunsa kun eivät yrittäneet vaan oli epäsäännölliset kuukautiset ja ehkäisy käytössä. Ja pari kolme viikkoa ehti olla parilla tupakalla per viikko kunnes oireet alkoivat. Mutta jos siulle tulee inttämisestä parempi olo ja koet että tiedät kaiken aina paremmin niin hyvä siulle. :)
 
elmiina sanoi:
Kyseinen kaveri ei tiennyt olevansa raskaana heti alkuunsa kun eivät yrittäneet vaan oli epäsäännölliset kuukautiset ja ehkäisy käytössä. Ja pari kolme viikkoa ehti olla parilla tupakalla per viikko kunnes oireet alkoivat. Mutta jos siulle tulee inttämisestä parempi olo ja koet että tiedät kaiken aina paremmin niin hyvä siulle. :)
Click to expand...


Kerroin vain milloin ne alkaa. En inttänyt ja enkä tiedä kaikkea paremmin :)
 
Otsikkokin sen jo kertoo. Mikään ei ole niin ruman näköistä kuin polttava raskaana oleva nainen.
 
Dyyni sanoi:
[B]Vieras[/B] kirjoitti: Kun poltatte raskaana ollessanne/imettäessänne, on ihan sama asia kuin laittaisitte vauvan käteen tupakan ja sytyttäisitte sen ja vauva tupakoisi myös. Itse olen ennen raskautta polttanut (poltin valitettavasti jopa 10 vuotta) ja heti kun plussan tein, en tupakkaan ole koskenut, enkä ole koskenut synnytyksenkään jälkeen. Ei se lopettaminen niin vaikeaa ole, kun miettii, miten vauva siitä kärsii, jos polttaa raskauden/imetyksen aikana. Ja tuolla teille faktatietoa luettavaksi [URL]http://www.tupakkaverkko.fi/index.php?option=com_[/URL]content&task=view&id=39&Itemid=0 Tottakai tänne tarvitaan yksi "niin täydellinen äiti" kirjoittamaan omia "näkemyksiään" ja syyllistämään muita. Joltain osin voisin jopa kuvitella että tänä VIERAS kirjoittaja on joko niitä "olen uranainen ja tein lapsen 35 vuotiaana tarkastellen joka ikistä suupalaa jonka tungen suuhuni, mittaan vitamiinitkin mitalla, jotta kaikki menee varmasti hyvin ja oikein eikä kellään voi olla mitään pahaa sanottavaa, koska olenhan täydellinen äiti" tai niitä joilla ei ole lasta ja on vaan niin samperin kateellinen niille joilla on, että on pakko syyllistää ja valittaa. Eiköhän se ole jokaisen odottavan/imettävän äidin ihan oma asia polttaako vai eikö polta. Emme me tarvitse syyllistämistä ja "superhyviä" neuvoja muilta. Minulle neuvolassa ensikäynillä sanottiin, että jos poltan, eivät he suosittele lopettamaan heti, vaan vähentämään sen minkä pystyy. Jos pystyn jossain vaiheessa lopettamaan niin hyvä, jos en, niin pelkkä vähentäminenkin on plussaa. Mielentilasta ja stressitasosta riippuen itsellä menee tupakkaa 5-15 päivittäin ja hyvinvoiva sekä oikein kasvava pieni valopilkku masussa edelleen temmeltää. Otsikkohan on "Kuka uskaltaa tunnustaa" ei "kuka uskaltaa syyllistää ja valittaa"
Click to expand...


Eritoten tämä kohta: "Eiköhän se ole jokaisen odottavan/imettävän äidin ihan oma asia polttaako vai eikö polta."
Ei todellakaan ole ihan oma asia, vaan se on myös sen vatsassa kasvavan vauvan asia! Mulle on ihan sama kuka sitä tupakkia muuten polttaa, mutta siinä vaiheessa kun aiheutetaan haittaa muille ja varsinkin lapsille, puhumattakaan syntymättömästä omasta lapsesta, en voi käsittää, kuinka itsekäs pitää olla.
 
Ite lopetin sähkötupakan kans. 4. Raskaus. Aiemmissa polttanu aski/vrk. Vanhin lapsi kohta yläkoululainen.
 
Mä niin kiehun täällä.. Anteeksi vaan kaikille tupakoitsijoille, mutta kyllä luulis et edes pieni vauva menis sen sätkän edelle, jollei mikään muu saa lopettamaan. Ihan sairasta ! Jos oikeesti haluaa lopettaa niin se kyllä onnistuu, lopettaa vaan niiden tekosyiden keksimisen.
 
Raskausajan tupakointia on yhtä vaikea ymmärtää kuin kännäämistä. Kumpikaan ei välttämättä aiheuta yhtikäs mitään, mutta riski on ihan todellinen ja olemassa.

Itseäni ei nyt ihan hirveästi liikuta jos jollekin tupakoivalle tulee paha mieli, kun joku katsoo pahasti maha pystyssä sätkänimijää.Se ikävä fiilis tulee vauvan vuoksi eikä äidin mielipahan.

Joku taisi jo hätäpäissään vedota siihen, että luuleeko joku olevansa itse täydellinen kun on varaa paheksua norttituttia imeviä? Vähänpä siihen täydellisyyteen tarvitaan jos vastapuoli käryttää kuin korsteeni.

En sormi pystyssä tuomitse tupakoivia, mutta koen vaikeaksi ymmärtää miksi riskeerata oman lapsensa kehitys? Vielä riippuvuudenkin tupakointiin voin ymmärtää, mutta sitä tekosyiden kavalkadia jolla röksäys "oikeutetaan" en. On stressiä, murhetta, riippuvuutta ja sikiökin tykkää parempaa kun pistää sätkään savun... Ihan kuin me, jotka emme tupakoi olisimme jotenkin siunattua jotenkin helpommalla elämällä. Se ei pidä paikkaansa, jokaisella on oma taakkansa kannettavanaan. Toivoisin vain, että tupakoivat äidit miettisivät minkä verran he haluavat jo ennen lapsen syntymää sälyttää lapsensa kannettavaksi?

Isolle osalle tupakkavauvoista ei käy mitään. Mutta sitä yhtä jolla on källimpi tuuri tuskin lohduttaa, että muut pärjäsivät niin hienosti.
 
Ihmisellä on taipumusta ulkoistaa itsensä kohdalta pahojen asioiden tapahtumisen, siis koska tupakointikin on kuitenkin vain riski, niin kaiken järjen vastaisesti ihan fiksukin ihminen on taipuvainen ajattelemaan, ettei se paha tuuri juuri omalle kohdalle osu (vaikka tilastot tai mitkä tahansa tutkimustiedot sanoisivat mitä). Tämä ajattelutapahan on jokaisessa ihmisessä meitä suojeleva asia, sillä tulisimme hulluksi jos tiedostaisimme joka hetki kaikki mahdolliset riskit.

On helppo itse tupakoimattomana ajatella, että miksi ihmeessä joku polttaa raskaana (itse en oikein tajua miksi ylipäänsä kukaan koskaan haluaa polttaa), mutta kyse on vain siitä että itse arvottaa ja näkee elämän eri tavalla. Järkytyin kuullessani, että ihmiset joiden pitäisi olla sieltä fiksuimmasta päästä, miettivät että haittaako se yksi punaviinilasillinen ruuan kanssa raskaana vai ei. Sitä ei haluta luopua siitä omasta nautinnosta edes niin lyhyeksi ajaksi, miten itsekästä, ajattelin. Mutta kuka minä olen moralisoimaan, kun minulle se tupakka tai se punaviini ei merkitse yhtään mitään, eikä minulla ei ole riippuvuutta, niin mistä minä voin tietää ollenkaan mitä siellä taustalla on. Itse kun lopulta osaan olla ihan yhtä hedonistinen joissakin asioissa, ne nyt vain nykytieteen valossa eivät ole vielä diagnosoitu yhtä vaarallisiksi kuin tupakka tai alkoholi, mutta kuka tietää mitä tulevaisuudessa.

Pystyn siis jollain tasolla ymmärtämään, mutta tietenkin toivon että kaikki pystyisivät luopumaan niistä haittaavista aineista (ihan vaikka kokonaankin minun puolestani). Toivoisin myös, että keskusteluissa ihmiset enemmän edes yrittäisivät ymmärtää toisiaan, mutta ehkä se on idealistista. Siinä kun aina on se riski, että rupeaa asettamaan itseään muiden yläpuolelle ja klikkiytymään, ja silloin tuskin saadaan parhaita mahdollisia tuloksia tupakoinnin lopettamisen suhteen. Se kun kuitenkin on fakta, että on aika pienestä kiinni etteikö kuka tahansa voisi olla siinä tilanteessa kuin mitä itse tällä hetkellä haukkuu. Elämä on niin monista pienistä asioista kiinni, miten kenestäkin on tullut sellainen kun on tullut.
 
Kiuru sanoi:
Raskausajan tupakointia on yhtä vaikea ymmärtää kuin kännäämistä. Kumpikaan ei välttämättä aiheuta yhtikäs mitään, mutta riski on ihan todellinen ja olemassa.

Hhmmm, ei välttämättä aiheuta mitään? Johan se on todettu mitä tupakointi aiheuttaa sikiölle, esim hapenpuute!

Tää on ehkä liian yleistystä, mut tiedän lähipiiristä kolme perhettä, joiden äiti on polttanut kaikissa raskauksissa. Kaikilla näiden kolmen perheen lapsilla on infektioastma... Mulla itselläni on herännyt kysymys, oisko voisiko se johtua nimenomaan siitä tupakoinnista, koska ei suvussa moista ole.. Mutta tosiasia kuitenkin on se, että ei voi varmuudella sitä todentaa. Voihan se olla vaan paskaa tuuria tai johtua muista tekijöistä.

Itse poltin lähemmäs 15 vuotta, tullessani raskaaksi lopetit samantien, todella helppo lopetus mulle ainakin. Jokseenkin aloitin tyhmänä taas heti ku olin imetyksen lopettanut.. En todellakaan kritisoi ketään, kukin omalla tavallaan, mutta itse ei ikimaailmassa tulisi mieleenkään polttaa raskaus- ja imetysaikana, en pystyisi elämään asian kanssa jos, olisin polttanut raskauden aikana ja lapselle myöhemmin tulisi joitain sairauksia, jotka MAHDOLLISESTI voisi johtua polttamisestani.
Ugh, olen puhunut =D
Click to expand...
 
Hups, tarkoitukseni ei oli laittaa oma viesti erikseen, ei laittaa lainaukseen koko viestiäni.. Sorry!
 
Takaisin
Top